Välitimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta kukaan ei tuntunut muistavan etsimääsi kirjaa. Muistaisikohan joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun seuraajista?
Ottaisimme kuudennen tuotantokaudenkin varmasti mielellämme valikoimiin, koska aikaisemmatkin ovat kokoelmissamme, mutta sitä ei ole tarjolla HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmässä. Kirjasto ei valitettavasti voi ostaa elokuvia noin vain vaan tarvitsee kaikkiin lainattaviin elokuviin erilliset lainauslisenssit, jotta niitä on luvallista lainata asiakkaille. Lainauslisenssien suhteen olemme täysin elokuvan julkaisijan armoilla. Julkaisija voi itse päättää, tarjoaako edes lainauslisenssiä. Ilmeisesti ”L-koodin” kuudennen tuotantokauden osalta lainauslisenssiä ei ole saatu, emmekä voi siksi ainakaan vielä sitä hankkia. Toivon mukaan sarja tulisi jossakin vaiheessa kirjastojen saataville.
Tässä pari vinkkiä:
Hesse; Hermann: Lasihelmipeli
Proust, Marcel: kadonnutta aikaa etsimässsä
MacDonald, Ann-Marie: Linnuntietä
Alnæs, Karsten: Euroopan historia. Herääminen : 1300-1600
Alnæs, Karsten: Euroopan historia. Kiihkon aika : 1600-1800
(Alnaesin teos on erittäin sujuvasti ja mielenkiintoisella tavalla kuvaillut Euroopan historiaa. Hän kertoo arkielämästä, eikä hallitsijoista ym. Voi lukea kuin romaania)
Némirovsky, Irène: Ranskalainen sarja
Nesser, Håkan: Kaikki kirjat, hienoa jännitystä
Mankell, Henning: Kaikki kirjat, hienoa jännitystä ja loistavia Afrikka-kirjoja.
Kyseinen teos ei valitettavasti kuulu RATAMO-kirjastojen kokoelmiin, mutta sitä löytyy useammastakin maakuntakirjastosta, joista se on mahdollista pyytää kaukolainaksi Riihimäen kirjastoon.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Paavo on suomalainen lyhentymä Paavalista. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri mainitsee Paavon Paavalin rinnakkaisnimenä. Paavali (vrt. apostoli Paavali) lukuisine muunnoksineen on kristikunnan tavallisimpia henkilönimiä.
Paavali-nimi tulee kreikasta ja latinasta (Pavlos, Paulus), joissa se merkitsee pientä.(Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat)
Nooa(hepr. lepo, lohdutus, keventää mieltä) Vanhassa testamentissa hurskas ja oikeamielinen mies, joka Jumalan kehotuksesta rakensi suuren arkin ja pelastui perheineen vedenpaisumuksen aiheuttamalta tuholta.(Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Lähi-idän maissa tai Turkissa kirjoitettuja dekkareita, jotka olisi käännetty suomeksi tai englanniksi, ei HelMet-kirjastoista valitettavasti löydy kuin yksi. Se on Mehmet Murat Somerin The gigolo murder (Jigolo cinayet, 2009). Muuta ko. maiden kirjallisuuttahan on toki suomennettu ja englanniksikin sitä löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista.
Beirutissa syntyneellä, mutta jos teini-ikäisenä Yhdysvaltoihin muuttaneelta Raymond Khourylta on julkaistu kaksi teosta, Pyhien jäljillä (2008) ja Merkki (2011), jotka sijoittuvat osittain Lähi-itään. Khoury kirjoittaa englanniksi. Nämä teokset ovat luettavissa myös englanniksi.
Parker Bilalin (oikealta nimeltään Jamal Mahjoub) teos The Golden Scales (2012) sijoittuu Egyptiin. Bilal syntyi...
Kyseessä on Ruth Goldwayn kirja nimeltä Kirjeitä Suomesta. Kirja on luokiteltu muistelmiin.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1261234__S%28yhdysvallat%2…
Kirjastot.fi-sivustolla on palsta, jota tarkoittanet.
Kirjastot.fi-etusivun oikeassa laidassa on palkki Kirjastopro, josta aukeaa pudotusvalikko. Klikkaa auki "Ammattikalenteri: työpaikat, koulutus". Sieltä löydät sivun, jolla on avoimia työpaikkoja. Voit myös itse jättää työnhakuilmoituksen.
Avoimista työpaikoista ilmoitetaan luonnollisesti myös TE-palvelujen sivuilla.
http://www.kirjastot.fi/
http://www.te-palvelut.fi/te/fi/
Matkailija on harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Matkailija-nimi on tai on ollut vain 20 suomalaisella. Nimeä ei löydy kirjaston sukunimioppaista, eikä myöskään Suomen sukututkimusseuran Suomalaisia nimenmuutoksia -hausta (http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi).
Se, onko käyttöönotettu nimi käännös vai mistä se juontaa juurensa, ei selvinnyt. Ehkäpä Suomen sukututkimusseuran kautta asiaa voisi selvittää. Seuran sivut löytyvät täältä:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=358&lang=fi
Suomenkielen opiskeluun ulkomaalaisille suunnattuja kielikurssipaketteja (cd + kirja) on Espoon kirjastoissa useita. Ko. kurssit voivat kuitenkin olla suosittuja ja varattujakin, joten kannattaa kysellä ja tarvittaessa varata lähimmästä kirjastosta. Joitakin Espoon kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kielikursseja ovat esim: "Supisuomea", "Finnish for foreigners", "Suomea suomeksi" ja "Kieli käyttöön", joissa kaikissa kielikurssipaketeissa on mukana sekä kirja että CD.
Kirjaa ei voi varata tietystä kirjastosta, vaan varauksesi kohdistuu kaikkien HelMet-kirjastojen kokoelmiin. Järjestelmä sitten valitsee ensimmäisen vapautuvan kirjan.
Voit soittaa kirjastoon ja maksutta varata hyllyssä olevaa aineistoa. Puhelimitse varattua aineistoa ei lähetetä toiseen kirjastoon, vaan sinun on noudettava se kirjastosta, johon olet soittanut.
Olisikohan kyseessä kirja "Sieluni kyyneleet : pohjoiskorealaisen terroristitytön tarina" / Kim Hyun Hee?
Kirja löytyy esimerkiksi HelMet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1339422~S9*fin
Akseli Gallen-Kallela on kirjoittanut kaksiosaiset muistelmat, joiden ensimmäinen osa ilmestyi Kallela-kirjan nimellä Wsoy:n kustantamana vuonna 1924. Muistelmien toinen osa Afrikka-kirja, Kallela-kirja II, syntyi taiteilijan laajan Afrikan matkan kokemusten pohjalta ja ilmestyi vuonna 1931.
Ensimmäisen Kallela-kirjan alaotsikko on Iltapuhdejutelmia. Kirjassa Gallen-Kallela kirjoittaa pakinoivaan tyyliin esimerkiksi suomalaisesta kansanluonteesta, suomalaisten ruokailutottumuksista, menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Joissakin kirjan luvuissa taiteilija kertoo myös Lapin luonnosta, jota hän omien sanojensa mukaan oli lapsesta saakka ihannoinut. Varsinkin Itärajan tuntumassa sijaitseva Paanajärvi lumosi lähdetietojen mukaan aikoinaan...
HS:n arkistosta löytyy varsin monia Hesarin juttuja, joissa Reznikoffia on käsitelty jonkin verran, mutta valitettavasti sieltä ei löytynyt tietoa, missä kuukausiliitteen numerossa olisi tuo etsimäsi laaja artikkeli. Jos olet kiinnostunut muista HS:ssa julkaistuista teksteistä, sinun kannattaisi käydä jossakin kirjastossa, jossa voit henkilökunnan avustuksella katsoa Hesarin arkistosta sinua kiinnostavat artikkelit.
Filosofian maisteri Jaana Utriaisen musiikkitieteen väitöskirja "A Gestalt music analysis: Philosophical theory, method, and analysis of Iegor Reznikoff's compositionson" tarkastettu Jyväskylän yliopistossa vuonna 2005. Väitöskirjan nimi on suomeksi "Hahmofilosofinen teoria, metodi ja musiikkianalyysi Iégor Reznikoffin...
Tähän kysymykseen ei oikeastaan pysty saamaan vastausta ilman, että ottaisi yhteyttä kuhunkin suomalaiseen kustantajaan erikseen. Erik Larsonilta ei ole aikaisemmin suomennettu mitään. Kysyin asiaa kuitenkin Wsoy:n käännöskirjaosastolta, josta vastattiin, että he eivät ole kirjaa kääntämässä ja heidän tiedossaan ei ollut, että kukaan muukaan olisi.
June-nimi on todella englanninkielisissä maissa käytetty naisennimi, joskaan ei erityisen suosittu. Suomessa annettavista etunimistä säädetään Nimilain pykälässä 32 b. (Lakiteksti löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/, jossa voi pikahaku-kohtaan kirjoittaa 'nimilaki'). Esteenä June-nimelle voisi olla se, että se tulkitaan "muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastaiseksi". Nähdäkseni nimen voi luontevasti ääntää ja taivuttaa suomalaisittain, joten uskoisin, että tämä rajoitus nimenannolle ei liene voimassa. Asiaa auttaa, jos lapsella on "kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun erityisen seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua...
Sofien valinta -elokuvan musiikin on säveltänyt Marvin Hamlisch. ( http://en.wikipedia.org/wiki/Marvin_Hamlisch ). Elokuvassa kuullaan lisäksi Felix Mendelssohnin sävellys Lieder ohne Worte (Songs Without Words), Op. 30, No. 1.
Vallassa olivat asteekit, joiden 1300- ja 1400-luvuilla luodun Meksikonlahdelta Tyynellemerelle ulottuvan valtakunnan pääkaupunki Tenochtitlán sijaitsi nykyisen Mexico Cityn paikalla. Asteekkeihin kuului nykyisen käsityksen mukaan itse asiassa useampia kansoja, joista keskeisimmästä ja valloitushaluisimmasta käytettiin nimeä tai he kutsuivat itseään nimellä mexica, mexicatl tai mechica, josta nykyinen Meksikon valtion nimi on saanut alkunsa. Misteekit oli yksi alueen intiaanikansoista, joka joutui asteekkien ylivallan alle jonkin verran ennen espanjalaisten saapumista.
Lisää tietoa:
Valtonen Pekka : Latinalaisen Amerikan historia. Gaudeamus. 2001.
Soustelle, Jacques : Sellaista oli atsteekkien elämä espanjalaisvalloituksen aattona. WSOY....