Alice Tegnérin laulu ”Mors lilla Olle” on suomennettu nimellä ”Ollin marjamatka”. Suomentaja on Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen suomenkieliset sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi teoksesta ”Suuri lastenlaulukirja” (Warner/Chappell Music Finland, 1984). Kirjan saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi.
Tonteri-nimi lienee lähtöisin Etelä-Karjalasta, mistä vanhimmat tiedot siitä ovat peräisin. Tontereista löytyy mainintoja 1500-luvun puolivälistä lähtien esimerkiksi Jääskestä, Antreasta, Raudusta ja Kivennavalta, missä Tonteri on kiteytynyt kylänkin nimeksi. Viime sotien jälkeen Tontereita on tullut siirtolaisina runsaasti ennen kaikkea Hämeeseen. Nimen taustalla on ilmeisesti germaanista lainaa oleva ukkosta merkitsevä Donder, Donner, Dunder.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Mm. Nettietsivät-sarjastaan tunnetusta kirjailija Michael Colemanista on hyvä artikkeli Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan -kirjassa. Kirja löytyy Pihtiputaan kirjastosta.
Kirjailijan englanninkieliset kotisivut löytyvät täältä:
http://www.michael-coleman.moonfruit.com/
Varsinaista elämäkerta-kirjaa Marjatta Kurenniemestä ei löytynyt, mutta seuraavissa teoksissa on hänestä tietoa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa, 1995
Lapsuuden rajamaat. Toim. Ismo Loivamaa et al., 1990
Seuraava lehtiartikkeli käsittelee Kurenniemeä:
Tekijä Ikäheimo, Sari
Otsikko Satumatka Marjatta Kurenniemen maailmaan
Lehti Kaks' plus 6-7/97 s.88-91
Lisäksi internetistä Kurenniemestä löytyy tietoa osoitteista:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kureniemimarjatta.shtml
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kurennie.html
Kyllä, toki näin voi tehdä. Kirjoja ei tässä tapauksessa kannata palauttaa palautusautomaattiin vaan suoraan henkilökunnalle. Pyydä henkilökuntaa lainaamaan ne takaisin sinulle palautuksen jälkeen. Lainaus onnistuu, mikäli kirjoissa ei ole varauksia.
Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) löytyy muutamia tietosuojaa käsitteleviä lehtiä:
- Tietosuoja
- Turvallisuus
- Turvallisuus & riskienhallinta
- Macworld
Alla mainittu lehti on hankittu moniin yliopistokirjastoihin:
Computers & security: http://www.journals.elsevier.com/computers-and-security/
Erkki Tabermanin runo "Mei määe tytöt" löytyi Carelica-tietokannasta. Se on Karjala-lehden numerossa 8/1994 sivulla 11. Lähetän teille siitä kopion. (Se on 9-säkeinen, joten en viitsi kirjoittaa sitä tähän.)
Laulu on julkaistu seuraavissa nuottikokoelmissa, jotka löytynevät myös Turun suunnalta:
(1) Merikanto: Kauneimmat yksinlaulut 3 (Fazer 1985)
(2) Merikanto: Kootut yksinlaulut 1 (Bells 2009, kolmelle eri äänialalle)
Heikki Poroila
Kysymys on melko laaja, eikä yhtä oikeaa vastausta varmastikaan löydy erilaisten mieltymysten takia. Seuraavat kirjailijat voisivat olla sopivia.
Juliette Benzoni,
Madeleine Brent,
Jacqueline Briskin,
Barbara Cartland,
Mazo De la Roche
Dorothy Eden,
Catherine Gaskin,
Sergeanne Golon,
Victoria Holt (kirjoittaa myös nimellä Philippa Carr),
Sara Hylton,
Belva Plain,
Nora Roberts,
Danielle Steel,
Birgit Sparre ja
Phyllis A. Whitney
Kotimaisia viihdekirjailijoita löydät esimerkiksi kirjasta ”Kotimaisia naistenviihteen taitajia”, (1999). Kirjaa on saatavana Kuopion kaupunginkirjastosta.
Voit tarkistaa kirjojen nimet ja niiden saatavuuden, esimerkiksi tekijähaulla, Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteessa http://kirjasto....
Löytyisikö seuraavista ensimmäisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
Löytyisikö seuraavista toisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
Paperiset merikartat ovat käytettävissä pääkirjaston käsikirjastossa; niitä ei saa kotilainaksi. Sähköisessä muodossa kirjastolla on CD-Merikartta L Lappeenranta-Savonlinna sekä pääkirjastossa että Lauritsalan ja Voisalmen kirjastoissa ja sen voi lainata kotiin asti. Ajantaiset saatavuustiedot voi tarkistaa kirjaston tietokannasta http://weborigo.lappeenranta.fi/.
Itsenäisen Suomen kenraalikunta 1918-1996 -teoksesta (WSOY 1996) löytyy Schwindt, Viktor Henrik, kenraalimajuri (s. 1866-1928). Hänet määrättiin Suomen Tasavallan sotajoukkojen Päämajan käyttöön 1918 Helsingin valloituksen jälkeen ja merkittiin everstinä Suomen armeijan upseeriluetteloon samana vuonna. Hän oli Presidentin sotilaskanslian päällikkö 1919-1925, joten hän lienee tarkoittamanne henkilö.
Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa sivustossa Opintoluotsi on tietoa kirjastoalan koulutuksista: http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/yhteiskuntatie… , jossa Tieto- ja kirjastopalvelu on Liiketalouden perustutkinnon alla. Opiskelemaan haetaan yhteishaulla, tänä keväänä hakuaika on 27.2.–16.3.2012. Merkonomin tutkinnolla valmistutaan tällä koulutusohjelmalla kirjastovirkailijaksi.
Koulutusnetistä, jonka linkki on myös Opintoluotsin sivulla, löytyvät liiketalouden perustutkinnon alta ne oppilaitokset, joissa tänä vuonna alkaa tieto- ja kirjastopalvelualan opetus: http://www.koulutusnetti.fi/ , mm. Haapaveden Opistossa ja Koulutuskeskus Salpauksesa Lahdessa.
Kannattaa tutustua Amnesty Internationalin kuolemanrangaistussivustoon
http://www.amnesty.org/en/death-penalty
Kuolemanrangaistuksesta löytyy tietoa suomeksi Suomen Amnestyn sivuilta http://www.amnesty.fi Kirjoita hakulaatikkoon kuolemanrangaistus
Kirjamateriaalia löytyy jonkin verran Helmet-hausta, esimerkiksi:
Silmä silmästä : kuolemanrangaistuksen historiaa / Terho, Sampo, 2007
Kun valtio tappaa.. : raportti kuolemanrangaistuksesta, 1989
Kuolemanrangaistus : Amnesty Internationalin raportti, 1981
Teoksessa Kun aika loppuu on Lars Björnen artikkeli Kuolema esivallan toimesta – kuolemanrangaistuksen historia:
Kun aika loppuu : kuolema historiassa / toimittanut Eero Kuparinen, 1999
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=...
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Koska sukunimi ”Halonen” on väestörekisterissä, se on suojattu. Suojaus ei tosin estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään.
Aikoinaan Suomalaisuuden liitto julkaisi teosta ”Sukunimiopas; Suojatut sukunimet”. Sillä ei kuitenkaan ole mitään juridista merkitystä. Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan lisää suojatuista...
Tilastokeskus tiedottaa internetsivullaan, että vuonna 2006 lakkautettuja oppilaitoksia oli mm. Kärkkäälän koulu, Suonenjoki. Koulusta ei löydy historiikkia tai matrikkelia Fennica-tietokannasta eikä Suonenjoen kirjaston hakusivulta. Suonenjoen kirjastosta voisi vielä kysyä; yhteystiedot internetissä
http://www.suonenjoki.fi/?id=373 sekä puh. 044-758 1467
Koulutoimistosta voisi myös kysyä apua.
Suonenjoki Koulutoimisto
Kirkkokatu 1 B
77600 SUONENJOKI
fax (017) 513 3650
Kanslisti Antti Kangas 044 758 1472
Internetistä löytyy seuraava nettiosoite, josta joskus on apua
http://koulukaverit.com/kouluk/Karkkaalanala-aste/Suonenjoki/2241/2
Suonenjoen historiaan liittyviä kirjoja voi tiedustella kirjastosta. Fennica-tietokannasta (Suomen...
Tammen Kultaisista kirjoista ei löytynyt tarinaa murmeleista. Voisikohan kyseessä olla kuvakirja Murmelityttö Ruusu. Kirja kertoo vuoristossa elelevästä murmeliperheestä. Kirja löytyy Lahden pääkirjaston lastenosaston varastosta (85.22 Muller, Gerda: Murmelityttö Ruusu, julkaisuvuosi 1977).
Aiheeseen läheisesti liittyvää kirjallisuutta löytyy asiasanoilla: yritykset, rekrytointi, oppilaitokset, opiskelijat. Porsse-tietokannasta mm. seuraava teos: Haapakorpi, Arja: Ura- ja rekrytointipalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa: vuosina 2003-2005 toteutettujen ESR-rahoitteisten projektien arviointi. (2006)
Linda-tietokannasta löytyy joitakin viitteitä, esim.
Hanhinen, Taina: Rekrytointipalvelujen ja ammatillisen ohjauksen hyvät käytännöt: kansallinen raportti 2001. (2001)
Vihervaara, Mari: Näyttötutkinnot, työvoiman rekrytointi ja koulutus: näyttötutkintojen merkitys työelämän edustajien näkökulmasta. (Turun yliopisto, 2001)
Angle, Jaana: Työelämä ja yhteistyö & ammatti ja yrittäjyys: selvitys Rovanimen ammattikorkeakoulun eri...