Vuosiluvun tarkkuudella ei tilastoja ollut saatavilla, mutta hyvään likiarvoon päästään vuosien 1970 ja 1980 tiedoilla.
Vuonna 1970 kristittyjä oli maapallon väestöstä 33,7 % (väkiluku n. 3,666 miljardia).
Vuonna 1980 kristittyjä oli 32,8 % (väkiluku n. 4,418 miljardia).
Linkki: http://www.tandemproject.com/program/major_religions.htm
Tilastoja maailmanuskonnoista lähinnä nykyhetken osalta tarjoaa myös www.adherents.com
Internet-osoitteessa http://www.kirjastot.fi on Suomen yleisten kirjastojen
verkkopalvelut. Etusivulta löytyy Mainio-kirjastotietokanta, josta voi hakea tarvittavat tiedot kaupunki (kunta) kerrallaan. Painetussa muodossa kirjastot esitellään Kirjastokalenterissa, joka lienee käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
Esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy tietoa Laila Hietamiehestä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1243344465013
Bachin Nun komm die Tore Weit löytyy useammaltakin kirjaston levyltä, esimerkiksi näiltä:
- Orgelbüchlein : chorales for Advent and Christmas / Johann Sebastian Bach ; Kari Vuola, organ, Cantus Mercurialis & Hannu Vuorela (2007)
- Orgelmusik zur Weihnacht = Organ music for Christmas / Michael-Christfried Winkler (2006)
- Weihnachtsarien = Christmas Arias / Johann Sebastian Bach (2005)
Schellen Machet die Tore weit on Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/)mukaan esitetty ainakin 1993 ilmestynellä levyllä Schelle, Actus Musicus Auf Weyh-Nachten. Sitä ei kuitenkaan kirjastoissa ole. Levy on kuitenkin ainakin netitse ostettavissa.
Kumpikin on netitse myös kuunneltavissa.
Se voi kestää yhdestä päivästä kuukauteen. Asiaan vaikuttavat monet tekijät: 1) luettelointipalvelun nopeus (saadaan sähköisesti), 2) viikoittain saapuvan aineiston määrä (10-20 laatikkoa tai enemmänkin viikossa), 3) henkilökunnan määrä (esim. onko tilapäisiä työntekijöitä saatavilla), 4) varattu aineisto pyritään käsittelemään nopeasti lainauskuntoon.
Kiitos kysymyksestä.
Kirjat voisivat olla Aikojen takaa 1: Suomen historian lukukirja ja Aikojen takaa 2: Yleisen historian lukukirja. Kirjat ovat 90-luvulta ja sisältää mm yksittäisten ihmisten tarinoita. Suomen historian lukukirjassa on tarina perunan Suomeen tulosta Pommerin sodasta, joulu Raaseporin linnassa.
Miltä vaikuttaa, onkohan nämä kaipaamasi kirjat?
Pirkko Routasalo on käsitellyt monessa yhteydessä fyysistä kosketusta vanhusten hoitotyössä. Hänen lisensiaatintutkimuksensa vuodelta 1993 on Kosketus vuodeosastolla olevan vanhuksen hoidossa ja se on saatavana Helsingin yliopiston kirjastosta.
Lisäksi hän on kirjoittanut aiheesta seuraavat artikkelit:
-"Mitä aikuinen enää hallaamista tarttee" (Vanhustyö 6-7/1999)
-Fyysinen kosketus iäkkään potilaan hoitamisessa hoitajan kokemana (Gerontologia 1/98)
-Fyysinen kosketus iäkkäiden potilaiden kokemana (Gerontologia 4/97)
-Kosketus iäkkäiden potilaiden hoitamisessa (Hoitotiede 3/1997)
-Fyysinen kosketus iäkkään potilaan auttamisessa (Sairaanhoitaja 5/1997)
Muita aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita ovat:
-Puolakka, Anna: Kosketus...
Olavi Paukkosen Päämajan tiedustelija -teosta on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Vielä se ei kuitenkaan ole lainattavissa tai varattavissa.
Remeksen uusin eli "Pyörre" ilmestyy syyskuun lopussa.
Reino Lehväslaihon "Isku itään" ilmestyy lokakuussa.
Esa Sirenin "Verinen tie" ilmestyy elokuussa.
Kaikkia näitä kirjoja on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Ne eivät ole vielä lainattavissa. Kirjan ilmestyttyä yritämme saada sen mahdollisimman nopeasti asiakkaiden luettavaksi.
Eerikin kronikka (Erikskrönikan) on tuntemattoman tekijän 1320-luvulla kirjoittama ruotsalainen riimikronikka:
http://runeberg.org/erikkron/
Hämettä käsittelevät säkeet voi tosiaan lukea Julius Ailoin vapaamuotoisena suomennoksena Hämeenlinnan kaupungin historian I osasta (s. 54–55):
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/97_hmln_kaupungin_his…
Tällä sivulla on ohessa myös alkuperäinen ruotsinkielinen teksti:
http://www.hamewiki.fi/wiki/Eerikin_kronikka
Muita suomennoksia ei löytynyt ei myöskään viittauksia suomenkielisiin opinnäytteisiin tai lehtiartikkeleihin.
Tästä Reedin & Masonin laulusta "Winter world of love" on julkaistu nuotti vuonna 1969 (Fazer FM105057) nimellä "Talven yli". Tätä varsin harvinaista nuottia kannattaa kysyä Jazz Pop Arkistosta, sillä yleisten kirjastojen kokoelmissa sitä ei näyttäisi olevan. Japan yhteystiedot ovat puhelin: (09) 757 0040 ja sähköposti: info@jazzpoparkisto.net
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Ikävä kyllä tätä TV2:ssa esitettyä näytelmää ei ole saatavilla. Ylen Elävässä arkistossa on kuitenkin muutamia kohtauksia:
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=90&t=&a=07996
Voit lähettää Yleen ohjelmatoiveen:
http://www.yle.fi/faq/toiveet.shtml
Mielenkiintoinen kysymys. Erilaisissa kokoomarunoteoksissa on kyllä omat osionsa äiti-runoille, isät ovat jääneet paljon vähemmälle. Kyllä isistäkin runoja löytyy. Esimerkiksi teos Meidän isä: runoja isälle. Otava 1998 käsittelee aihetta. Isän ja pojan suhteita käsittelee myös Kalervo Kaatriala teoksessaan Sen suothan, Isä? Riimikustannus 2006. Hal Sirowitz on kirjoittanut teoksen Isä sanoi.Like 2005.
Kannattaa selata myös muiden runoilijoiden teoksia,
niistä varmasti löytyy lisää isä-runoja.
Tehtävä ei ole varmastikaan helppo, sillä perikunnan jäljittäminen saattaa vaatia melkoisesti työtä. Aimo Rothin osalta voisi koettaa kysellä perillisistä vaikkapa Vaasan teknillisestä seurasta, jossa Roth ilmeisesti oli mukana. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.desnetti.fi/vts/Johtokunta/johtokunta.html. Koska Roth ilmeisesti asui Vaasan seudulla, yksi mahdollisuus olisi etsiä Vaasassa asuvia Roth-nimisiä, joista osa saattaisi olla sukua Aimo Rothille. Osoitteesta http://henkilot.eniro.fi/login?next=%2F löytyvällä Eniron yhteystietohaulla saa esiin ainakin jonkin verran Vaasassa asuvia Rotheja.
Tage Hedberg näyttää olevan vielä vaikeampi tapaus. Regina-tietokanta antaa sellaisen pienen lisätiedon, että Hedberg on sen mukaan...
Voimme hankkia lehtiartikkelista paperijäljenteen kaukopalvelumme kautta. Artikkelikopio tulee maksamaan hinnastomme mukaisesti muutaman euron.
Täyttäkää siis jäljennepyyntö kaukolainapyyntölomakkeelle sivulla http://kirjasto.kuopio.fi/Kaukolainat ja lähettäkää se.
Seuraavista kirjoista löytyy ohjeita Kleopatran puvun tekemiseen:
Greenhowe, Jean: Party costumes for kids, 1988, s. 63 (Cleopatra)
Greenhowe, Jean: Fancy dress for girls & boys, 1987, s. 42 (Ancient Egyptian Costume)
Myös kirjassa: Cassin-Scott, Jack: Costumes and settings for historical plays 1 (1979)on esitelty egyptiläisiä asusteita.
Fushigi yuugi -kirjat kuuluvat shojo-mangaan, erityisesti nuorille ja tytöille suunnattuun mangagenreen. Samaa genreä on ainakin seuraavilla tekijöillä: Moyoco Anno ja Arina Tanemura.
Japaniin liittyviä romaaneja toivomastasi aiheesta on esim. James Clavell, Shogun (historiallinen, jännitys- ja rakkausromaani) sekä Lian Hearn, Otorin klaanin tarina (3-osainen sarja, fantasia-, seikkailu- ja rakkaustarina).
Jos haluat etsiä lisää kirjoja toivomastasi aiheesta, hae kirjaston aineistohausta: historialliset romaanit ja japani (jos haluat sen liittyvän nimenomaan japaniin), fantasiakirjallisuus ja japani, seikkailukirjallisuus ja japani, rakkausromaanit ja japani.
Pentti Leino on kirjoittanut kirjan Harjanteen perhehistoria. 2001.
Tämä voisi olla kysymäsi "keskeneräinen" sukututkimus. Mutta ellei, niin Suomen sukututkimusseuran sivuilta http://www.genealogia.fi saa apua sukutukimukseen liittyvissä kysymyksissä. Voit liittyä postituslistaan ja sen kautta etsiä tietoa. Aloita sukututkimus-linkin takaa löytyy ohjeet miten edetä ja HisKi-tietokannasta pääset selailemaan kirkonkirjoja. Sukunimistä voi etsiä tietoa esim. teoksesta Mikkonen, Pirjo, Sukunimet.
