Vaarakirjastot -tietokannan ohje löytyy osoitteesta http://kohasuomeksi.wikispaces.com/12.+Nettikirjasto Oikeassa reunassa olevasta sisällysluettelosta (Table of Contents) pääsee klikkaamalla haluamaansa kohtaan ohjeessa. Ohjeessa käsiteltävä kohta on kehystetty punaisella.
Perus- ja tarkennetun haun ero on, että tarkennetussa haussa haluamansa hakuehdot (tekijä, nimeke, aihe jne.) voi valita alasvetovalikoista ja yhdistää hakuehdoilla (ja, tai, ei) toisin kuin perushaussa, jossa kaikki ehdot kirjoitetaan peräkkäin. Tarkennetussa haussa voi myös valita hakuun erilaisia rajauksia kuten esim. haluamaansa aineistolajikuvaketta klikkaamalla tai kirjoittamalla julkaisuajan alareunassa olevaan laatikkoon. Perushaussa rajauksia voi tehdä...
Pääseehän sinne. Keskiviikkoiltapäivisin kirjavarastossa on avoimet ovet, ja silloin sinne voi mennä vapaasti ilman erillistä sopimista:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Muina kirjaston aukioloaikoina varastoon kyllä pääsee myös, jos siellä on riittävästi henkilökuntaa paikalla ottamaan vierailijan vastaan. Tällaisista käynneistä on sovittava Pasilan kirjaston henkilökunnan kanssa.
En löydä esim. maakuntakirjastohausta tällaista sukukirjaa enkä Sukututkimusseuran kirjaston kokoelmista. Onko tällainen sukukirja olemassa? Sukututkimusseuran henkilöhakemistosta painettuihin julkaisuihin löytyi seuraavia henkilönimiä. Rein, Elisabet - 1144 [77]
Rein, Fredrik (s. 21.10.1778; p. 5.6.1802; + 18.8.1825) - 161. 354. 505. 824. [35]
Rein, G. - 547, 549, 550, 561, 562 [88]
Rein, Gabriel (f. 23.11.1869 H:fors) - fil. doktor, professor [30]
Rein, Gabriel (f. 23.11.1869 Helsingfors) - fil.dr, professor [16]
Rein, Gabriel (f. 23.11.1869 Helsingfors) - fil.dr, professor [17]
Sinun ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Sukututkimusseuraan http://www.genealogia.fi/ tai sen kirjastoon http://www.genealogia.fi/linktoold/kirjasto/index1.htm ....
Lentokoneiden tai lennonjohdon tutkat eivät pysty havaitsemaan ilmakehään putoavia avaruusromun kappaleita. Matkustajakoneissa on käytössä ilmankosteutta seuraava säätutka, ja lentoliikenteen valvontaan eli ilmakehän alaosien tarkkailuun tarkoitetuista maassa olevista laitteista ei tässä asiassa ole hyötyä. Maahan syöksyvien kappaleiden nopeus on niin suuri, että viime hetken havainto ei niiden välttämisessä enää auttaisi. Toisaalta koneen riski joutua sellaisen tielle on häviävän pieni.
Mahdollisen varoitusjärjestelmän luomista pohtivassa artikkelissaan William Ailor ja Paul Wilde päätyvät siihen, että kappaleet pitäisi havaita jo ennen kuin ne ilmanvastuksen aiheuttaman kuumentumisen vuoksi hajoavat pienempiin osiin noin 80 kilometrin...
Juhana III on haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon, Vaasojen suvun kuoriin. Ohessa linkki, josta löydät lisää tietoja Juhana III:sta
http://sv.wikipedia.org/wiki/Johan_III ja
http://sv.wikipedia.org/wiki/Vasakoret%2C_Uppsala_domkyrka
Kirjassa Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan kysymistäsi sukunimistä näin:
Toura. "Sukunimeä esiintyy kaakkoisimmassa osassa maatamme, erityisesti Lappeen seudulla. Savitaipaleella mainitaan Sigfrid Toura 1724. Nimeä on tavattu Vesilahdeltakin: Mikael Toura 1848. Nimeen saattaisi sisältyä jokin skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen kansankielinen mukaelma. Koskimies on havainnut Touran esiintyneen eräässä virolaisessa runossa ukkosenjumalan nimenä; tämä Toura voisi hyvin kertoa skandinaavisista vaikutuksista, sillä Pohjoismaissa on kyseisen jumalan nimi ollut juuri Thor." (s. 684)
Lallo: "Ainakin Joutsenossa ja Jääskessä tunnettu sukunimi, jossa on säilynyt meidän päiviimme muinaisruotsalainen...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokoneilta voi avata PressDisplay- ja ePress-lehtitietokannat. ePress sisältää noin 75 paikallis- ja maakuntalehteä ja PressDisplay sisältää yli 2000 sanomalehteä näköisversiona n. 100 maasta 40 kielellä. Näitä tietokantoja ei kuitenkaan voi lukea kotona. Ne ovat kirjastojen palveluja, jotka ovat asiakkaiden käytössä paikan päällä. Molemmat löytyvät HelMet-sivustolta kohdasta tietokannat.
Tulevaisuudessa PressDisplayn etäkäyttö on todennäköisesti mahdollista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa, milloin tämä tapahtuu. ePressiä ei valitettavasti saada etäkäyttöön. ePress sisältää Helsingin Sanomat, joten näillä näkymin sitä voi lukea kirjastoissa vain paikan päällä joko paperiversiona tai ePressistä.
Näyttäisi siltä, ettei sanoja ole valitettavasti julkaistu missään, mutta ne löytyvät Viola-tietokannan mukaan valokopiona Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. Suomen Jazz & Pop Arkisto sijaitsee Helsingissä, ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php.
Ulosottoa haetaan siitä piiristä missä velallinen asuu.
Käräjäoikeuden oikeaksi todistaman päätöksen jäljennöskappaleeseen hankitaan käräjäoikeudelta päätöksen lainvoimaisuusmerkintä.
Sitten tehdään ulosottopiiriin hakemus, johon löytyy valmis lomake netistä http://www.oikeus.fi/6558.htm#Ulosottoasiat . Mukaan liitetään käräjäoikeuden päätös.
Myös vapaamuotoinen hakemus käy, mutta on syytä tarkistaa valmiista lomakkeesta mitä tietoja hakemukseen pitää laittaa kuten tilinumero, yhteystiedot jne.
Suositeltavaa on pyytää ns. normaalia ulosottoa. Hakemuksessa kannattaa pyytää myös että vastaajan mahdollinen veronpalautus tarkastetaan. Perinnän suhteen on mahdollista pyytää lisäksi passiiviperintää, jolloin asia jää ”uinumaan” kahdeksi...
Vuoden 1955 helmikuun lehdistä löytyy juttuja pelistä, esim. Kaleva 8.2.1955 s. 10 ja 1, Kaleva 15.2.1955 s. 11, Pohjolan työ 15.2.1955 s. 1 ja 5. Kalevasta ja Pohjolan työstä ei löytynyt kuvia.
Oulun Työväen Palloilijoiden sivulta http://www.otp.fi/seura.html#alku, löytyy kuva joukkueesta v. 1953. Sama kuva löytyy kirjasta Koponen, Erkki : Oulun Työväen Palloilijat ry vuosina 1946-1976, s. 43. Siinä mainitaan joukkueen jäsenten nimet. Samoja pelaajia on ollut v. 1955 joukkueessa.
”Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet” -julkaisua saa Oulun Kaupunginarkistosta, Kansankatu 55 A, (p. 5584 0670, 044 703 0674) hintaan 2 euroa. ”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, osat 1, 3” - julkaisut ovat saatavilla Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu (p. 08-3214043 Anita Kansanniva) hintaan 9 euroa. Osa 2 on valitettavasti loppu.
Kyseisen nimistä kirjaa ei näyttäisi olevan missään pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Sen sijaan löytyy useastakin kirjastosta esimerkiksi Sleight, Steve; Suuri purjehdusopas vuodelta 2001. Kirjassa on 320 sivua ja se vaikuttaa varsin kattavalta.
sekä lisäksi:
Cox, Dave; Purjehdus 1999 (160 sivua)
Varausmaksua ei tarvitse maksaa paitsi siinä tapauksessa, jos varamaansa aineiston hakee kirjastosta. Varattua aineistoa säilytetään kirjastossa varattuna asiakkaalle kahdeksan päivän ajan, jonka jälkeen varaus peruuntuu automaattisesti.
Ainakin jos varatusta aineistosta on paljon kysyntää ja varauksia, voisi toki olla ystävällistä muiden varaajien kannalta, jos varauksen, jota ei tarvitsekaan, muistaisi myös peruuttaa.
Auli Mantilan ohjaamaa elokuvaa Neitoperho vuodelta 1997 ei ole valmistettu levitykseen lainkaan DVD:nä, ainoastaan VHS-tallenteena. VHS-kasettia on lainattavissa useissa Suomen kirjastoissa. Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata VHS-kasetti kaukolainaan.
Esimerkiksi Frank-monihaulla löytyvät helposti ne kirjastot, joiden kokoelmiin Mantilan Neitoperho kuuluu.
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Säilötty savurengas on arpajaisvoitto Tove Janssonin muumikirjassa Muumipapan urotyöt. Kirja kertoo Muumipapan nuoruudesta. Muumipappa ystävineen osallistuu Itsevaltiaan puutarhajuhlaan, jossa mm. etsitään arpajaisia varten numeroituja munia. Muumipappa löytää munat, joilla Itsevaltiaan sanoin voittaa "haaveilijan tarpeettomia voittoja". Säilötyn savurenkaan lisäksi hän voittaa pienen merenvahasta tehdyn korallijalustaisen raitiovaunun, jonka perävaunun etusillalla on hakaneulanpidin sekä koristetun sampanjavispilän, hain hampaan ja koristellun posetiivin kammen.
Joensuun seutukirjastossa on Introactive -palvelu, johon voi asettaa omia hakuehtoja ja saada ilmoituksen niillä löytyneistä uusista teoksista. Palvelussa voi myös luoda omia virtuaalisia "kirjahyllyjä" ja tallentaa teoksia niihin sekä kirjoittaa kommentteja teoksista. Historiallisien romaanien asiasanoina käytetään paitsi historialliset romaanit myös aikakausiromaanit -asiasanoja. Ne kannattaa asettaa hakuehdoiksi. Introactive -palvelu täytyy ensin aktivoida kirjastossa. Sen jälkeen siihen pääsee omalla kirjastokortissa olevalla tunnusluvulla (kirjastokortin numerolla) ja nelinumeroisella salasanalla. Jokusen valikossa on Introactive -painike.
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694.
Ranskalainen näytelmäkirjailija Molière on käsitellyt vehkeily- ja teeskentelyteemoja sekä ”Tartuffe”(1669) että ”Scapininin vehkeilyt” –nimisissä näytelmissä(1671).
Tartuffe tunkeutuu hyväuskoisen Orgonin kotiin teeskennellen äärimmäistä siveellisyyttä, pyrkimyksenä päästä käsiksi tämän rahoihin naimalla Orgonin tyttären, mutta samanaikaisesti Tartuffe yrittää myös vietellä Orgonin vaimon.
http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/13_klassismi/3_…
http://en.wikipedia.org/wiki/Moliere
”Scapinin vehkeilyt”-näytelmässä viekasteleva ja vehkeilevä palvelija yrittää saada rahallista hyötyä talon isännältä nuorenparin avioliittojärjestelyllä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Les_Fourberies_de_Scapin
