Vuonna 1955 voimaan tulleen kalenteriuudistuksen oleellinen sisältö oli seuraava (Kirkkolain 18. pykälä, Suomen asetuskokoelma 1953/535, 23.12.1953):
1)juhannuspäivä siirrettiin kesäkuun 24. päivältä kesäkuun 20. ja 26. päivän väliseen lauantaihin,
2)Marian ilmestyspäivä siirrettiin maaliskuun 25. päivältä maaliskuun 22. ja 28. väliseen sunnuntaihin, niinä vuosina jolloin tämä päivä olisi palmusunnuntai tai pääsiäinen kuitenkin palmusunnuntaita edeltävään sunnuntaihin,
ja
3)lokakuun 31. päivän ja marraskuun 6. päivän väliseksi lauantaiksi muodostettiin uusi pyhä, pyhäinpäivä.
Kalentereissamme toki oli jo ennen tätäkin ollut "pyhäinmiesten päivä" marraskuun 1. päivän kohdalla, mutta se oli ollut tavallinen arkipäivä, minkä vuoksi aiheeseen...
Nykyinen sanomalehti Pohjalainen on ilmestynyt 1902 - 1984 nimellä Vaasa. Lehdet on mikrofilmattu, ja maakuntakirjastojen kokoelmissa on oman alueensa sanomalehtien mikrofilmirullat. Siis Vaasan pitäisi olla Vaasan kaupunginkirjastossa ja Savon Sanomien Kuopion kaupunginkirjastossa. Mikrofilmirullat voi pyytää tarvittaessa kaukolainaan, ja niitä lukiessaan asiakas tarvitsee kirjaston lukulaitteen. Asiakas esittää kaukolainapyynnön omassa kirjastossaan.
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjan voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteeseen. Valitettavasti pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin kirjastoihin HelMet-kirjastojen kirjoja ei voi palauttaa tai ainakin niistä joutuu maksamaan kalliin kuljetusmaksun, mikäli kirjasto edes sellaista palvelua tarjoaa.
Lomalta kirjat voi palauttaa HelMet-kirjastoihin lähettämällä ne postitse. Perille saapuminen on luonnollisesti silloin omalla vastuullasi. Helsingin kaupunginkirjaston postiosoite löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Jos eräpäivä uhkaa mennä umpeen loman aikana, lainoja voi uusia, jos niissä ei ole varauksia tai niitä ei ole uusittu vielä...
Täyttä varmuutta Kotkan kaupungin nimen alkuperästä ei ilmeisesti ole olemassa, mutta muutamasta Kotkan historiaa käsittelevästä julkaisusta löytyy selityksiä ja arveluja nimen alkuperälle. Teoksessa Satavuotias Kotka (Kotkan kaupunki, 1978) Aimo Halila kirjoittaa artikkelissaan ”Kotkan vaiheita” sivulla 3 seuraavaa: Kotkan nimi mainitaan ainakin 1500-luvulla kalastajien apajan ja niittysaaren nimenä, joka johtunee joko saarelle pesineestä merikotkasta tai saaren ensimmäisen pitkäaikaisen omistajan sukunimestä.
Toivo Okkolan kirjoittamassa vihkosessa Kotkan muinaisia vaiheita (Helsingin kotkalaiset ry:n julkaisuja N:o 1, 1948) on s. 8-9 selostus nimien Kotka ja Kotkansaari vaiheista ja eri muodoista. Kirjoittaja arvelee Kotka-nimen olevan...
Annika Thorin perheeseen kuuluvat mies Per sekä tyttäret Sara (s. 1976) ja Rebecka (s. 1982).
Lähde: Författarcentrum Öst
http://www.forfattarcentrum.se/view_author.asp?sID=711&mID=2&pType=5&ID…
Suomen tekijänoikeuslain 12§ sallii valmistaa muutaman kopion yksityiseen käyttöön kaikesta muusta paitsi tietokoneohjelmasta. Sellaisenkaan kopioimisesta yksityiskäyttöön ei eduskunnan päätöksen mukaan voi seurata rangaistusta.
Opiskelukäyttö on yksityistä käyttöä. Sillä, kenen omistuksessa kopioitavaksi aiottu teoskappale on, ei ole laillisuuden kannalta merkitystä. Jos teos on julkistettu, sen saa kopioida yksityiseen käyttöön. Kappaleenvalmistustekniikkaa ei ole rajoitettu, skannaus ja käsin kopioiminen ovat yhtä sallittuja.
Kopioinnin voi myös teettää ulkopuolisella, jos kohteena ei ole sävellys- tai elokuvateos. Oppikirjan voi siten laillisesti kopioituttaa esimerkiksi kirjastossa tai oppilaitoksessa. Tällaista toisen tekemää...
Liikevaihto saadaan vähentämällä yrityksen myyntituloista niin kutsutut oikaisuerät eli esim. annetut alennukset, arvonlisävero ja luottotappiot. Liikevaihto kuvaa siten sitä rahamäärää, joka todella jää yritykselle sen omiin menoihin.
Lisää tietoa tästä ja muista liiketoiminnan käsitteistä löydät esim. seuraavista liiketalouden ja yritystoiminnan oppikirjoista:
Turtiainen: Nuori yrittäjä (WSOY 1997)
Kinkki: Yrtti 1, 2, 3 (WSOY 1999)
Raatikainen: Liikeideasta liikkeelle (Edita 2001)
Suomen kielen sana "kaatra" on sama kuin 'kaakkuri'(Inkerin murteiden "koatra"); virolaismurteen "kaader" on 'harmaa lokki'.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja I, 1955.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan mukaan Onatsu-nimen pohjana on karjalainen kutsumanimi Onanie, Onaska ja Ono(i). Venäjässä vastaavat nimet ovat Anania ja Ona (heprean Ananias, Hananja). Ondrein (Andrei) puhuttelumuoto on saattanut olla Onu tai Ona. Onatsu-nimessä on laatokankarjalaiselle nimistölle tyypillinen pääte –tsu, joka on ilmeisesti saanut venäjästä vaikutteita. Päätettä on käytetty suomalaistenkin sanojen nimijohtimena.
Sukunimi Onatsu on tunnettu Salmissa. Salmin lahden rannalla on myös kylä nimeltä Onattšu.
Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 2000)
Tuon Laila ja Ritva Kinnusen duetto on Jaakko Salon sovitus ukrainalaisesta (tai venäläisestä, molempia näkyy lähteissä) perinnelaulusta, joka tunnetaan meillä nimellä Minka, mutta Ukrainassa nimellä Їхав козак за Дунай (Jihav kozak za Dunai) ja venäjänkielisellä kielialueella nimellä Ехал казак за Дунай eli Jehal kazak za Dunai. Sanat tähän suomenkieliseen versioon teki Saukki.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei,
Kysyit maidon, bensiinin ja Koskenkorvapullon nimellishintoja tiettyinä vuosina. Bensiinillä tarkoitetaan tässä regular/92/95E -moottoribensiiniä. Maidon osalta tuote hiukan vaihtelee ajan myötä.
Tässä hinnat eri vuosina. Koskenkorvan ja maidon hinta on kyseisen vuoden tammikuulta, mikäli samalta vuodelta on saatavilla useita hintatietoja.
1963 Bensiini 0.51 mk/l Koskenkorva 9,80 mk/pullo Irtomaito 0,469 mk/l
1968 Bensiini 0.67 mk/l Koskenkorva 12,90 mk/pullo Pakattu maito 0,76 mk/l
1978 Bensiini 1.91 mk/l Koskenkorva 30,00 mk/pullo Täysmaito 1,82 mk/l Kevytmaito 1,82 mk/l
1988 Bensiini 3.14 mk/l Koskenkorva 67,00 mk/pullo Täysmaito 3,39 mk/l
1998 Bensiini 5,52 mk/l Koskenkorva 83,00 mk/pullo Täysmaito 3,91 mk/l Kevytmaito 3,91 mk/l...
Ranskankielisen alkuperäiskappaleen nimi on "Eva". Se julkaistiin Ranskassa singlenä huhtikuussa 1959. Alkuperäisversion esitti ja sanoitti ranskalainen Jacques Vér(r)rièrs. Säveltäjäksi on merkitty Suomessa syntynyt alankomaalainen säveltäjä ja kapellimestari Benedict Silbermann. Virran versio äänitettiin lokakuussa 1959, ja Suomen äänitearkiston mukaan sen toiseksi säveltäjäksi on merkitty Van Ale(n)da, joka oli ilmeisesti belgialaisen Jacques Klugerin ja hänen poikiensa Jean ja Roland Klugerin kollektiivisesti käyttämä nimimerkki. Alkuperäisversion tekijätiedoissa mainitaan vain Vérrièrs ja Silbermann.
https://www.discogs.com/ko/Jacques-V%C3%A9ri%C3%A8res-Eva/release/12792899
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Sukunimi Väisänen on tunnettu pääasiassa savolaisena sukunimenä, mutta se on yleinen myös Karjalassa. Nimestä on tietoja jo 1500-luvulta Savosta (Laurens Veijsen).Pielisjärvellä on elänyt henkilö nimeltä Staffan Wäisäin jne.
Nimi on yhdistetty sanaan "väisä", joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa ja sanaan "väisäkkä", joka tarkoittaa juonikasta. Nimi saattaa myös olla henkilönnimiperäinen ja samaa juurta kuin nimet Viisanen, tai Väntsi.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala
Sukunimet
Otava 2000
Elonkirjan on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Kasurinen. Näyttää kuitenkin siltä, että laulusta ei ole julkaistu nuottia.
Elonkirjan on levyttänyt ainakin Rantsilan veteraanikuoro (joht. Pentti Jäntti) cd:llään "Veteraanien viesti". Cd:tä löytyy useista kirjastosta.
Pinttyneen tupakanhajun aiheuttamaa epäsuoraa passiivista tupakointia ei ole tutkittu lähimainkaan yhtä paljon kuin varsinaista passiivista tupakointia. Suomen kuvalehden referoiman Environmental Science & Technology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan huonekaluihin, mattoihin, vaatteisiin ja muille pinnoille pinttynyt tupakanhaju voi olla terveydelle haitallisempaa kuin on luultu. Erilaisille pinnoille tarttunut nikotiini voi muodostaa myrkyllisiä tai syöpää aiheuttavia yhdisteitä reagoidessaan huoneilman otsonin, pintojen molekyylien tai ympäristön typpiyhdisteiden kanssa. Nikotiini voi säilyä pinnoissa kuukausia - tuskin kuitenkaan vuosia.
Kotimaisesta sisäilma- ja ympäristöterveyskirjallisuudesta en löytänyt epäsuoraan...
Roppa- sanassa 'roppakaupalla' on selitetty viittaukseksi sanoihin 'rove' ja 'ropponen', jotka ovat tuohesta tehdyn tuokkosen tai korin nimityksiä. Roppakaupalla annettaessa ei siis anneta yksi kerrallaan vaan astioittain, runsain määrin. Toinen tulkinta liittää ilmauksen itämurteisiimme, joissa 'roppa(inen)' jo sinänsä kantaa merkitystä 'runsas': esimerkiksi rankkaa sadetta on nimitetty roppasateeksi. Nyttemmin onkin esitetty, että alun perin roppa on laina ruotsin merkitystä vahvistavasta etuliitteestä skropp(a) ’paljon, valtavasti, ylen’.
'Kaupalla'-sanaa käytetään yhdysosana mittaa tai määrää ilmaisevien sanojen jälkiosana. Tutkimistani sana- ja sanontakirjoista en löytänyt varsinaista selitystä sanan käytön...
Laulun nimi on Pikkurumpu, mutta sanojen alkuperästä ja merkityksestä ei ole muuta tietoa kuin, että hengellisestä laulusta on kysymys ja se on alunperin amerikkalainen. Useat tahot ovat tehneet laulun sanoista omia versioitaan, eikä alkuperäisestä suomentajasta löydy tietoja.
Fyysikkokillan sivulla on samat sanat kuin Velipuolikuun esityksessä: http://www.fyysikkokilta.fi/fiisut/pikkurumpu.html
Laulun historiata on kerrottu teekkarien lehdessä http://arkisto.lehti.tek.fi/content/pikkurumpu :
"Pelastusarmeijan tapa musisoida on iät ja ajat ollut suosittu parodiakohde. Armeijan sotilasesikunta ei taida olla kovin mielissään tavasta, jolla teekkarit ovat ottaneet asiakseen ”pelastaa” toistensa sieluja. Armeijan käyttämän, amerikkalaisen...
Muistamaasi kohtaa emme onnistuneet sanatarkasti löytämään Myrskystä tai muustakaan Shakespearen näytelmästä, mutta uneen Prospero viittaa Myrskyssä tällä tavoin:
Sama kude
On meissä kuin mik' unelmissa on,
Ja unta vaan on lyhyt elämämme.
(suom. Paavo Cajander v. 1892)
Englanniksi sama lainaus kuuluu näin: "We are such stuff
As dreams are made on; and our little life
Is rounded with a sleep."
Lainaukset haettu Project Gutenbergista (http://www.gutenberg.org/), jossa Shakespearen teokset sekä Cajanderin suomennokset ovat vapaasti luettavissa.
Yleissuomalainen murresana kartano tarkoittaa pihaa, pihapiiriä, talon lähitienoota.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kartano&sms_id=SMS_7134ffe63ecf0bc8c3939c7c4e696ec3
Kartano-sanalla on vastineita virossa ja muissa lähisukukielissä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan sana on vanha germaaninen laina; samaa juurta on esimerkiksi saksan Garten (puutarha) ja ruotsin pihaa ja maataloa merkitsevä gård.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
