Riitta on mahdollisesti peräisin italialaisesta Margareta-nimen lyhentymästä Rita. Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi on ollut jo vuonna 1882. Riitta-nimi on tunnettu Suomessa siis 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Almanakkaan Riitta-nimi otettiin vuonna 1950, kun se oli käynyt yleiseksi. Nimipäiväksi tuli 1.2. eli sama kuin Birgitta-nimellä. Riitta-nimi on liitetty siis myös Birgittaan ja
Bri(i)ttaan ja sitä on käytetty myös Pirkon kutsumanimenä. Muunnoksina on käytetty sekä nimiä Riita että Riitu. Nimi on usein alkuosana myös yhdysnimissä, esim. Riitta-Liisa. Vuonna 1969 Riitta-nimi oli tyttöjen nimien suosituin, sen jälkeen nimen suosio on laantunut. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default....
Saturnuksen renkaiden läheltä on löydetty kuita, jotka painovoimallaan vaikuttavat koossapitävästi rengaskappaleisiin ja estävät niitä joutumasta laajemmalle radalle.
Renkaat muodostuvat pääasiassa muutamien senttimetrien tai metrien läpimittaisista jääkappaleista, mutta joukossa on myös suurempia ja pienempiä kappaleita. Renkaiden leveys on noin 60 000 kilometriä (eli likimain sama kuin Saturnuksen säde). Arviot renkaiden paksuudesta ovat ajan mittaan jatkuvasti pienentyneet. Niiden todellista paksuutta ei ole pystytty määrittämään edes luotainkuvista; se lienee vain 100 metrin luokkaa.
Kaikilla jättiläisplaneetoilla on rengasjärjestelmä, mutta Saturnuksen renkaat ovat ylivoimaisesti suurimmat ja kirkkaimmat.
Lähteet:
Tähtitieteen...
Runo on julkaistu ainakin aikakauslehdissä. Sen voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista, esimerkiksi Rauhan Sanomat -lehdestä vuodelta 1906:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/840443?term=kaihokka….
Jatkosodan syttymisvaiheessa kesällä 1941 Kotijoukot perustivat kaikkiaan 24 koulutuskeskusta eri puolille Suomea, huolehtimaan rintamajoukkoihin lähetettävien täydennysjoukkojen koulutuksesta. Keskuksissa koulutettiin toisaalta vanhempia, aiemmin kouluttamatta jääneitä reserviläisiä, toisaalta taas varusmiesiän saavuttaneet nuoret miehet.
Jalkaväen Koulutuskeskus 16 aloitti toimintansa 18.6.1941 Tervolassa, jossa se toimi majuri V. Järvisen johdolla 15.1.1942 saakka. Tästä eteenpäin JvKoulK 16 toimi välillä 15.1.-25.10.1942 Kemissä, jona aikana keskuksella oli Järvisen lisäksi vielä kaksi muutakin johtajaa (maj J. Komonen, evl A. K. Pihlajamaa). Koska koulutettava miesmäärä pieneni jatkuvasti, voitiin epäedullisimmissa olosuhteissa...
Anselm Hollon suomentamana kysymyksessä siteerattu Huuto-runon kohta kuuluu seuraavasti:
"enkelipäiset hipsterit, himoiten, palavasti, suoria linjoja taivaaseen, yön koneiston tähtidynamoon,"
Hollon ensimmäinen käännösversio ilmestyi Parnasso-lehden numerossa 2/1961. Tämä tulkinta sisältää alkuperäisen Howlin ensimmäisen ja laajimman jakson hieman alkuperäisestä lyhennettynä ja sensuroituna (joitakin alatyylisiä ilmauksia on korvattu asteriskein: ***********). Kysymyksen säe on yksi niistä, jonka Hollo tästä versiosta on jättänyt kokonaan pois. "Tämä ei aiheudu vapaaehtoisesta sensuurista eikä liioin uuden amerikankielen suomentamisen toivottomuudesta -- vaan pelkästä laiskuudesta. En halunnut rasittaa lukijaa ja itseäni - kohtelias...
Teuvo Pakkalan Viisasta väkeä löytyy Teuvo Pakkalan laatimasta Aapisesta (1. p. 1908) sekä mm. Aarni Penttilän Aapiskukosta (1. p. 1938) tässä muodossa:
Yksi on Tuomas Tuppurainen
toinen Taavetti Tappurainen
vallan viisasta väkeä
laskivat kopalla ja kontilla mäkeä.
Pidempää versiota runosta ei löytynyt Teuvo Pakkalan kootuista teoksista eikä muistakaan Pakkalan tarkastetuista teoksista.
Veljeni Leijonamielen tekstistä on vaikea löytää yksiselitteisiä todisteita tulipalon syttymisen syystä. "Tulen alkusyy on toistaiseksi tuntematon", todetaan lehtiuutisessa, jonka välityksellä tapahtumasta kerrotaan, eikä asiaan tämän jälkeen varsinaisesti palata. Tulipaloon liittyvät yksityiskohdat ovat niitä kaunokirjallisuuteen olennaisesti liittyviä aukkopaikkoja, jotka lukijan itsensä on omilla tulkinnoillaan täytettävä, juuri niin kuin olet tehnyt.
Mikäli otetaan huomioon se perin tavallinen Veljeni Leijonamieli -kirjan tulkinta, jonka mukaan Korppu kuolee oikeasti vasta kirjan lopussa ja koko Nangijala on vain hänen kuumehoureissaan näkemäänsä unta, tulipalon syy menettää jossakin määrin merkitystään. Tulipalo ja veljesten hyppy...
Hei!
Runo on suomennettu nimellä "Laulu".Suomentaja on Risto Ahti ja se löytyy teoksesta Maailman runosydän. Runon alkusäkeet:Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa, kieltäkää koiraa haukkumasta mehukasta luuta.
KVTES:in palkkahinnoitteluliitteen mukaan kirjastovirkailijan peruspalkka tehtävän vaativuudesta ja nimikkeestä riippuen on 2016 - 2116 €/kk. Tämän lisäksi henkilö voi saada erilaisia lisiä työkokemuksen tai henkilökohtaisen osaamisen ja taitojen perusteella.
Jokainen maksaa veroa oman veroprosentin mukaan, jonka verotoimisto on määritellyt vuositulojen perusteella. Palkasta vähennetään työttömyysvakuutusmaksu 1,9 % ja vakuutusmaksuja 6,35-7,8 %. Jos kuuluu ammattiliittoon, palkasta vähennetään myös liiton jäsenmaksu, joka vaihtelee eri liitoilla.
Verotukseen vaikuttaa myös kunkin henkilökohtainen tilanne: onko sellaisia lainoja, joiden korkomenot voisi vähentää, saako työmatkakuluja vähentää jne.
Lopullisen käteen jäävän...
Yhdessäkään tutkimistani fraasisanakirjoista ei valitettavasti tehty selkoa "kaksipiippuisen" alkuperästä: ne, jotka sen ylipäänsä mainitsivat, tyytyivät vain selittämään sen merkitystä ja käyttöä. Se, että sanonnasta tulee ensimmäisenä mieleen ase, on sangen ymmärrettävää – löytyyhän idiomeistamme myös kaksiteräinen miekka. Varsinkin Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja antaa näille kahdelle sanonnalle varsin samantapaiset merkitykset: "Vaikeasti päätettävä asia tai asia, jolla kaksi puolta" (kaksipiippuinen juttu/asia) ja "Asialla on hyvät ja huonot puolensa" (kaksiteräinen miekka). Samaisesta kirjasta löytyy myös fraasi "asialla/asiassa on kaksi puolta", joka on selitetty seuraavasti: "Asia ei ole...
Kielitoimiston ohjepankissa "kauaa" mainitaan kauan-muotoa harvinaisempana, mutta sinänsä aivan sallittuna ilmauksena. Se muistuttaa kuitenkin kielenhuoltajien aiemmasta kielteisestä suhtautumisesta kauaa-muotoon: "Kieltolauseissa esiintyvää partitiivisijaista kauaa-muotoa pidettiin kielenhuoltokirjallisuudessa ainakin E. A. Saarimaan Kielenoppaasta (1947) alkaen yleiskielessä huonompana vaihtoehtona kuin muotoa kauan. Perusteluja tälle ei esitetty. Vaihtelusta ei paljon ~ paljoa sen sijaan ei ole huomautettu."
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kauaa/ohje/576
Hei, kysymyksesi sisältää sekä sanat vaha että vahe. Rauman kadunnimien kohdalla vahe tarkoittanee kahden rakennuksen välistä solaa, kujaa. Sen alkuperänä pidetään viron kielen vahe-sanaa (ero, väli). Vahat taasen ovat suuria siirtokiviä, jotka ovat maastossa erottuvina toimineet usein pitäjän rajojen välisinä rajakivinä. Molemmat sanat esiintyvät meillä lounaismurteissa. (Lähde: Toivo Vuorela: Kansanperinteen sanakirja)
Mitikointi tai mitigointi liittyy riskien hallintaan. Se tarkoittaa suunnilleen erilaisten riskien ja uhkien vaikutuksien vähentämiseen pyrkimistä. Sana on suomalaistettu englannin sanasta mitigation.
Yleissuomalainen murresana kartano tarkoittaa pihaa, pihapiiriä, talon lähitienoota.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kartano&sms_id=SMS_7134ffe63ecf0bc8c3939c7c4e696ec3
Kartano-sanalla on vastineita virossa ja muissa lähisukukielissä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan sana on vanha germaaninen laina; samaa juurta on esimerkiksi saksan Garten (puutarha) ja ruotsin pihaa ja maataloa merkitsevä gård.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Hiljainen hetki on yhteisesti sovittu tuokio, jonka aikana pysähdytään kunnioittamaan sodan tai yleisesti koskettaneen tragedian uhreja. Hiljaista hetkeä voidaan viettää maanlaajuisesti, mutta se voi myös olla tietyn yhteisön sisällä sovittu muistotapa (esim. työpaikalla työtoverin kuoleman jälkeen). Hiljaisen hetken pituudelle ei ole olemassa virallista määritelmää, vaan se sovitaan samalla, kun hetken vietosta päätetään. Usein hetken pituus on minuutti, mutta se voi olla pidempikin. Kun muistohetki vietetään hiljaisuudessa, se ylittää esimerkiksi uskonnolliset ja kielelliset rajat.
Hiljaisten hetkien alkuperästä puhuttaessa viitataan usein ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistopäivään. Kuningas Yrjö V pyysi kansalaisia viettämään...
Rebecca (Rebekka, Rebecka, Repekka, muunnelmia Reetta, Bekka, Reppa, Repe) on heprealaisperäinen nimi ja se on ollut aina suosittu juutalaisten parissa. Kristikunnassa nimeä on ruvettu käyttämään laajemmin vasta 1500-1600 –luvuilla. Täkäläisissä kalentereissa se oli 1705-1749 30. tai 31.8., vuosina 1777-1928 17.5. ja vuodesta 2000 jälleen 17.5. (sekä suomalainen että ruotsalainen kalenteri). Raamatussa Rebekasta kerrotaan 1. Mooseksen kirjan luvuissa 24-28. Nimen heprealainen muoto on ribqah, mutta sanan merkitys ei ole aivan varma; se voi tarkoittaa ’lehmää’ tai ’hiehoa’ (jolloin se olisi muunnos sanasta biqrah) tai ’kiehtovaa’, ’pauloihinsa kietovaa’.
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. – 2005.
Suuri...
Kotimaani ompi Suomi -laulun vaiheista löytyy tietoa Terttu Kaivolan artikkelista "Kotimaani ompi Spanja" (Hiidenkivi 1/2012, http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=3467). Siinä on julkaistu myös ilmeisesti laulun alkuperäisin Jooseppi Riipan sanoitus:
Kotimaani ompi Suomi,
Suomi on mun kotimaa,
siellä valkolatva tuomi,
järven rannalla tuoksuva.
Ahon laidat armahimmat
mansikoista punertuu.
Ruusut siell’ on kaunihimmat
siell’ on kirkkahampi kuu.
Siellä äiti hymyhuulin
tuuti pientä kehdossa,
Siellä ensi kerran kuulin
lintuin laulun lehdossa.
Siellä myöskin ensikerran
lempi syttyi sydämeen.
Liekö ollut tahto Herran,
kun se päättyi kyyneliin.
Synnyinmaani heitin silloin
huolissani huokaillen.
Milloin taasen näen oi milloin...
Kansatieteellisissä lähteissä takapuolen tai muiden alaruumiin osien tervaaminen on merkinnyt rangaistusta siveettömästä elämästä: "Huorintekijöiltä tervattiin takapuoli -- " (Muistan kuinka Räisälässä... : Räisälän perinnettä). Kaunokirjallisuudessa aihelmaa on hyödyntänyt esimerkiksi Anu Kaipainen: " -- kaksi tytöistä oli löydetty parin päivän päästä erään luodon rannasta alastomina ja takapuoli tervattuina." (On neidolla punapaula)
Jotkut ovat takapuolen tervaamisesta puhuessaan kiinnittäneet erityistä huomiota tervan tarttuvuuteen, ja tervatuista takapuolista on tullut paikalleen jämähtämisen kuva. "Tervatut takamukset on virkapaikkaansa liiaksi kiintyneellä henkilöllä. 'Yhdistyselämässä tunnetaan valitettavan yleinen ilmiö, jonka...
Vastaus riippuu siitä, millä tarkkuudella kalenterin haluaa täsmäävään. Mikäli riittää, että viikonpäivät täsmäävät, vuoden 2024 kalenteria voi käyttää vuosina 2052, 2080 ja 2120. Vuonna 2024 voi puolestaan uusiokäyttää vuosien 1940, 1968 ja 1996 kalentereita. Tällöin kuitenkaan esim. kuun vaiheet eivät täsmää, ja lisäksi nimipäiviin tehdään muutoksia viiden vuoden välein. Tämäntasoisia vastaavuuksia eri vuosien kalentereille voi etsiä tällä sivustolla: https://www.whencanireusethiscalendar.com/
Mikäli kalenterien haluaa vastaavan toisiaan täysin kaikilta osin (nimipäivät poislukien), täytyy ajassa mennä lähes kuusi miljoonaa vuotta eteen- tai taaksepäin, kerrotaan tässä Ylen artikkelissa: https://yle.fi/a/3-6440753.
Maailma ilman rakkautta (World without love) / J. Lennon, P. McCartney, san. Reino Helismaa. Suomalaisia esittäjiä on useita mm. Topi Sorsakoski, Esquires, Yölintu, First.
