Piki-järjestelmässä (22 kuntaa) Karl Mayn kirjoja on lainattu tänä vuonna yhteensä n. 170 kertaa, mikä ei ole hirvittävän paljon. Nimekkeitä on kyllä hyvin kirjastoissa tarjolla eli toistakymmentä, osa kuitenkin varastoituina. Näyttäisi siltä että eniten Mayn teokset tekevät kauppansa Metson aikuistenosaston hyllystä eikä esim. nuortenosastoilta.
Kirjassa "Aseman kello löi kolme kertaa: Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa" (Otava 2001) s.111-112 tekijä Matti Rinne kertoo isänsä työstä ratamestarina 1900-luvun alkupuoliskon Suomessa. Rinteen isä oli valmistuttuaan rakennusmestariksi jäänyt rautateille töihin. Oltuaan ensin ratavartijana ja rataesimiehenä, hänestä tuli ratamestari. Talvisodan aikana Rinne oli rautateiden korjausjoukoissa. Matti Rinne pääsi poikasena isänsä mukana myös veturiin, jossa ratamestarilla oli oikeus tehdä tarkistusmatkoja. Sieltä sai paremman kuvan radan kunnosta kuin jousitetuista vaunuista.
1800-luvun jälkipuoliskolla ratamestarin tehtävät ovat olleet varmaankin samankaltaisia. Jossakin mainittiin tosin ratamestarin myyneen myös matkalippuja....
Kirja kertoo, esittelyjen perusteella, strategisesta henkilöstöjohtamisesta ja sen merkityksestä organisaatioiden menestykselle ja tehokkuudelle. Kirja käsittelee mm. sitä, kuinka henkilöstöjohtamisen käytännöissä tulee ottaa huomioon organisaation strategiset tavoitteet ja kuinka henkilöstöjohtamisella voidaan saavuttaa kilpailukykyä ja organisaation joustavuutta.
Teoksesta löytyy Industrial & Labor Relations Review:ssa julkaistu kirja-arvostelu:
http://digitalcommons.ilr.cornell.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1048&…
Sisällysluettelo, vähän kuvausta ja myös arvostelu kirjasta löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.palgrave.com/products/title.aspx?PID=271204
Hieman tietoa löytyy myös Amazonin sivuilta:
http://www.amazon.co.uk/...
Kokkolan kirjastosta löytyy Sound Effects 1-10 cd:t, joissa on erilaisia äänitehosteita, esim. avaruuden, liikenteen, pelien, koneiden, meren, luonnon ja eläinten ääniä.
Lisäksi meillä on luonnonääniä ja linnunlaulua cd:llä, esim. äänitteet Tunnelmakuvia luonnosta (3 osaa), Luonto soi 1-3, Linnunlaulun Suomi ja Luonnon suvisinfonia.
So little- time kirjasarja perustuu tv-sarjaan. Tähtinä tuossa sarjassa ovat kaksoset Mary-Kate Olsen ja Ashley Fuller Olsen. Kirjasarja perustuu Michael Baserin ja Frank Duganin tv-sarjan käsikirjoitukseen. Ilmeisesti sarjan kirjoilla on kaikilla eri kirjoittaja. Sinun lienee parasta ottaa yhteyttä kirjasarjan kustantajaan Otavaan: www.otava.fi tai jos tiedät millä kanavalla sarjaa on esitetty Suomessa, jos sitä on esitetty. Televisioyhtiöillä on omat yhteystietonsa nettisivuillaan. Kirjallista aineistoa ei löydy.
Suomen kansallisbibliografiassa (tietokanta Fennica) mainitaan kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siinä ei mainita Daniel Wallacen mukaan mitään, ei myöskään teoksen nimen mukaan, vaikka alkuteosten nimet Fennicassa mainitaan. Kysymäsi teos ei siis ole ilmestynyt suomeksi.
Yleensä listaus eri kielistä suomen kieleen käännetyistä kirjoista saadaan varsin yksinkertaisella haulla Suomen kansallisbibliografiasta. Koska suurin osa Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa kirjoitetusta kaunokirjallisuudesta on kuitenkin kirjoitettu englanniksi (en löytänyt yhtään suoraan iirinkielestä käännettyä) eikä tietokannasta voi rajata käännöksiä kansallisuuden perusteella, perustuu listani osittain muistinvaraiseen tietoon, osittain olen käyttänyt apunani kustantajaluetteloita, Contemporary Authors -romppua ym.Rajanveto irlantilaisten ja pohjois-irlantilaisten kirjailijoiden välille on vaikeaa, kulttuuriset rajat eivät Irlannissa useinkaan noudattele valtiollisia rajoja. Monia irlantilaisia kirjailijoita on myös emigroitunut...
Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa on kysytty kirjailijasta ennenkin. Löydät entiset vastaukset palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun Lauren Brooke. Ruotsalaisen kustantajan Raben & Sjögrenin mukaan Lauren Brooke on salanimi useammalle kirjailijalle, jotka kirjoja kirjoittavat, joten tietojen saaminen taitaa olla mahdotonta.
Paperiset merikartat ovat käytettävissä pääkirjaston käsikirjastossa; niitä ei saa kotilainaksi. Sähköisessä muodossa kirjastolla on CD-Merikartta L Lappeenranta-Savonlinna sekä pääkirjastossa että Lauritsalan ja Voisalmen kirjastoissa ja sen voi lainata kotiin asti. Ajantaiset saatavuustiedot voi tarkistaa kirjaston tietokannasta http://weborigo.lappeenranta.fi/.
Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa sivustossa Opintoluotsi on tietoa kirjastoalan koulutuksista: http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/yhteiskuntatie… , jossa Tieto- ja kirjastopalvelu on Liiketalouden perustutkinnon alla. Opiskelemaan haetaan yhteishaulla, tänä keväänä hakuaika on 27.2.–16.3.2012. Merkonomin tutkinnolla valmistutaan tällä koulutusohjelmalla kirjastovirkailijaksi.
Koulutusnetistä, jonka linkki on myös Opintoluotsin sivulla, löytyvät liiketalouden perustutkinnon alta ne oppilaitokset, joissa tänä vuonna alkaa tieto- ja kirjastopalvelualan opetus: http://www.koulutusnetti.fi/ , mm. Haapaveden Opistossa ja Koulutuskeskus Salpauksesa Lahdessa.
Turun kaupunginkirjastossa Nykypäivä-lehteä ja Suomenmaa-lehteä säilytetään kuusi kuukautta ja kuluva kuukausi. Uutispäivä Demaria (Yhdistynyt julkaisuista: Demari ja Turun päivälehti 1.2.2001) säilytetään yksi vuosi ja kuluva kuukausi. Demaria ja sen seuraajaa Uutispäivä Demaria löytyy myös mikrofilmeinä. Lehtiä ei valitettavasti voi lainata, mutta niitä voi lukea kirjastossa Uutistorilla ja artikkeleista voi ottaa kopioita. Luettavat mikrofilmit pitää tilata edellisenä päivänä Uutistorilta.
Turun yliopiston kirjastosta löytyy kyseisten lehtien vanhempia vuosikertoja, osa lehtiversioina ja osa mikrofilmeinä. Tarkemmat saatavuustiedot löytyvät Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta https://finna.fi
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Koska sukunimi ”Halonen” on väestörekisterissä, se on suojattu. Suojaus ei tosin estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään.
Aikoinaan Suomalaisuuden liitto julkaisi teosta ”Sukunimiopas; Suojatut sukunimet”. Sillä ei kuitenkaan ole mitään juridista merkitystä. Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan lisää suojatuista...
Tilastokeskus tiedottaa internetsivullaan, että vuonna 2006 lakkautettuja oppilaitoksia oli mm. Kärkkäälän koulu, Suonenjoki. Koulusta ei löydy historiikkia tai matrikkelia Fennica-tietokannasta eikä Suonenjoen kirjaston hakusivulta. Suonenjoen kirjastosta voisi vielä kysyä; yhteystiedot internetissä
http://www.suonenjoki.fi/?id=373 sekä puh. 044-758 1467
Koulutoimistosta voisi myös kysyä apua.
Suonenjoki Koulutoimisto
Kirkkokatu 1 B
77600 SUONENJOKI
fax (017) 513 3650
Kanslisti Antti Kangas 044 758 1472
Internetistä löytyy seuraava nettiosoite, josta joskus on apua
http://koulukaverit.com/kouluk/Karkkaalanala-aste/Suonenjoki/2241/2
Suonenjoen historiaan liittyviä kirjoja voi tiedustella kirjastosta. Fennica-tietokannasta (Suomen...
Tammen Kultaisista kirjoista ei löytynyt tarinaa murmeleista. Voisikohan kyseessä olla kuvakirja Murmelityttö Ruusu. Kirja kertoo vuoristossa elelevästä murmeliperheestä. Kirja löytyy Lahden pääkirjaston lastenosaston varastosta (85.22 Muller, Gerda: Murmelityttö Ruusu, julkaisuvuosi 1977).
Sekä perinteisten lehtien että ePress- ja Pressdisplay-palveluiden sähköiten lehtien luku on maksutonta Helsingin kirjastoissa. Sähköisiä lehtiä voi lukea kirjastossa asiakastyöasemilla mutta ei kotoa käsin.
Uni on Kaija Pakkasen kirjoittama lastenruno ja löytyy hänen kirjoistaan Huilu hilpeä, WSOY 1976 s. 17. ja
Leikkimökin runokoppa, Otava 1982 s. 80.
Sekä runokokoelmista Peukaloputti , Otava 2002 s. 102 ja
Pikku pegasos, Otava 1980 s. 273.
Runon alkusanat ovat Uni on piika pikkuinen.
Kirjastokorttinne lisäksi tarvitsette kirjastokorttiinne liitettävän tunnusluvun. Sen saatte asioimalla jossakin Kymenlaakson kirjastossa.Kirjastokortissanne oleva numerosarja on käyttäjätunnuksenne verkkokirjastossa.
Suomeksi ei taida Internetistä juuri löytyä tietoa Francine Pascalista, mutta hyvä lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Lainoja voi olla yhteensä 40 kappaletta. Cd-levyissä ei ole erillistä rajoitusta, joten niitä voi olla lainassa tuo 40 kappaletta, jos muita lainoja ei ole.
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien...
