Vanhankaupunginkosken alueella onkin takanaan pitkälti historiaa, onhan se paikka, josta Helsingin kaupunki sai alkunsa. Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaan kosken partaalle vuonna 1550. Ns. Vantaan Helsingin aikaa kesti vuoteen 1640, jolloin hallitsija määräsi Helsingin siirrettäväksi Vironniemelle (nykyisen Senaatintorin ja Kruununhaan seutu). Lisää Vanhastakaupungista ja Vanhankaupunginlahden alueesta voi lukea esimerkiksi seuraavista teoksista:
Narinkka 1994. Helsingin kaupunginmuseo 1994.
Lönnqvist, Bo ja Rönkkö, Marja-Liisa: Helsinki: kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. Tammi 1988.
Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Toim. Simo Laakkonen [et al.]. Helsingin kaupunginmuseo 1999....
Tarkoitat varmaankin Lemmikki Beckerin teosta Ratko Ariadnen lankoja. Se on Varkauden kaupunginkirjaston luokassa 79.84. Siitä luokasta voisi kenties löytyä muutakin nuorisotyöhön sopivaa aineistoa.
"Makaa kuin Laabanin lehmä" tarkoittaa laiskaa, makaa kuin laiska lehmä. Tästä on myös muoto "makaa kuin laamannin lehmä", jossa Laaban on vaihtunut laamanniksi suomalaisten suussa. Siitä, miten Laaban, Raamatun hahmo, liittyy sanontaan, en löytänyt vahvistusta, mutta eri henkilöiltä kysyttäessä liikkui tarina, että Laabanilla oli laiska lehmä, joka ei tehnyt muuta kuin makasi, ei antanut maitoa. En valitettavasti löytänyt Raamatun kohtaa, joka tukisi suoraan tätä tarinaa.
Virkavalan vannomistilaisuudessa koru näkyy aika hyvin. Googlen kuvahaulla "Tytti Tuppurainen ministerin virkavala" saa näitä kuvia tutkittavakseen.
Korua voi tarkastella myös kyseisen tapahtuman videotallenteelta. Antti Rinteen hallituksen uudet ministerit vannovat virkavalan ja antavat virkavakuutuksen - YouTube
Koru näyttää tosiaan Hämäläiseltä juhlakäädyltä Kalevala Koru Hämäläinen juhlakääty | Caratia
Toinen vaihtoehto on Hämäläistä juhlakäätyä mukaileva Paratiisi-juhlakääty Pronssinen Paratiisi-juhlakääty – Kalevala-koru
Alaikäinen saa kirjastokortin ilman henkilökorttia tai passia. Huoltajalta kysytään kuvallista henkilötodistusta ja hän vastaa alaikäisen lainoista. Kun lainajaatietolomake on täytetty ja huoltaja on allekirjoituksellaan hyväksynyt ja rastittanut lainaajalomakkeen kohdan ” Vastaan ohessa nimetyn huollettavan lainoista”, niin lapselle voidaan antaa kirjastokortti. Huoltaja voi yksin hakea lapselleen kirjastokortin. Tai jos lapsi tuo täytetyn ilmoituslomakkeen ja kelakorttinsa, niin kirjastokortti voidaan antaa alaikäiselle ilman huoltajan mukanaoloa.
Koraani löytyy luettuna Yle Areena Audiosta. Koraanin lukija on Pekka Savolainen ja luennan lisäksi voit kuunnella myös taustoittavia keskusteluja.
Linkki: Koraani-sarja https://areena.yle.fi/audio/1-2670459
1960-luvulla keskikouluissa noudatettiin 1940-luvun lopulla vahvistettuja lukusuunnitelmia. Joidenkin oppiaineiden viikkotuntimäärissä oli pieniä keskinäisiä eroja sen mukaan, oliko kyseessä poika-, tyttö-, yhteis-, normaali- vai klassillinen lyseo. Ruotsia opiskeltiin normaalisti 3 tuntia 3. ja 4. luokalla ja 2 tuntia 5. luokalla.
Lähteet:
Vahvistetut lukusuunnitelmat tamperelaisten lyseoiden vuosikertomuksista
Neuromuscular-termin voisi kääntää sanoilla neuromuskulaarinen, hermoihin ja lihaksiin liittyvä, hermo-lihas. Näin sanan kääntää Lääketieteen termien, Duodecimin selittävän suursanakirjan, verkkosovellus:
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/rex_terminologia.koti
Training-sana kääntyy harjoitteluksi.
Sanastoista ei löytynyt käännöstä koko termille, mutta joissakin tutkimuksissa termi on käännetty liiketaitoharjoitteluksi, vaikkapa näissä:
http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/ktp13_kati_pasane…
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/67140/Aalto_Reija.pdf?seq…
Keskeisiä suomalaisia realisteja ovat Minna Canth ja Juhani Aho, molemmat eivät tosin ole puhtaasti pelkästään realisteja vaan kirjoittivat eri tyyleillä. Kummankaan teokset eivät ole paksuja, mutta sisältö on vankkaa. Canthilta kannattaa tutustua esimerkiksi näytelmiin Papin perhe, Työmiehen vaimo ja Anna-Liisa sekä novelliin Kauppa-Lopo.
Juhani Ahon teoksista keskeisiä ovat Rautatie, Papin tytär, sen jatko Papin rouva sekä Juha.
Joel Lehtoselta kannattaa lukea Putkinotko-sarja, johon kuuluvat romaanit Kerran kesällä (1917) ja Putkinotko (1919-1920) sekä novellikokoelma Kuolleet omenapuut (1918), lisäksi novellikokoelma Korpi ja puutarha (1923) sisältää Putkinotko-sarjaan liittyviä novelleja. Muista Lehtosen kirjoista kannattaa lukea...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan talonnimi Penttilä, siis Pentin talo, on yleinen koko maassa.
Pentti-nimi puolestaan pohjautuu pyhimysnimeen Benedictus (ruots. Bengt, Bente). Pentti-nimi on tavattu jo 1374 -luvulla Lammilla (Bente af Maeskaelum).
Sukunimi Penttilä on käytössä vain Länsi-Suomessa Oulu-Ähtäri-Heinola-Imatra -linjan länsi- ja eteläpuolella.
Esimerkiksi Lapuan Yli-Nurmon Penttilän isäntä oli vuonna 1571 Bencht Simonsson eli Pentti Simonpoika.
Sivulla 37 Unusual Uses for Coca Cola olevan ohjeen mukaan, jalkoja voi liottaa Coca-Colassa. Juomassa oleva hiilihappo aiheuttaa poreilua, joka sivun mukaan mm. ravitsee jalkojen ihoa sekä poistaa likaa ja kuolleita soluja.
Youtubessa videolla How to get rid of cracked feet by using coca-cola Coca.Colaa käytetään halkeileviin kantapäihin.
Sivulla DIY Stinky Feet Foot Soak ehdotetaan, että Coca-Cola auttaisi myös haiseviin jalkoihin.
Täysistunto on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kansanedustuslaitoksen tms. kokous, johon kaikilla sen jäsenillä on oikeus ja tavallisesti myös velvollisuus osallistua, pleenumi". Muitakin määritelmiä: "eduskunnan tai muun edustajiston kokous, jossa kaikilla sen jäsenillä on oikeus, usein myös, jollei erityistä estettä ole, velvollisuus olla saapuvilla sekä ottaa osaa asioiden käsittelyyn ja ratkaisuun" (Otavan iso tietosanakirja, 1965). Useammassa tietosanakirjassa näin: "valtiopäivien (eduskunnan) tai sen kamarin, tuomioistuimen, hallintokollegion tms. istunto, jossa kaikkien jäsenten tulisi olla läsnä (WSOY iso tietosanakirja, 1997). Läsnäolo täysistunnossa on siis kaikkien jäsenten oikeus ja (jollei estettä ole) velvollisuus.
Sana...
Runon nimi on Opettajan neuvo ja se on julkaistu ensimmäisen kerran Hämeenlinnan lyseon toverikunnan Joci Baccalaureus –nimisessä pilalehdessä 18.2.1893. Leino kirjoitti sen nimimerkillä Ypsilon. Runo löytyy myös Aarre Peltosen ja Eino Kauppisen toimittamasta kokoelmasta nimeltä Kirjokeppi (Otava 1949), jossa on valikoima alkuperäiskokoelmien ulkopuolella julkaistuja runoja, ja osa siitä ainakin myös kirjasta Värssykirja (toimittanut Maija Raski, Karisto, 1. p. 1985). Molemmat kirjat ovat Helmet-kirjastojen kokoelmissa (http://www.helmet.fi/) Tässä runo kokonaisuudessaan:
”Lue poika, aina ahkeraan,
sun muuten paha vie,
näin sinut leivänkannikkaan
ain` ohjaa opintie!
Sill` emme koulun tähden vaan
tääll` ahkeroitse ain`,
vaan elon...
Lahden pääkirjaston lukusalin yhteydessä on digitointipiste, jossa voit maksutta digitoida VHS-kasetit DVD-levylle. Alussa saat opastuksen ohjelmien ja laitteiden käyttöön, sen jälkeen voit työskennellä itsenäisesti.
Digitointiajan voit varata lukusalista, puh. 038125550.
Tarkempia tietoja:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/it-tila.htm#digipiste
Myös Helsingissä digitointi onnistuu.
Tarkempia tietoja:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helme…
Immi Hellénin runo Aamukahvin ääressä (joka alkaa siis Hyvää huomenta, Punahilkka) ajoittuu vuoteen 1909. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran ilmeisesti Pääskynen-lehdessä (alla linkki lehden digitoituun numeroon).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959068?page=5&term=Aamukahvin&term=%C3%A4%C3%A4ress%C3%A4
Ilona Merikoski: "Immi Hellén ihmisenä ja runoilijana" (artikkeli teoksessa Immi Hellen: Runoja, 1950, Valistus)
SKS / Tietopalvelu
Kyseessä on varmaankin Viitta Joe Hillin kokoelmasta "Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia" (Tammi 2009). Kiitokset avusta scifi- ja fantasiasivusto Risingshadowin yhteisölle ja erityisesti käyttäjälle Eija.
Osa kirjastojen asiakkaista on allergisia koirille. Siksi Helsingin kaupunginkirjasto on pyrkinyt takaamaan, että osassa kirjastoista voi asioida ilman pelkoa allergisista reaktioista. Kirjastot on valittu siten, että niitä olisi tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Apulaisoikeusasiamies on osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015 löytyvässä ratkaisussaan pitänyt menettelyä ”toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen riittävinä ja oikeasuhtaisina”.
Kirjasto joutuu tässä – niin kuin monissa muissakin asioissa – tasapainottelemaan kahden asiakasryhmän toisistaan poikkeavien tarpeiden välillä.
Kyseessä taitaa olla Felix Körlingin laulu "Det var en gång", joka Immi Hellénin sanoittamana tunnetaan meillä nimellä "Oli kerran" tai "Oli kerran vanha peikko".
Tämä suomenkielinen versio löytyy seuraavista:
ÄÄNITTEET
Satu Sopanen: Tuttirallaa (EMI 2008)
Åttopojat: Isin kanssa (2004)
Mukaralla: Humppeli romppeli (1997)
NUOTTIKOKOELMAT
Lauluaarteiden kirja (F-musiikki 2012)
Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi 2009)
Jos sull' lysti on (Lasten keskus 2008)
109 kitaralaulua (Fazer)
Suuri toimelaulukirja 9 (1991)
Lasten kultainen laulukirja. 1 (Fazer 1992)
Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (Fazer 1979)
Heikki Poroila
Lattiarakenteilta edellytetään riittävää kantavuutta koko kirjastossa. Suomen rakentamismääräykset eivät erikseen mainitse kirjastotilaa pintakuormista annettujen määräysten yhteydessä. Julkisia tiloja koskevia vaatimuksia tietenkin on.
Hyötykuormien edellytetään vaikuttavan sen jälkeen kun rakennus on otettu käyttötarkoituksensa mukaiseen käyttöön. Hyötykuormia ovat oleskelukuorma, kokoontumiskuorma, tungoskuorma ja tavarakuorma. Kirjastoihin sopii sovellettavaksi (tiloja kuten esim. voimistelu- ja juhlasalit, myymälät, ravitsemusliikkeiden yleisötilat) tungoskuomaa koskevat vähimmäismääräykset, siis 4,0 kN/m2 (400kg/m2). Useinkin se varmaan ylitetän.
”Suomen rakentamismääräyskokoelmassa” (Rakennuslain 13 pykälän mukaisesti) annetaan...
