Emily Brontën "Humiseva harju" (1847) on tarinaltaan traaginen ja aika rankka. Romaani ei ole samalla tavalla lämminhenkisen romanttinen kuin esimerkiksi mainitsemasi Louisa Alcottin "Pikku naisia" (1868-69).
Suosittelisin "Humisevaa harjua" yläasteikäiselle lukijalle. Janakkalan kirjaston lukudiplomissa romaani on luokiteltu sopivaksi 9. luokkalaisella, mutta kyllä teokseen voi tarttua lukijan kehitystasosta riippuen aiemminkin 7. tai 8. luokalla.
Lähteitä:
https://www.janakkala.fi/palvelut/kirjasto/lapset-ja-nuoret/lukudiplomi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9759
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au5b1a26ba-4936-4425-9b4b-f…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shumiseva%20harju%20bronte_…
Pahoittelen, jos sinulle tuli palvelustamme huono mieli. Helmet-chatissä vastataan tietysti kaikkiin sinne saapuvin kysymyksiin, mutta kaikkiin kysymyksiin ei anneta lopullista vastausta, Chat-palvelun luonteeseen kuuluu, että kysyjä varsin usein ohjataan toiseen palveluun tai esimerkiksi johonkin Helmet-kirjastoon. Chat-vastaaja ei toisaalta ehdi laatia kovin laajoja ja syvällisiä vastauksia, toisaalta haluamme myös kertoa palveluista, joista asiakas saa varmasti hyvän vastauksen kysymykseensä. Kysymyksestäsi ei käy ilmi, mitä kysyit chatissä. Jos olet pyytänyt esimerkiksi kirjasuosituksia, vastaaja on ehkä ajatellut, että saat paremman listan tilanteessa, jossa asiaa ehditään vähän miettiä. Chatissä kaikki tapahtuu kovin...
Tietoja kalojen puuttumisesta kirkasvetisistä järvistä kokonaan ei löytynyt. Kalastuskirjojen mukaan kalalajit voivat kylläkin vaihdella sen mukaan, onko vesi kirkasta vai sameaa. Kalojen oleskelupaikkoihin vaikuttavat myös esim. tuulen suunta, ilmanpaine, veden korkeus ja veden lämpötila.
Yhdellä keskustelupalstalla mainitaan kirkasvetisen järven haasteeksi sen, että kalat näkevät veneen tai kalastajan hahmon jo kaukaa ja ehtivät karkuun ks. https://bit.ly/3RRbAMK
Lähteet:
Manninen, Ari: Suuri suomalainen kalastuskirja
Jukarainen, Ilkka: Suuri kalastuskirja
Kaivelemaan jäänyt kirja on John Fowlesin Jumalten naamiot (The magus).
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa romaania seuraavasti: "Nuori englantilainen Nicholas Urfe joutuu opettajaksi kauniille, syrjäiselle Kreikan saarelle, Phraxokselle. Siellä hän tutustuu rikkaaseen maailmanmieheen Maurice Conchisiin, jonka huvilassa tapahtuu outoja asioita: totuus ja illuusio sulautuvat toisiinsa, asukkaitakin huvilassa on monin verroin enemmän kuin saaren kreikkalaiset tietävätkään. Nicholas Urfe joutuu mukaan seikkailuun, kokeeseen, joka tutkii ihmisen käyttäytymistä - tai sitä suurta tuntematonta joka määrää ihmisen käyttäytymistä; ihmisen elämää."
Hei!
Kielitoimiston määritelmän mukaan yksityisyrittäjä on henkilö joka hoitaa omaa yksityisyritystä t. harjoittaa itsenäisesti ammattia. Yksinyrittäjä-hakusananalla ei löytynyt määritelmää.
Erona termien välillä saattaa olla se, että yksinyrittäjä tekee töitä yksin omassa yrityksessään, kun taas yksityisyrittäjällä voi olla palkattuja työntekijöitä, esimerkiksi apteekkari. Suomalaisessa asiasana- ja ontologiapalvelu Fintossa käytettävä asiasana on pelkkä yrittäjä.
www.finna.fi -haussa hakusanalla yksinyrittäjä tuli 374 osumaa, hakusanalla yksityisyrittäjä 2134.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan ”Sukunimet” mukaan Viipurin kaupunginosan nimi Hietala sekä Viipurin pitäjän laurij hetala saattavat liittyä sukunimiin Hietanen ja Hietamies. Toisaalta Hietala on sangen tavallinen talon- ja kylännimi varsinkin läntisillä murrealueilla niin pohjoisessa kuin myös etelässä mm. Toholammilla, Kuhmossa, Padasjoella, Orimattilassa ja Nastolassa. Sukunimenä Hietalaa löytyy lähes kaikkialta Suomesta.
Tarkempaa tietoa hieta-alkuisista nimistä löytyy teoksesta: Mikkonen Pirjo & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000.
Leikinlasku lienee tosiaan johdettu sanonnasta "laskea leikkiä", niin kuin kysymyksessä arvellaan. Laskea on tässä esimerkiksi puheen yhteydessä käytetyssä merkityksessä 'antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää'. Samantapainen sanonta on "laskea luikuria". Luikurinlaskuakin näkee ja kuulee silloin tällöin leikinlaskun tapaan käytettävän, vaikka sanakirjoihin saakka se ei ole päätynyt - toisin kuin leikinlasku.
Kielitoimiston sanakirja
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
On mahdollista saada Turun kaupunginkirjaston kirjastokortti, vaikka ei olekaan turkulainen. Kortin saa mistä tahansa kirjaston toimipisteestä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja antamalla vakinaisen osoitteensa. Lisätietoja kirjastokortista saat kotisivultamme hakemalla hakemistosta kohdasta "kirjastokortti" http://www.turku.fi/kirjasto/
Oikea järjestys on:
- Rei Shimuran ensimmäinen tapaus
- Rei Shimura ja zen-temppelin arvoitus
- Rei Shimura ja ikebana-mestari
- Rei Shimura ja tappava manga
- Rei Shimura ja morsiuskimono
- Rei Shimura, samurain tytär
1 markan kohdalla numerot 114.1. ja 114.2 näyttävät olevan julkaisun
"Suomen rahat arviohintoineen : Keräilijän opas" juokseva numerointi. Rahaliike Holmaston julkaisussa (Suomi 1996 : rahat ja setelit 1811-1996 arviohintoineen) on taasen oma numerointinsa.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 : Keräilijän opas, (painos 10. p.
julk. Suomen numismaattinen yhdistys, 2008) antaa 1 markalle (1963) seuraavat arvot: 1 € ja harvinaisemmalle (1963 Tähti*) 20 €, tämä parhaalla kuntoluokituksella eli seteli on virheetön, siinä ei ole pienintäkään taitosta. Tämä arvo tippuu 10 €, jos seteli on kerran taitettu, ja sen paperi on puhdas. Kunnolla on siis suuri merkitys rahan keräilyhintaan.
Kirjan edellisessä painoksessa Suomen rahat arviohintoineen. 2005...
Kirjastossa ei valitettavasti ole vielä tietoa remontin aikataulusta. Remontista voi tiedustella kiinteistöpäällikkö Jari Kuosalta, p. 044 7976 859, sähköposti jari.kuosa at heinola.fi
Maan etäisyys Auringosta vaihtelee 147.1-152.1 miljoonan kilometrin välillä. Lisää tietoa esim. Tuorlan observatorion sivuilta:
http://www.astro.utu.fi/zubi/earth/orbit.htm
Else on lyhentymä Elisabethista. Elisabet tulee hebrealaisesta nimestä Eliseba ( Jumala on valani tai Jumala antaa avut). Elisabet oli mm. Johannes Kastajan äidin nimi. Katolisessa kirkossa on lukuisia Elisabet-nimisiä pyhimyksiä ja nimeä ovat käyttäneet monet kuninkaalliset.
Minttu on kutsumamuoto nimestä Vilhelmiina (Miina, Minna). Vilhelmiina on Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm on muinaissaksaa ja merkitsee "lujatahtoinen kypäränkantaja". Se on myös luontoaiheinen nimi (minttu-kasvit).
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Sanat ja nuotit lauluun löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta numero 19. Laulu on varsinaisesti nimeltään Ne kesäyöt, alunperin Summer nights. Toivelaulukirjat löytyvät monista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Helsingin Sanomien arkistosta löytyi tieto että Radioteatteri olisi esittänyt Peter Höegin Lumen tajun neliosaisena kuunnelmana vuonna 1996. Outi Valle vastasi sekä ohjauksesta että teoksen kuunnelmaksi sovituksesta Pirkko Talvio-Jaatisen suomennoksen pohjalta.
Vastausta kysymykseesi voi vain arvailla. Asiaa on tuskin testattu koskaan.
Pelkkä jäätelön syöminen on kaukana ravitsemussuosituksista, joiden ajatellaan olevan tärkeä osa terveyden ylläpitoa. Ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä sanoo Kodin Kuvalehden jutussa, että jäätelöä voi kyllä syödä joka päivä, jos ruokavalio on muuten monipuolinen. Kiviranta-Mölsä mainitsee, että litran paketti jäätelöä päivässä on kuitenkin liikaa. Todennäköisesti pelkän jäätelön syömisellä olisi täysikasvuiselle ihmiselle merkittäviä terveyshaittoja pitkällä tähtäimellä, sillä jäätelö lasketaan sangen epäterveelliseksi elintarvikkeeksi sen sisältämän rasvan ja sokerin vuoksi. Pelkän jäätelön syöminen johtaisi myös todennäköisesti jonkinasteiseen...
Runon nimi on Pirkon pyykkipäivä ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa: "Tätä ihanata päivää!". "Sitä ahkerata lasta" -säe aloittaa toisen säkeistön. Runo löytyy Urho Somerkiven ja J. F. Palménin kirjasta Lasten neljäs lukukirja (Otava, 1960).
Saat nelinumeroisen PIN-koodin kirjastokorttiisi mistä tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston toimipisteestä (Espoo,Helsinki,Kauniainen,Vantaa) esittämällä kirjastokorttisi ja virallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kyseessä on väärä tieto, joka on perustellusti kumottu esimerkiksi Reuters Fact Check -sivustolla:
Post states wrong ages at which several inventors died | Reuters
Oopiumi on nautintoaine, joka on tunnettu jo usean tuhannen vuoden ajan eikä sille ole kyetty osoittamaan "keksijää" – saatikka, että tämä olisi kuollut 116-vuotiaana tai maanjäristyksessä.
Oopiumi todennäköisesti keksittiin keski-Euroopassa, mistä se kulkeutui Välimeren alueelle noin 1600 vuotta ennen ajanlaskua. Sieltä se jatkoi leviämistään arabimaihin ja 700-luvulla arabikauppiaiden mukana Iraniin, Intiaan ja Kiinaan, joista sittemmin tuli tärkeitä keskuksia sekä oopiumin tuotannossa että kulutuksessa. (Lähde: David T. Courtwright, Forces of habit : drugs and...
