Tuntemattoman tekijän Vuosileikki-runo löytyy esimerkiksi Sanna Hietalan ja Meeri Seppälän kokoamasta kirjasta Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982).
Tätä sanoin "Tammikuu on nimeni" alkavaa runoleikkiä ei pidä sekoittaa Alpo Noposen suomeksi tulkitsemaan Zacharias Topeliuksen samannimiseen ja -henkiseen runoon, jonka ensimmäinen säe on "Ma olen tammikuu". Tämä joissakin lähteissä Alpo Noposen nimiin pantu vuorolausuntaruno on mitä todennäköisimmin ollut herätteenantajana ja mallina kysymyksessä peräänkuulutetun runon tekijälle.
Topeliuksen tekstiin voi tutustua mm. kirjassa Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se...
Annika Thorin Steinerin sisaruksista kirjoittama sarja on neliosainen. Neljäs ja samalla viimeinen osa "Öppet hav" ei ainakaan vielä ole ilmestynyt suomeksi. Kolme ensimmäistä osaa ovat: Saari meren keskellä, Lumpeenkukkalampi ja Meren syvyyksissä.
Useiden Carolyn Keene -nimellä julkaistujen Neiti Etsivä -kirjojen kirjoittaja Mildred Wirt Benson syntyi vuonna 1905 ja kuoli vuonna 2002 (lähde: englanninkielinen Wikipedia, http://en.wikipedia.org/wiki/Mildred_Benson.
Aborttia ja etiikkaa käsitteleviä videoita löytyy yleisistä kirjastoista muutama. Kysy saisiko lähikirjastostasi joko suoraan taikka kaukolainaksi joitakin seuraavista:
*Abortti (ohj. Frances B.N. Ommanney, julkaisija Suomen kunnallispalvelu, 199?) - aiheena abortti, vammaisuus, etiikka, uskonnot
*Valintoja (ohj, Irma Silvennoinen, julkaisija Opetushallitus, 1994) - abortista kertova dramatisoitu dokumentti, jossa aineistona käytetty abortin kokeneiden naisten kirjeitä.
*Abortti (tuotanto Central TV, julk. Suomen kunnallispalvelu, 1997) vammaisuus abortti etiikka
En pysty videoita näkemättä arvioimaan sopivatko ne 9-luokkalaisille, mutta jo julkaisija kertoo sen että liikutaan asia- ei sensaatiotasolla.
Gilkyson & Deer & Millerin säveltämä ja sanoittama "Green Fields" (suomeksi "Vihreät niityt") tunnetaan Virossa nimellä "Rohelised Niidud". Kappaleen sanat löytyvät internetistä osoitteista:
http://www.lap.ttu.ee/~muhw/lyrics.php?action=show&id=104490
http://www.justsomelyrics.com/1012678/Noorkuu-Rohelised-Niidud-Lyrics
Tuota sarjaa on suomennettu tähän mennessä 20 osaa, viimeinen on Löytö vuodelta 2007. Lisäksi on suomennettu 2 Megamorphs-kirjaa, jotka ovat tavallaan samaa sarjaa. Ne ovat Andaliitin lahja ja Dinosaurusten aikaan.
Nimien kääntämisestä kiinaksi tai japaniksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli' tai 'japanin kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm ja http://www.chinese-tools.com/names/. Suomalaisia nimiä näistä...
Kiinalaisesta ruokakulttuurista on runsaasti tietoa netissä, kattavimmin kuitenkin englannin kielellä, mutta suomenkielisiäkin sivuja löytyy. Haku kannattaa tehdä sanahakuna vaikkapa Google-hakukoneella (http://www.google.fi )ja hakutermeillä: kiinalainen ruokakulttuuri. Kokeile myös hakua termeillä: kiina ruokakultuuri ja vertaile saamiasi hakutuloksia keskenään. Tulokseksi saamistasi linkkilistoista voit sitten poimia suomenkieliset sivut.
Ilkka Remeksestä löytyy tietoa ainakin Internetillä Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes ja Dekkarinetistä. http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/remes.htm sekä Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&lang=FI&pid=42Siellä on henkilötietoja hänestä ja siellä myös kerrotaan hänen teoksistaan.
Hänestä löytyy tietoa myös teoksesta Haasio, Ari: "Suomalaisia dekkarikirjailijoita" (BTJ Kirjastopalvelu). Tämä teos löytyy kirjastoista, ja siellä sitä voi ainakin lukea, jos ei ole lainattavia kappaleita.
Ann Bryantista on kysytty myös aiemmin. Seuraavassa suorana lainauksena vanhempi kirjailijaa koskeva vastaus:
"Ann Bryant syntyi Buxtonissa Derbyshiressä Englannissa. Hän muutti Lontooseen
ja opiskeli musiikkia neljä vuotta. Ann opetti lapsille musiikkidraamaa ja tanssia ja
kirjoitti runoja, lauluja ja kertomuksia lapsille. Hän opettaa vielä osa-aikaisesti mutta
suurimman osan aikaansa hän käyttää kirjoittamiseen.
Ann on naimisissa, hänellä on kaksi lasta ja hän elää Kentissä. Hänellä on talo
Ranskassa, missä hän viettää aikaansa ystäviensä ja perheensä kanssa.
Ann on kirjoittanut myös pianonsoiton oppikirjoja. Valitettavasti Ann Bryantin syntymävuotta
ei mainita missään."
Valitettavasti Ann Bryantista ei ole suomenkielisiä nettisivuja...
Tiedustelimme asiaa Gummerukselta ja saimme seuraavanlaisen vastauksen:
Saimi Lindroth lähetti tammikuussa 1946 julistettuun ja 31.3.1947
päättyneeseen romaanikilpailuun käsikirjoituksen nimimerkillä Taamottu.
Kirjan nimi oli "Se paikka ei ihmistä kestä". Hänen käsikirjoituksensa
pääsi myös palkintolautakunnan arvioitavaksi, mutta palkintoa ei tässä
kilpailussa tullut. Hänen käsikirjoituksensa kuitenkin lunastettiin
syksyllä 1947 ja kirja ilmestyi syksyllä 1948. Kirjan nimeksi oli tullut
"Taamottu" ja julkaistiin hänen omalla nimellään.
Kyseisesä romaanikilpailussa jaettiin kolme palkintoa seuraavasti:
1. palkinto Kihlakunnan tuomari Väinö Voipio, teoksesta "Yli lain ja
kaikkien tuomioiden"
2. palkinto Kirjailija Aini Alhovuori, teoksesta...
Laulun nimi on "Jotkut päivät on kultaa" ja se on alunperin käännöskappale. Alkuperäinen nimi on "Some days are diamonds (some days are stone) ja säveltäjä ja sanoittaja Dick Feller. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pekka Myllykoski ja kappaletta esittää yhtye Freud Marx Engels & Jung. Sanat lauluun löytyvät nuotista "Yhteislauluvihko II", joka löytyy Turun musiikkikirjastosta.
Psykologian abiopasta vastaavaa teosta ei historian ylioppilastehtävistä näytä olevan. Historian ja yhteiskuntaopin ylioppilastehtäviä löytyy meiltä seuraavista teoksista:
Sihvola, Ilkka: Yo-reaalin käsikirja 2002-2003
Realis : Uudistetun reaalikokeen opas (1997)
Yo-reaalikoe : Kysymykset vuodelta 1996
Yo-reaalikoe : Kysymykset vuosilta 1992-1995
Realista en saanut nyt käsiini, mutta se ilmeisesti sisältää esimerkinomaisesti myös joitakin vastauksia. Yo-reaalin käsikirja ja vanhemmat Yo-reaalikoe -kirjat sisältävät vain reaalikokeen kysymykset sekä yleisiä vastaamisohjeita.
Teosten saatavuuden Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa voit tarkistaa verkkokirjastostamme: http://webkirjasto.htk.fi/
Historian ja yhteiskuntaopin reaalikoekysymykset...
Maailman kielten lukumäärästä voi esittää vain ristiriitaisia lukuja, sillä laskentatapoja on niin monenlaisia. Se, lasketaanko jotkin kielimuodot eri kieliksi vai saman kielen eri murteiksi, on myös kiistanalainen asia. Usein valtiolliset rajat määrittävät kielten rajat. Joskus on puhuttu mm. siitä, että ruotsi, norja ja tanska ovat niin lähellä toisiaan, että ne voitaisiin laskea yhdeksi ja samaksi kieleksi. Toisaalta taas esimerkiksi saamen kielen eri murteet (tai kielimuodot) ovat niin kaukana toisistaan, että saamen puhuja ei välttämättä edes ymmärrä toista saamen puhujaa, vaikka nämä laskettaisiin yhdeksi ja samaksi kieleksi. Lisäksi maailmassa on vielä lukuisa määrä syrjäisten heimojen kieliä, joita ei ole riittävässä määrin...
Navajot (myös Navaho) ovat Amerikan lounaisosien aroilla asuva intiaaniheimo. Nimitys tulee sanasta navahuu tai nauajo, ”suuret pellot”. Navajo-kansan oma nimitys on Diné , ihmiset. Navajot on eräs nykypäivän runsaslukuisimmista intiaaniheimoista Pohjois-Amerikassa ja heitä lasketaan olevan noin 300 000. Tähän lukuun sisältyvät kaikki, jotka ilmoittavat vähintään yhden isovanhemmistaan navajoksi. Suurin osa navajoista asuu navajo-reservaatissa, joka sijaitsee Arizonan koillisosassa ja New Meksikon luoteisosassa.
Navajot olivat alun perin metsästäjä-keräilijöitä. Heidän elinkeinonsa kehittyivät sen jälkeen kun he saivat haltuunsa espanjalaisilta ryöstettyjä ja karanneita hevosia, aaseja, lampaita ja vuohia. He oppivat pueblointiaaneilta...
Päähineiden käyttö on kulttuuri- ja tapahistoriaa. Eri aikakausina, eri konteksteissa ja eri yhteiskuntaluokissa hatut ja päähineet ovat merkinneet eri asioita.
Päähineen käyttöä on perusteltu paitsi tyylikeinona (esim. asustehatut, pukeutumisetiketti) myös suojakeinona (mm. talvipakkanen, peltotyöt) ja uskonnollisilla syillä (mm. hijab, kipa). Suomessa hatun riisuminen on historiallisesti ollut ennen kaikkea kunnioituksen ele: miehet riisuvat hattunsa astuessaan kirkkoon, taloon tai ruokapöytään. Naisilla päähinekäytäntö on ollut erilainen, ja esimerkiksi koristehattuja on suvaittu kirkossakin.
Nykyään, kun Euroopassa ei ole enää olemassa niin selviä ”miesten” ja ”naisten” pukeutumis- ja käyttäymisetikettejä, myös päähineen...
Deborah Harknessin Lumottu-teoksen kustantajalta kerrottiin, että Shadow of night -teosta ei valitettavasti julkaista suomeksi. Syyksi kerrottiin se, että sarjan ensimmäinen osa ei löytänyt tarpeeksi suomalaisia lukijoita.
Lähde:
WSOY
Elias-nimen alkuperää on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta.
Tässä vastaus:
Eliaksen nimipäivä on 9.4. Aluksi Eliaksen päivä oli 17.4., mutta siirrettiin sitten Elias Lönnrotin syntymäpäivälle 9.4. Elias on kreikkalainen muoto heprean nimestä Elia "Jahve on jumalani". Keskiajalla se oli suosituimpia Vanhan testamentin nimiä.
Lähteinä käytetty
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lauri Rauhalan(1993)mukaan ihmiskäsityksellä tarkoitetaan toisaalta kaikkia niitä ihmistä koskevia edellyttämisiä ja olettamisia, jotka ovat kokeellisen (ihmis)tutkimuksen taustalla ja toisaalta yleiskielessä yleistä perusasennoitumista ihmiseen.
On mahdotonta luetella kaikkia olemassa olevia ihmiskäsityksiä. Itse asiassa, kognitiivisen ihmiskäsityksen mukaan, meillä jokaisella on oma uniikki ihmiskäsityksemme. Ihmiskäsityksiä voi kylläkin ryhmitellä eri tavoin(esim. monistiset, dualistiset, pluralistiset ihmiskäsitykset..). Aika ajoin eri ihmiskäsitykset ovat olleet suositumpia kuin toiset. Seuraavissa kirjoissa esitellään joitakin suuntauksia:
- Shotter: Psykologian ihmiskäsityksiä
- Stevenson: Ten theories of human nature(Confucianism...
