Jyväskylän Norssi 70 vuotta -matrikkelissa kerrotaan, että Aatu Nykänen toimi opettajana Norssissa (koulun silloiset nimet olivat Jyväskylän yhteislyseo ja Jyväskylän normaalilyseo).
Elämäkertaa hänestä ei ilmeisesti ole julkaistu. Näissä teoksissa on kuitenkin mainintoja Nykäsestä, hänen työstään ja persoonastaan:
Paunu, Eira: Koulutytöstä yliopettajaksi : muistoja koulutieltä Jyväskylässä yli 40 vuoden ajalta
Vuorimies, Heikki (toim.): Koulumuistoja menneiltä vuosikymmeniltä
Aatu Nykänen kuoli 3.1.1974. Nekrologi saattaisi siis löytyä jonkin kuolinajankohdan lähipäivän Keskisuomalaisesta. Vanhat Keskisuomalaiset ovat mikrofilmeillä luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa. Jos et asu Jyväskylässä, niitä kannattaa...
Kesälukemiseksi voisin suositella L. M. Montgomeryn Jane ja saaren kutsu tai Sara: tarinatyttö, sopii yhtä hyvin nuorille ja aikuisille. Paula Havasteen Kolme käskyä, Irja Sinivaaran Sinisiin ilmoihin ja Laila Hirvisaaren Vuoksen helmi kuvaavat mennyttä aikaa. Hilja Valtosen Nykyhetken tyttölapsi ja Jaana Taposen Väärä varustus yhdistävät huuumorin, kesän ja rakkauden. Varsinaista leppeää kesäpäivää tahdittaa Anna Gavaldan Karkumatka ja mökkeilyä harrastavaa ilahduttaa Tiina Piilolan Mahdollisten maailmojen paikka ja Inna Patrakovan Naapurit. Vakavammassa hengessä kesä on pääosassa näissä kirjoissa: Per Pettersonin Kirottu ajan katoava virta, Linn Ullmannin Siunattu lapsi ja Anne Swärdin Kesällä kerran. Joel Haahtelan Elenasta mieleeni on...
Kyllä voi. Lainatun materiaalin voi palauttaa Turun kaupunginkirjaston pää- tai lähikirjastoihin. Sen palauttaminen muihin Vaskikirjastoihin on maksullista.
Tutkimistani nimikirjoista en ikävä kyllä löytänyt nimeä Liljaana. Myöskään netistä ei löytynyt muuta kuin maininta, että kyseessä on naisen nimi.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle-kirjan mukaan nimi Liliana on venäläinen. Mikäli nimi on muunnos nimestä Lilja, on kyseinen Lilja Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan uusi nimi, joka yleisnimenä tarkoittaa tiettyä kukkaa. Se on kuitenkin tullut etunimeksi saksalais-englantilaisen Lilian, Lillian, Lily- nimiryhmästä, josta viimeinen samoin merkitsee ’liljaa’. Kaikki ovat kuitenkin Elisabetin hellittelymuotoja. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Lilja on luontoaiheinen nimi, mutta yhdistyy äänteellisesti myös samaan Elisabethin muunnosten ryhmään kuin ruotsinkielisen...
Löydät Helmet-tietokannasta englannin- ja saksankielisiä kielenopiskelijalle tarkoitettuja kirjoja, kun haet hakusanoilla helppolukuiset kirjat ja saksan kieli tai helppolukuiset kirja ja englannin kieli. Luettelointitiedoissa vaikeustaso on yleensä ilmaistu Eurooppalainen viitekehys - järjestelmän mukaisesti. Kirjojen takakansissa saattaa olla viittaus sanamäärään, jonka käyttö edellyttää.
Ruotsinkielisiä helppolukuisia voit etsiä Helmet-tietokannasta hakusanayhdistelmällä lättlästa böcker. Jos rajaat haun niin, otat mukaan vain kielet, kielikurssit -osakokoelmaan kuuluvat aineistot (Kokoelmat otsikon alta), saat hakuun mukaan vain sellaisia helppolukuisia, jotka on suunnattu nimenomaan kielenopiskelijalle. Eikä esimerkiksi lapselle, joka...
Valitettavasti emme löytäneet tälle tekijää. Teksti näyttäisi olevan ns. käyttörunoutta, jonka alkuperäistä tekijää ei tiedetä tai tieto ei ole säilynyt runon levitessä mm. postikortteihin ja erilaisiin värssykirjoihin ja värssysivustoille, esim. http://varssyja.wordpress.com/kesaisia-tervehdyksia/ .
Pienille lapsille turvallisimpia ovat selkä ajosuuntaan asennettavat turvaistuimet tai -kaukalot. Valtaosa onnettomuuksista on etupäätörmäyksiä, jotka ovat myös voimakkaimpia. Lapsen kaularakenne ei ole riittävän vahva kestämään kolarivoimia, sillä aikuisiin verrattuna heidän päänsä on painavampi suhteessa kehoon. Selkä ajosuuntaan olevassa turvaistuimessa lapsen kaula saa tarvitsemansa tuen.
Lasta suositellaan kuljetettavaksi selkä ajosuuntaan niin kauan kuin hän sopii istuimeen, mutta ainakin kolmeen ikävuoteen saakka. Turvalaitteen kiinnitysohjeista selviää, onko laite hyväksytty kiinnitettäväksi selkä ajosuuntaan.
Lisätietoja lasten turvallisesta kuljettamisesta autossa saa osoitteesta: www.liikenneturva.fi
Lainan päivänä (8. helmikuuta) oli aiemmin mahdollista palauttaa myöhässä olevaa aineistoa maksutta, mutta nykyään tavasta on luovuttu ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
BLANKA-kirjastot, eli Turunmaan kirjastot ovat: Taalintehdas, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen, Västanfjärd, Hiittinen. Jos olet lainauskiellossa vaikkapa palauttamattomien kirjojen takia Kemiön kirjastossa, et voi lainata Paraisilta, ennen kuin asia on Kemiön kanssa selvitetty.
Muisti kehittyy varhaislapsuudessa hyvin nopeasti aivojen kehittyessä. Vauvat ja pikkulapset kykenevät jo muistamaan näkemiään asioita, hajuja, ääniä ja ihmisiä, ja ilman sitä kehittyminen ja oppiminen olisikin mahdotonta. Lapsena myös unohdamme nopeasti, joten näistä varhaisista muistoista jää vain hyvin vähän jälkiä pitkäkestoiseen muistiin, koska aivot eivät vielä ole riittävän kehittyneet.
Nukahtaessa tietoisuuden taso alenee, kunnes ihminen vaipuu uneen. Unen ensimmäinen ja kevyin vaihe, NREM-unen tai ortounen ensimmäinen aste, on hereilläolon ja unen välillä. Siinä vaiheessa tajunnantaso on niin alentunut, että varsinaiseen uneen siirtymistä ei pysty havaitsemaan. Unen fysiologiasta on kirjoitettu paljon kirjoja ja artikkeleita, mm....
Opintojen jälkeistä kotiinpaluutaan jouluaattoiltana 1913 Sillanpää käsittelee Töllinmäki-kokoelmansa (1925) niminovellissa. Lähimmäs "pää katolla uudessa ja jalat pirtin puolella vanhassa" -tyyppistä vertausta päästään kokoelman Ihmislapsia elämän saatossa (1917) avausnovellissa Kodin helmasta, vaikka tässä ei sentään savupiippuun juututa:
"Olin kuin ihminen, joka jostain luukusta kurkistaa ylempään kerrokseen, näkee siellä paljon viehättävää, jota jää katselemaan jaksamatta kohottautua sinne kokonaan. Myöhemmin voi käydä niin, että hän kyllästyy ikävään asemaansa, yläkerta kadottaa näköviehätyksensä, kun ei siihen kumminkaan pääse koskemaan, ja hän painuisi jo takaisin alakertaansa, mutta ei mahdu enää luukusta. Hän jää iäksensä siihen...
Viola-tietokannan mukaan Suvi Teräsniskan esittämän kappaleen Veljeni on sanoittanut Tuure Kilpeläinen ja Inderjit Khalsa ja säveltänyt Tuure Kilpeläinen.
Hei!
Uusia kirjoja valitessa/ostaessa vaikuttavat sekä määrärahat että arvioitu kysyntä.
Kukin kirjasto päättää itse, mitä lahjoituksia se ottaa kokoelmiinsa, hyllytilathan ovat rajalliset. (Lähettämällä pääkirjastoon ei siis varmista, että kirja päätyy kirjaston hyllyyn.) Kirjanhan voi aina tilata toisesta kirjastosta. Asiakas saattaa tuoda siistin, muutaman vuoden ikäisen kirjan, joka kuitenkin joutuu kierrätyshyllyyn. Syynä on silloin se, että kirjastolla on ainakin yksi kpl tai sitten, ettei kirja mene lainaan.
Kirjoja joudutaan myös paljon poistamaan siksi, että uusia kirjoja julkaistaan jatkuvasti. Muuten ei hyllytila riitä!
Ulkoisen dvd-aseman lainaaminen ei ole mahdollista Turun kaupunginkirjastosta. Meillä lainataan kylläkin kannettavia tietokoneita pääkirjaston uutistorilla sekä Nummessa ja Varissuolla. Kannettavaa voi käyttää ainoastaan kirjaston tiloissa http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1740
Kannettavissa on dvd-asema.
Barbie -nuken tiukasti kontroloiduitu aikuisvartalon kauneusihanne syntyi 1950-luvun Amerikassa. Marketta Franckin (1996) kirjoittamassa "Isoäitini Barbien atelier, eli, Kauneuden naamio -kirjassa selvitetään Barbie-ilmiötä yleensä ja käsityksiä naisvartalon kauneusihanteista. "Nuori ruumis" -kirjassa (2001) käsitellään puolestaan ruumiillisuuteen ja nuoruuteen liittyviä kysmyksiä. "Täydellinen minä"- (2007) ja tänä vuonna ilmestyneessä Lihaan leikattu kauneus -kirjoissa selvitetään nykyisiä ulkonäkö- ja kauneusihanteita. Kirjojen saatavuuden Lukki-kirjastoissa voit tarkistaa osoitteesta http://www.lohja.fi/kirjasto/. Aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita löydät helposti vain kirjastoissa käytössä olevasta...
Kirjastokorttinne lisäksi tarvitsette kirjastokorttiinne liitettävän tunnusluvun. Sen saatte asioimalla jossakin Kymenlaakson kirjastossa.Kirjastokortissanne oleva numerosarja on käyttäjätunnuksenne verkkokirjastossa.
Oulun kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Osuusliike Arinaa käsittelevät teokset:
Osuusliike Arina 1917-1956. Oulu: Osuusliike Arina, 1957
Lähdeoja, V.: Osuusliike Arina 1917-1967. Oulu, 1967
Valkosalo, Aarne: Osuusliike Arinan toiminta 1917-1976. Oulu: Osuusliike Arina, 1977
Myös Paavo Kekkosen teoksessa Hyvä Oulu: 50 menestyvää ja innovatiivista yritystä (Oulu: Oulu-lehti, 2004) on Arinaa käsittelevä luku.
Lisäksi maakuntakokoelmassamme säilytetään mm. Arinan toimintakertomuksia (esim. "Johtokunnan vuosikertomuksen ensimäiseltä toimintavuodelta 14/5-31/12 1917") sekä erilaisia esitteitä.
Kysymiäsi kirjoja ei näytä löytyvän Mänttä-Vilppulan kirjastosta, mutta niitä on useissa muissa Piki-kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjan saatavuuden osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku etsimällä sitä kirjan nimellä ja voit tehdä sieltä myös varauksen kirjasta. Varaus ja kuljetus toisesta Piki-kirjastosta maksaa 2 euroa. Maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.manttavilppula.fi/koulutus_ja_kirjasto/kirjasto/hyva_tietaa/….
Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta kerrottiin, että pelastusviranomaiset eivät kiellä parvekkeiden lasituksia. Senioritalojen suunnittelijat tai rakennuttajat määrittelevät talojen rakenteet, ja mahdollinen kielto voi liittyä rakennussuunnitteluun.
