Kuvakirjoja aiheistasi on tosiaan vähänlaisesti. Äitienpäivästä on varsinkin menneinä vuosikymmeninä kirjoitettu paljonkin lasten runoja, näytelmiä ja pieniä kertomuksia. Uudempia kirjoja ja kuvakirjamuotoisia ei juuri ole. Alla on muutamia 2000-luvun pienten lasten kirjoja, joissa äitienpäivää käsitellään. Varsinaisia kuvakirjoja näistä ovat vain ensimmäiset kaksi.
- Nalle Puhin pieniä iltasatuja (2011)
- Paras lahja / [suomeksi kertonut Satu Heimonen] (2010)
- Hiiritalon tarinoita / Seija Gauffin & Paula Huhtasalo (2008)
- Pupu Tupuna : Pupulan juhlapäivät / Pirkko Koskimies (2. p. 2005):
- Hajanhujalla / Atu Ruotanen (2010): runo Äitienpäivänä
- Heinähatun ja Vilttitossun kaksitoista kuuta / Sinikka Nopola, Tiina Nopola: luku...
Seuraavilta sivuilta löytyy tietoa Eoin Colferista:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=315&lastname=Colfe…
http://www.risingshadow.net/phpBB2/author.php?author_id=87
Kyseessä on Valto Saran runo Taivaan portti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runo on luettavissa myös esimerkiksi runoantologiasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)ja ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -teoksesta (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Tammi, 1978).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Eri kirjastoissa on erilaiset säännöt kirjaston internet- ja muiden asiakaskoneiden käytölle. Mikäli muut asiakkaat eivät noudata niitä, kannattaa kääntyä kirjaston henkilökunnan puoleen. Heidän tehtävänsä on huolehtia siitä, että ajan varannut asiakas myös pääsee varauksensa käyttämään.
En ole varma, mistä kirjastosta kysymyksessäsi kerrot, joten en voi antaa tarkkaa vastausta juuri sen kirjaston tilanteesta. Monissa kirjastoissa on erikseen internetin käyttöön ja kirjaston tietokannan selailuun tarkoitettuja koneita. Mikäli omassa kirjastossasi ei näin ole, voisit ehdottaa sellaisen järjestelyn tekemistä henkilökunnalle. Silloin kirjojen etsimistä varten olisi todennäköisemmin kone vapaana, kun netinkäyttäjät olisivat omilla koneillaan.
Näyttää siltä, ettei tekniikan alalta ole julkaistu norja-suomi sanakirjaa. Sekä Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi että Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helka http://helka.csc.fi eivät anna kuin yleisen suomi-norja-suomi sanakirjan. Suomi-norja-suomi -taskusanakirja / Farbregd, Turid löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuustiedot Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi
Suomi-ruotsi -tekniikan ja kaupan sanakirja / Talvitie, Jyrki K. kuuluu myös Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmiin.
Suurimpien sanakirjakustantajien kuten WSOY:n http://www.wsoy.fi tai Gummeruksen http://www.gummerus.fi sivuilta ei löydy norja-suomi sanakirjaa tekniikan alalta. Ei myöskään Akateemisen kirjakaupan tuotehausta...
Elokuvan puuttuminen kirjastojen kokoelmista saattaa hyvinkin johtua siitä, ettei kyseistä elokuvaa ole tarjottu kirjastoille. Kirjastot eivät nimittäin voi ostaa elokuvia suoraan kaupasta niin kuin tavalliset kuluttajat, vaan niihin täytyy hankkia erillinen lainauslisenssi, jotta kirjasto voisi luvallisesti lainata elokuvia. Jos julkaisija ei tarjoa kirjastoille lainauslisenssiä, ei elokuvaa voida myöskään saada kokoelmiin.
Jos siis haluat saada elokuvan katsottavaksesi, täytynee sinun ostaa se omaksesi. Elokuvaa löytyy myytävänä, kun laittaa Google-hakuun hakusanat "Coraline ja toinen todellisuus" ja "DVD".
Kysymäsi kirja on omakustanne, eikä kuulu Helsingin Kaupunginkirjaston kokoelmiin. Sitä on Oulun Yliopiston sekä Åbo Akademin lisäksi Helsingissä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston etnologisella osastolla. SKS:n p.(Suomi/Helsinki) 1312 3274. Heidän kotisivunsa on osoitteessa http://www.finlit.fi/ Kirjaa voi tiedustella kaukolainaksi.
Internetissä on useita englanninkielisiä sukunimiin ja sukuihin keskittyviä sivustoja.
Yleisin alkuperä niissä Atkins-sukunimelle on hepreankielinen miehen nimi Adam, joka merkitsee 'punaista maata'. Atkins on muodostunut Adam-nimen lyhennetystä muodosta 'ad', johon on lisätty deminutiivi 'kin' (pienennysmuto tai hellittelymuoto). S-pääte tulee patronyymista (isän nimestä johdettu nimi) 'son of Atkin'.
http://www.surnamedb.com/Surname/atkins
Toinen alkuperän selitys sukunimelle Atkins on miehen nimi Arthur. Se muodostuu Arthur-nimen lyhennetystä muodosta 'at', johon lisätään deminutiivi 'kins', joka merkitsee lasta. 'Kins' on samaa alkuperää kuin englannin 'child' tai saksan 'Kind'. Atkins tarkoittaa siis Arthurin poika 'son of Arthur'....
Netin kaunokirjallisuussivuihin voi tutustua esim. Makupalat-aihehakemiston kautta osoitteessa www.makupalat.fi. Hakemistokohdasta Taiteet-Kirjallisuus löytyy linkkejä sekä Suomen kirjallisuuteen että Maailman kirjallisuuteen ja sen kautta eri maiden kirjallisuuteen. Linkkihakemisto sisältää runsaasti linkkejä erilaisiin kirjallisuushakemistoihin.
Osoitteessa www.kirjastot.fi on Kirjallisuus-otsikon alla linkkejä kotimaisiin kirjallisuussivustoihin, kirjastojen ja kustantajien kirjailjahakemistoihin ja kirjallisuuden keskustelufoorumeihin.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmissa ei ole Jussi Kylätaskun Haapoja -näytelmää. Helsingistä se löytyy Teatterikorkeakoulun kirjastosta, mutta tällä hetkellä kaikki kirjat ovat lainassa. Tästä linkistä näet tilanteen:
http://finna.fi Maakuntakirjastoista muualla Suomessa se on vain Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta ainoa kappale on lainassa ja varauksiakin on.
Yksittäisiä, omakustanteisia näytelmiä, jollainen tämäkin on, on usein vaikea saada lainaksi. Hyvä paikka näytelmien löytämiseen on Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjasto. Sinne pääsee tästä osoitteesta:
http://www.sunklo.fi/
Liiton näytelmäluettelon mukaan Kylätaskun Haapoja -näytelmäkin on kirjaston kokoelmissa.
Ainakin Suomen Punainen Risti toimittaa villasukkia ja muita lämpimiä vaatteita avustuksina kylmille seuduille. Tarkempia tietoja löytyy SPR:n sivuilta osoitteessa http://www.punainenristi.fi/lahjoitukset/vaatelahjoitus/tee-itse-avustu….
Villasukkia ovat keränneet ja lähettäneet eri kohteisiin kampanjaluonteisesti monet muutkin tahot. Tietoja eri kampanjoista voi hakea Internetistä laittamalla hakukoneen hakusanoiksi esim. "villasukat keräys" tai "villasukat lahjoitus". Monet näin löytyvät linkit tosin viittaavat jo päättyneisiin projekteihin. SPR:n kautta sukkia voi lahjoittaa jatkuvasti.
Eipä ole palautettu. Kun teoksen kohdalla näkyy eräpäivä, se tarkoittaa että teos on lainassa ja erääntymässä/erääntynyt kyseisenä päivänä. Kirjaa on tosiaankin vain yksi kappale koko pääkaupunkiseudulla, joten valitettavasti joudut odottelemaan, että edellinen lainaaja palauttaa sen.
Snoezelen teoriaan liittyviä opinnäytteitä:
Häkkä, Arja:
Tilan syleilyssä : Snoezelen Lahden sosiaali-ja terveysalan oppilaitoksessa
Helsinki : Taideteollinen korkeakoulu, 2004.
Opinnäyte : Taideteollinen korkeakoulu, Taidekasvatuksen osasto, Kuvataideopetus, 2004.
Sirkkola, Marja:
Aistiminen, havainnointi ja rentoutuminen : snoezelen-menetelmästä kehittyneiden kollektiivisten merkitysrakenteiden tarkastelua : toimintatutkimus Hämeenlinnan sosiaalialan oppilaitoksen aistihavaintokeskus Pilvipeilin toiminnasta vuosina 1995-1997 [Tampere], 1998.
Lisensiaatintyö : Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos, kasvatustiede.
Muuta kirjallisuuttaa:
Hulsegge, Jan:
Snoezelen another world : a practical book of sensory experience...
Jos haet koko Lapin kirjaston kokoelmasta, ei eksegetiikka-asiasana todellakaan tuota paljoa. Lapin kirjastossa on 15 eri kunnankirjastoa ja oppilaitoskirjastoa ja niiden kokoelmien asiasanoitus ei ole yhtä systemaattista ennen kuin vasta 2000-luvulla.
Luokka 22 jakaantuu vielä alaluokkiin, jotka ovat 22.1 Vanha testamentti , 22.11 Vanhan testamentin historialliset kirjat, 22.12 Vanhan testamentin runolliset kirjat , 22.13 Vanhan testamentin profeetalliset kirjat, 22.2 Uusi testamentti, 22.21 Evankeliumit , 22.22 Apostolien teot. Apostolien kirjeet. 22.3 Raamatun henkilöt. Luokista tarkemmin täällä: http://ykl.kirjastot.fi/
Teologiaa opiskelleen kollegan pohdintaa tähän hakuun: Kyllä minusta pitkälle tuo luokka 22 kattaa koko...
Suomeksi Bengt Pohjaselta on julkaistu seuraavat kirjat:
- Jopparikuninkaan poika
- Väylänvarren trilogia: osat 1, 2 ja 3
- Saksan tuli polttaa : kertomus Lapin sodasta
- Helvetin peräseinällä : samalla leirillä kuin Solzenitsyn
- Suloinen Jeesus : biografia, legenda, kertomus
- Huutavan ääni
- Särjetty ikoni : kuunnelma
- Poikkinaitu : kuunnelma
- Konin hinta
- Korpelan enkelit
- Kolmen kyynärän Jumalat
- Kristalliarkki
- Lyykeri
- Lumi kätkee kasvonsa huutoon : runoja
Tornion kirjastoon on hankittu kaikki muut kirjat paitsi kaksi kuunnelmaa: Särjetty ikoni ja Poikkinaitu. Lapin kirjaston aineistohausta näet, ovatko kirjat hyllyssä vai lainassa:
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2&sesid=1202474035
Tähän kysymykseen on vastattu osittain aiemminkin, kannattaa siis kurkata sivun
vasemmassa reunassa olevaan arkistoon (asiasana härkönen anna-leena). Internet-linkit ovat kuitenkin osittain muuttuneet, joten laitan vastauksen uudestaan.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoja esim. seuraavista teoksista: Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000), Kotimaisia nykykertojia, osa 1 (1997), Härkönen, Anna-Leena: Heikosti positiivinen (2001) ja Tulusto, Esko: Elämää Suomessa, henkilägalleria (1990). Tietoja on myös videolla Kirjailijan puhetta, osa 6 Anna-Leena Härkönen (1991).
Anna-Leena Härkönen on näytellyt useissa elokuvissa, käsikirjoittajana hän on ollut tv-sarjassa Vuoroin vieraissa 1-3 (1997) yhdessä Pekka Milonoffin ja Sirpa...
Lapin suojeluskuntahistoriakirjassa: Maa ponteva Pohjolan äärillä on (Mikko Uola, Lapin sotilasläänin perinneyhdistys 2005) on kuva Sieppijärven talosta s. 287
ja ainakin yksi toinen kuva s. 84 suojeluskuntalaisnaisista sisäpuuhissaan ehkäpä tässä samaisessa talossa.
Aki Ollikaisen kirjassa Routalattiat, Sieppijärven kylän vaiheita läpi vuosisatojen (Heikki Peura Oy 2005, 525 s.) on myös kuva Malan tuvasta ja muuta suojeluskunta(kin) historiaa Sieppijärveltä.
Paikallishistoriaa voi lukea myös esim omakustannekirjoista:
Helena Liikamaa. Satan sukukirja (1986) mikä on paitsi sukukirja myös historiamuistelus
Taimi Korteniemi. Mie, Taimi Wilhelmiina Korteniemi (2002, toimittaneet Oivi ja Juhani Korteniemi) missä on kyllä eniten Pellon...
Kysymääsi kirjaa ei valitettavasti näyttäisi nettihaun perusteella olevan oikein missään saatavilla, ja painos on loppunut myös kirjakaupoista. Suomalaisen kirjakaupan nettihaun mukaan sielläkään ei olisi enää kirjaa. Kirjastot myyvät kokoelmista poistettuja kirjoja, mutta niiden tarjontaa ei ole listattu mihinkään, ja on aivan sattuman kauppaa, mitä kirjoja tietyssä kirjastossa sattuu olemaan myytävänä.
Antikvariaateista voisi koettaa kysellä kirjaa, sillä läheskään kaikkien antikvariaattien kaikki valikoimat eivät ole Internetissä näkyvillä. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Internetissä...
Astrid Lindgrenistä ja hänen tuotannostaan löydät tietoja esimerkiksi seuraavilta internet-sivuilta
http://www.astridlindgren.se/
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/
http://www.lysator.liu.se/nordic/authors/lindgras.html
Lisää linkkejä löydät Kirjastot.fi:n linkkikirjastosta osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp
Lindgrenistä ja hänen teoksistaan on myös kirjoitettu monia kirjoja. Esimerkiksi
Edström, Vivi: Astrid Lindgren och sagans makt (1997)
Ljunggren, Kerstin: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1997)
Strömstedt, Margareta: Astrid Lindgren (suom. 1988)
Kirjoja voit kysellä lähikirjastostasi.
