Kielitoimiston neuvonta vastasi sinne edelleen lähettämääni kysymykseen seuraavasti:
"aikakaus-sanasta edelleen muodostettujen yhdyssanojen (aikakauslehti, aikakauskirja ja muutamia muita) tavattavan kausi-sanan loppuheittoinen asu kaus selittyy nykysuomessa parhaiten lähinnä vain tähän sanatyyppiin jääneeksi reliktionomaiseksi kiteytymäksi. Pikaisella nettihaulla löytyi tosin vielä joitain vastaavia esiintymiä yhdyssanasta kuukauskirje, vaikka jo Nykysuomen sanakirja suositti tätä kirjoitettavaksi asussa kuukausikirje.
Ainakin aikakauskirja on vasta 1800-luvulla kieleen tullut sana, jonka rinnalla käytettiin mm. ilmausta aikakautinen kirja.
https://sanat.csc.fi/wiki/Rapola:K%C3%...
Kosmologi Tommi Tenkanen sanoo Ylen Prisma studiossa mm. näin: "Alkuräjähdys oli ajanjakso, jona maailmankaikkeus oli laajetessaan hyvin kuuma ja tiheä. Kuitenkin alkuräjähdystä ennenkin oli nykykäsityksen mukaan tapahtumia." Lisää tietoa alkuräjähdyksestä mm. Prisma studiosta, Ylen uutisista ja geologia.fi-sivustolta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/03/vaarinkasitys-alkurajahdys-oli-kaiken-alku
https://yle.fi/uutiset/3-10944052
http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/big-bang-alkurajahdys/
Suomen ensimmäisinä yleisradiolähetyksinä pidettyjen Arvi Hauvosen alkukesällä 1923 Kuljussa tekemien ensimmäisten kokeilujen kuuluvuudesta en löytänyt aivan täsmällisiä tietoja. "Lähettimessä oli tavallinen Philipsin 2,5 watin vastaanotinputki ZI ja virtalähteenä muutama kymmenen taskulampunparistoa." Hauvosen kokeitten kuuntelijoina oli "eräitä insinöörejä ja maistereita Tampereella", joten Hauvosen lähetykset ovat kuuluneet ainakin kymmenen kilometrin päähän. Myöhemmin kesällä Hauvosen lähetysasema siirrettiin Tampereelle ja lähetystehoa lisättiin pariinkin otteeseen. Kun putkitehoa oli korotettu 10 wattiin Hauvosen gramofoonilähetyksiä "saatettiin kuulla sangen hyvin kaikkialla kaupungissa". Marraskuussa aloitettiin...
HelMet-kirjastokorttiin liitetyn PIN-koodin eli tunnusluvun saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta. Tunnusluvun saadakseen kortin haltijan on todistettava henkilöllisyytensä.
Kirjastosta saamansa tunnusluvun asiakas voi myös itse vaihtaa HelMet-verkkopalvelujen Omat tietoni -osiossa. Voimassa oleva tunnusluku ei näy asiakasrekisterissä, joten unohtuneen tunnusluvun tilalle on aina luotava uusi kirjastossa.
sensuuria on historian saatossa kirjastoissakin harrastettu, mutta ei nykyään. Jos nykyään kirjastosta jokin teos puuttuu, niin voi olla, että se on jätetty valitsematta kokoelmaan esimerkiksi rasistisen tai muuten rikollista tai huonoa makua edustavana teoksena. Toisen maailmansodan jälkeen kirjastotkin poistivat teoksia kokoelmistaan liittoutuneiden valvontakomission määräyksestä, eli käytännössä Neuvostoliittoon vihamielisesti suhtautuvan kirjallisuus joutui sensuurin kohteeksi. Asiasta on Wikipedia artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_j%C3%A4lkeinen_kirjasensuuri_SuomessaSensuuria on harrastettu myöhemminkin esimerkiksi eroottisen kirjallisuuden suhteen, ja termi kirjastojen myrkkykaapeista viittaa siihen. Eli...
Kiitos kysymyksestä!
Leipätekstin fontti kuuluu Garamond- perheeseen. Fontti oli suosittu 1990-luvulla, jolloin kirja on kirjoitettu ja painettu. Epilogin fontti on kursivoitu versio leipätekstistä. Suurella todennäköisyydellä fontti on joko EB Garamond tai Adobe Garamond.
Kyseiset tiedot löytyvät esimerkiksi Markus Itkosen kirjasta Kirjaintyypit ja tyyli (2015). Lisää fonteista löydät verkkokirjastosta asiasanalla kirjasinlajit.
Meillä kirjastolaisilla ei valitettavasti ole riittävää pätevyyttä antaa lakiasioihin liittyviä neuvoja. Helsingin kaupunginkirjaston Töölön kirjastossa toimii maanantaisin klo 17-19.30 asianajajapäivystys:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palve…
Pertti Purosen kirjassa Näin teen perukirjan itse (uusin painos 2008) on paljon ohjeita ja myös perukirjan malli. Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Makupalat.fi:ssä on perukirjamalleja ja...
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Vappulaulu.
Runo on luettavissa esimerkiksi kokoelmista Larin-Kyösti: Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946 (toim. Helena Anhava, Otava, 1985) ja Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro, 1980, Karisto).
Alaikäinen saa kirjastokortin ilman henkilökorttia tai passia. Huoltajalta kysytään kuvallista henkilötodistusta ja hän vastaa alaikäisen lainoista. Kun lainajaatietolomake on täytetty ja huoltaja on allekirjoituksellaan hyväksynyt ja rastittanut lainaajalomakkeen kohdan ” Vastaan ohessa nimetyn huollettavan lainoista”, niin lapselle voidaan antaa kirjastokortti. Huoltaja voi yksin hakea lapselleen kirjastokortin. Tai jos lapsi tuo täytetyn ilmoituslomakkeen ja kelakorttinsa, niin kirjastokortti voidaan antaa alaikäiselle ilman huoltajan mukanaoloa.
Kirjastopedagogi on varsin uusi ammattinimike. Tällä nimikkeellä työskenteleviä on löytyy ainakin Espoosta, Keravalta, Lappeenrannasta ja Seinäjoelta.
Tällä hetkellä (6.10.2020) Keravalle haettavan kirjastopedagogin koulutusvaatimus on soveltuva korkeakoulututkinto, pedagoginen ja/tai kirjasto-osaaminen ja kokemus luetaan eduksi. Sama soveltuva korkeakoulututkinto on ollut vaatimuksena myös meidän paikkoihimme Espoossa. Kirjastokokemus tai -koulutus on yleensä eduksi, mutta ei siis vaatimus.
Et siis tarvitse välttämättä mitään lisäkoulutusta. Vaatimukset voivat tietysti vaihdella tehtävän mukaan. Seuraa kirjastoalan työpaikkailmoituksia, tervetuloa alalle!
Kirjasta löytyy henkilö nimeltä Bernhard Heliävirta, tkm, lastaaja Patalasta syntynyt 26.9.1903 ja kuollut 16.12.1942 sotasairaala 10:ssä (Tampereella). Hänen ei todeta haavoittuneen, vaan että "sodan kovat olot rasittivat miehen terveyttä sen verran, että jatkosodassa hän ei enää palvellut varsinaisesti etulinjoilla. Jatkosotaa oli kestänyt toista vuotta, kun Bernhard Heliävirta sairastui vakavasti palvelupaikassaan Kivennavalla. Sotasairaalassakaan häntä ei voitu enää pelastaa".
Kirjassa on enemmänkin tietoa (sivulla 343) Bernhard Heliävirrasta. Kirjaa löytyy Jämsän kirjaston eri toimipisteistä ja Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Lähde: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli : Jämsä, Jämsänkoski ja Koskenpää [...
Jesper / Jasper on germaanisissa kielissä kehittynyt rinnakkaismuoto nimestä Kaspar (Kasper, Kasperi), joka taas juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Lisätietoa löytyy teoksesta: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Ritva Heikkilän laajassa Ida Aalberg elämäkerrassa Ida Aalberg : näyttelijä Jumalan armosta (WSOY 1998) kerrotaan nimen vaihdosta sivulla 62.
Verevästä ja pyöreäposkisesta maalaistytöstä Ida Ahlbergista sukeutui hoikka, kevyesti liikkuva Ida Aalberg. Hän oli alkanut vuodesta 1876 kirjoittaa sukunimensä kahdella a:lla (myöhemmin myös veli Jalmari seurasi esimerkkiä).
Syitä kirjoitusasun muuttamiseen ei Heikkilä tässä yhteydessä sen tarkemmin mainitse.
Samassa teoksessa kerrotaan myös Ida Aalbergin vanhempien taustasta, mutta siellä ei ole sen tarkempaa tietoa sukunimen historiasta. Antti Ahlberg oli avioton lapsi, jonka isä Ritva Heikkilän teoksen mukaan oli tiettävästi nahkuri Åhlbergin tuomaripoika Anders Johan.
Tarkempia vastauksia...
Tiedustelimme asiaa Salattuja elämiä tuottavasta FremantleMedia Finlandista. Kyseisessä sivuroolissa escort Mikaelina nähtiin Tomi Kantola. Olit siis oikeassa henkilön etunimestä.
Voit palauttaa perintään menneet kirjat mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Perinnässä olevat kirjat täytyy palauttaa palvelutiskille, jotta virkailija voi ilmoittaa palautuksesta perintätoimistolle tai Helsingin kaupunginkirjaston keskitettyyn perintään, jos kyse on Helsingin kaupunginkirjaston kirjoista.
Kun kirjat on palautettu, joudut maksamaan vielä perintätoimiston kulut. Se onnistuu laskulla, jonka olet luultavasti saanut jo postitse perintätoimisto Lindorffilta. Laskuja on kaksi, ja niistä pienempi lasku maksetaan, jos itse kirjat löytyvät ja palautetaan kirjastoon. Kunhan maksu on kirjautunut perintätoimiston järjestelmään, perintä päättyy.
Hyönteiset (Insecta) kuuluvat niveljalkaisten (Arthropoda) pääjaksoon, ja muodostavat siinä suurimman luokan. Hyönteisiä tunnetaan yli miljoona lajia, ja ne kattavat yli puolet kaikista tunnetuista eliölajeista.
Useimmilla hyönteisillä on verkkosilmä. Verkkosilmä koostuu useasta osasilmästä, joita joillakin lajeilla voi olla jopa tuhansia. Jokainen osasilmä välittää kuvaa ympäristöstä, ja jokainen osasilmä on yhteydessä aivoihin, missä näistä monista kuvista koostuu yksi kuva. Hyönteiset kykenevät yleensä näkemään sinisen, vihreän ja ultravioletin. Värejä ja muotoja syntyy vasta tajunnassa. Yksikään ihminen ei ole katsellut hyönteisen silmin, mutta verkkosilmän fysiologian ja hyönteisten käyttäytymisen perusteella hyönteisilläkin on...
Kyseessä on todennäköisesti Teuvo Pakkalan omaelämäkerrallinen romaani nimeltään Lapsuuteni muistoja. Kirja kertoo Pakkalan lapsuudesta ja mm. siitä kuinka perheen lapset joutuivat kerjäämään. Kirjan loppupuolella siirrytään lyseoelämäänkin.
Varsinkin kirjan uusinta painosta vuodelta 2007 löytynee hyvin kirjastoista ympäri maankin.
