Opetushallitus luopui oppikirjojen tarkastamisesta vuonna 1992.
”Peruskoulussa, lukiossa tai muissa koulumuodoissa ei ole nykyisin oppimateriaalin ennakkotarkastusta, sillä opetushallituksen suorittama oppikirjojen tarkastus poistui vuonna 1992. Opetuksen järjestäjät päättävät, mitä materiaalia ne käyttävät. Materiaalien tuottajat voivat näin ollen markkinoida tuotteitaan suoraan opetuksen järjestäjille.”
Jean-Michel Kalmbach
Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto, Kieliskooppi verkkolehti, Lokakuu 2012
Mitä tulee toiseen osioon kysymyksiä, vuoteen 1919, niin Titta Hujakan tekemässä pro gradussa Historianopetus politiikan ristiaallokossa lainataan Pirkko Rouhiaisen lisensiaattityötä: Taistelu historian kouluopetuksen sisällöstä...
Tekojärviä muodostuu varastoitaessa vesiä patorakennelmilla sopivaan maaston painanteeseen. Vedenkorkeutta voidaan säädellä patolaitteilla. Pato on siis tärkein osatekijä tekojärven syntymisessä, minkä vuoksi tekojärvet usein nimetäänkin niiden rakentamiseksi tehdyn pääpadon mukaisesti. Kanavien ja muiden rakenteiden tarve riippuu täysin järven tyypistä. Rakenneominaisuuksiensa perusteella voidaan erottaa kolmenlaisia tekojärviä: jokialtaat, järvimäiset altaat ja vuoristoaltaat. Jokialtaat ovat jokiuomien porrastuksessa syntyneitä, pituuteensa verrattuna kapeita tekojärviä. Järvimäiset altaat ovat laakean maljamaisia tekojärviä, joiden pohja-alasta vain pieni osa on ennen patoamista ollut veden peittämää aluetta (ellei pohjalla ole...
Pilkkusäännöille on paikkansa ja niitä tulee noudatta asiateksteissä kuten tietokirjallisuudessa. Kaunokirjallisuus, jonka edustajiin Alice Munro kuuluu, on yksi taidemuoto. Kaunokirjallisten tekstien ei tarvitse noudattaa kielioppisäännöksiä.
Jos alkuperäiskielisessä kirjassa on käytetty taiteilijan vapautta ilmaisussa, kääntäjän tulee välittää teksti samanlaisena käännettävälle kielelle. Kiire tai huono perehtyneisyys voivat aiheuttaa käännökseen huolimattomuuksia, vaan muutoin pilkuttomuus tai muu kieliopista poikkeaminen ovat, kuten epäilit, taiteilijan käyttämiä tyylikeinoja.
Lähteet:
Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään, Gaudeamus, 2015
https://pilkunviilaamo.fi/erot-suomen-ja-...
Ääni on suoraviivaisesti etenevää aaltoliikettä, mutta se etenee vain väliaineessa eli tässä tapauksessa ilmakehässä. Avaruudessa ääni ei voi edetä.
"Ääni on atomien tai molekyylien liikettä toistensa suhteen. Tämän vuoksi ääni tarvitsee aina edetäkseen väliaineen. Ääni ei etene esimerkiksi avaruudessa (tähtien välisessä tilassa), koska siellä ei ole väliainetta. Äänen nopeus riippuu väliaineesta, jossa se etenee. Ääni koostuu aalloista, joissa samat vaiheet toistuvat tietyin väliajoin. Ajattele veteen tiputettua kiveä, joka saa aikaan aaltoja veden pinnalla. Ääniaallot ovat kuten veden pinnalla etenevät aallot. Ne etenevät äänilähteestä (vedessä kiven ja pinnan kohtaamispisteestä) kaikkiin suuntiin samalla nopeudella...
Saippualla on tarkoitus pestä ihoa (tai joskus tekstiilejä), shampoolla taas päänahkaa ja hiuspohjaa. Ihmisen kehon kemiallinen koostumus vaihtelee ihotyypin ja hiusten rasvoittuvuuden ja lukemattomien muiden seikkojen mukaan, jolloin tarvitaan monipuolisesti erilaisia pesuvalmisteita.2in1 ja 3in1 -termit viittaavat pesuvalmisteen monikäyttöisyyteen, se voi tuotteesta riippuen tarkoittaa sitä, että valmisteessa on sekä saippua- että shampoo-ominaisuudet, shampoo ja hoitoaine yhdessä paketissa, tai kaikki kolme eli saippua, shampoo ja hoitoaine.Lisää tietoa aiheesta löytyy seuraavista linkeistä, sillä Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on ennenkin kysytty aihepiiristä: https://www.kirjastot.fi/kysy/voiko-shampoolla-pesta-koko-vartalon?...
Hannu Tarmion toimittama "Sanankäytön pikkujättiläinen" määrittelee
tiedotteen seuraavasti:
"Tiedote saattaa jonkin ajankohtaisen asian - yleensä yhden ainoan rajatun tiedon - valitun kohderyhmän tietoon. Tiedotteiksi voidaan lukea myös erilaiset ilmoitukset, kuulutukset, mainokset jne. Yhteistä näille kaikille on pyrkimys tehokkaaseen tiedonvälitykseen, sanoman perillemenon varmistamiseen. Tämän vuoksi tiedote pyritään laatimaan helposti ymmärrettäväksi ja yksiselitteiseksi."
Irma Revon ja Tahvo Nuutisen "Aikuisten viestintätaito" sanoo:
"Kirjalliset tiedotteet sopivat silloin, kun tiedotettava asia on ajankohtainen ja tietylle kohderyhmälle tarkoitettu. Aikatauluista, toimintaohjeista ja tapahtumista kerrotaan tiedotteilla. Kokouskutsut...
Ulkoista CD/DVD-asemaa ei ole valitettavasti lainattavissa missään HelMet-kirjastossa. Kirjastojen lainattavia läppäreitäkin voi käyttää vain kirjaston sisällä.
Lainattavista esineistä HelMetissä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Runo "Älä elämää kiellä" on Kaarlo Sarkian kirjoittama. Runo on kuulunut alun perin kokoelmaan "Velka elämälle", mutta se sisältyy esimerkiksi Sarkia-kokoelmaan "Runot". Lisäksi runo löytyy esimerkiksi kokoelmasta "Suuri runokirja - valikoima perinteistä suomalaista runoutta"´.
Else on lyhentymä Elisabethista. Elisabet tulee hebrealaisesta nimestä Eliseba ( Jumala on valani tai Jumala antaa avut). Elisabet oli mm. Johannes Kastajan äidin nimi. Katolisessa kirkossa on lukuisia Elisabet-nimisiä pyhimyksiä ja nimeä ovat käyttäneet monet kuninkaalliset.
Minttu on kutsumamuoto nimestä Vilhelmiina (Miina, Minna). Vilhelmiina on Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm on muinaissaksaa ja merkitsee "lujatahtoinen kypäränkantaja". Se on myös luontoaiheinen nimi (minttu-kasvit).
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Englannin talvehtimiskeskuksissa, missä sekä laulu-, kyhmy- että pikkujoutsen talvehtivat, on samojen yksilöiden pariutumiskäyttäytymistä voitu seurata vuosia, jopa läpi elinijän. Useimmilla oli vain yksi puoliso elinaikanaan. Toisen menehtymisen jälkeen yksin jäänyt solmi uuden parisuhteen vasta runsaan vuoden kuluttua edellisen päättymisestä. Laulujoutsenen parisuhde kesti keskimäärin 2,7 vuotta, kyhmyjoutsenen 3,3 vuotta ja pikkujoutsenen 5,1 vuotta. Parisuhde useimmissa todetuissa tapauksissa päättyi puolison kuolemaan tai katoamiseen. Eron tilastollinen todennäköisyys oli laulujoutsenella kuusi prosenttia ja kyhmyjoutsenella yksi prosentti, mutta pikkujoutsenilla avioeroja ei esiinny lainkaan.
Lähteet:
Suomen muuttolinnut (toim....
Ylimäärätappamista (engl. surplus killing) ilmenee myös luonnossa. Sitä esiintyy monilla petoeläimillä. Ylimäärätappamisen syiksi on mainittu mm. tappamisen harjoittelu ja aikomus syödä tapetut eläimet myöhemmin.
Lisätietoa:
https://www.tunturisusi.com/saalistus.htm
https://en.wikipedia.org/wiki/Surplus_killing
Runoa haettiin kaikista Turun kaupunginkirjaston Leinon kokoelmista tuloksetta. Meillä on Leinon lyriikkaa paljon. Googlasin myös ja laitoin lopuksi kyselyn tieto-kirjastot.fi-sivulle.
Sain yhden vastauksen, joka vahvisti omaa epäilyäni (tämä on siis vain epäily), että runo ei ole Leinon.
Olen nähnyt tekstin aiemminkin Leinolla allekirjoitetun. Oma tuntemukseni on, että joku on mieltänyt tekstin Leinoksi ja laittanut sen esim. kuolinilmoitukseen, josta se on lähtenyt leviämään muualle virheineen.
Leinolla on samantapaisia runoja. Tässä esimerkki:
Olen huokaus salojen humisevain - kohu korven soi minun korvissain -
olen heimoni vaatimus valkeuteen, mut itse ma kuulun pimeyteen,
olen lapsi ma suon ja laaksomaan, mi pääse ei päivähän...
Kirjastokortti on henkilökohtainen, joten sillä saa periaatteessa lainata vain kortin omistaja. Omistaja voi antaa kuitenkin toiselle henkilölle valtakirjan, jolla voi varaukset lainata. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa on annettu ja mihin asiaan siinä annetaan lupa.
Helpoimmin lainaaminen onnistuu siten, että varausten noutaja lainaa varaukset omalle kortilleen. Se ei kuitenkaan onnistu lainausautomaatilla vaan ainoastaan asiakaspalvelutiskillä. Silloin ei tarvita valtakirjaa.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy lisää tietoa Helmet-kirjastokortista, joskaan valtakirjakäytännöistä siellä ei mainita.
Tietomme etruskeista perustuvat arkeologisiin löytöihin, rajalliseen määrään piirtokirjoituksia sekä muiden kansojen mainintoihin heistä kirjoituksissaan, kreikkalaisten ja roomalaisten. Meille ei ole säilynyt antiikin ajalta teosta etruskeista tai heidän historiastaan, ei etruskien kädestä eikä muidenkaan, vain tieto siitä, että keisari Claudius on sellaisen kirjoittanut ja että sitä pidettiin varsin luotettavana teoksena aikanaan. Näkemyksemme etruskeista perustuu siis siihen materiaaliin, jota on jäänyt jäljelle ja tähän mennessä löydetty.
Suurin osa hyvin säilyneistä etruskilöydöistä on peräisin hautausmailta, esimerkiksi Caeressa, nyk. Cerveterissä on suuri alue hyvin säilyneitä hautoja, joista on kaivettu itse hautakammioiden...
Nimi Ahlberg on ruotsia ja sen suora suomennos on Leppävuori tai Leppävaara.
Suomen sukututkimusseuran internet-sivujen HisKi-tietokannasta löytyy runsaasti merkintöjä esimerkiksi Porvoossa sukunimellä Ahlberg kastetuista henkilöistä. Tietokannasta voi etsiä lähes kaikkien Suomen seurakuntien kirkonkirjoihin 1700- ja 1800-luvuilla Ahlberg-nimestä tehtyjä merkintöjä.
http://www.genealogia.fi/historia/
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan laulu on nimeltään Kenties viimeinen, alkuperäiseltä englanninkieliseltä nimeltään First love. Kappaleen tekijöiksi on merkitty Frank Farian ja Fred Jay, suomenkieliset sanat ovat Chrisse Johanssonin käsialaa.
Kappaleen ovat suomeksi levyttäneet Marjo-Riitta Kervinen vuonna 1977 sekä Tuulikki Eloranta vuonna 1978. Molemmat esitykset löytyvät Youtubesta kappaleen nimellä hakemalla.
Michael Jacksonista on Tampereen kaupunginkirjastossa kaksi suomenkielistä kirjaa: Tom Lamottan kirja Michael Jackson (1988)ja Richard Horwichin toimittama kirja Michael Jackson (1984). Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta ( http://kirjasto.tampere.fi:8000 ).
Aleksi-artikkelihakemistosta (Aleksi WWW Online), joka on käytettävissä Tampereen kaupunginkirjaston työasemilla, löytyy muutama suomenkielinen artikkeli Michael Jacksonista, esim. Kari Salminen: Michael Jackson : Peter Pan vai popin kuningas? (Suomen kuvalehti 1997 : 32, s. 36-40) ja Mick Brown: Michael Jackson : yhden miehen unelmatehdas (Suomen kuvalehti 1984 : 36, s. 15-18).
Internetistä voi etsiä esim. Google-hakupalvelun
( http://www.google.fi )avulla...
Tämä kuuluisa lause "tarjouksesta, josta ei voi kieltäytyä" on tullut alkujaan tunnetuksi elokuvasta Kummisetä (1972). Se on lausuttu hieman eri variaatioin sekä Marlon Brandon esittämän Don Corleonen että Al Pacinon esittämän Michael Corleonen toimesta. Sittemmin lause on esiintynyt monissa muissakin elokuvissa ja tv-sarjoissa.
Satunnaisia ruokaan ja ateriointiin liittyviä mainintoja keskeisemmässä roolissa kreikkalainen ruoka ja keittiö ovat ainakin Andreas Staikosin hilpeässä tarinassa Herkullisia suhteita, ja eiköhän myös Maeve Binchyn Taverna tähtien alla kannata mainita tässä yhteydessä.
Gastronomisia kaunokirjallisuusvinkkejä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Bengtsson, Niklas, Syö ja seurustele : keittokirjabibliografia 1990-2003 ja gastronomista kaunokirjallisuutta. BTJ Kirjastopalvelu, 2004
Sivumakuja : kirjallisesta keittiöstäni / [koonnut] Suvi Ahola. WSOY, 2005
Tavallisia maalla esiintyviä kasveja ei juurikaan voi kastella merivedellä. Itämeren veden suolaisuus on pieni etenkin rannikoilla ja vettä voi käyttää silloin tällöin tilapäiseen kasteluun. Suomenlahdella ja Pohjanlahdella veden suolapitoisuus alle 0,5 %. Välimeren vesi taas on hyvin suolaista. Suolapitoisuus meren länsiosissa on n. 3,6 % ja itäosissa 3,9 %.
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_a…
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4limeri
Merenrannikoiden ja suistojen mangrovekasvit kykenevät poistamaan rannikkovesien sisältämää suolaa ”hikoilemalla” sitä lehdissä olevien rauhasien kautta tai varastoimaan sitä osin kuoreensa ja tilapäisesti lehtiin. Mangrovea ei esiinny Välimeren...
