Englannin talvehtimiskeskuksissa, missä sekä laulu-, kyhmy- että pikkujoutsen talvehtivat, on samojen yksilöiden pariutumiskäyttäytymistä voitu seurata vuosia, jopa läpi elinijän. Useimmilla oli vain yksi puoliso elinaikanaan. Toisen menehtymisen jälkeen yksin jäänyt solmi uuden parisuhteen vasta runsaan vuoden kuluttua edellisen päättymisestä. Laulujoutsenen parisuhde kesti keskimäärin 2,7 vuotta, kyhmyjoutsenen 3,3 vuotta ja pikkujoutsenen 5,1 vuotta. Parisuhde useimmissa todetuissa tapauksissa päättyi puolison kuolemaan tai katoamiseen. Eron tilastollinen todennäköisyys oli laulujoutsenella kuusi prosenttia ja kyhmyjoutsenella yksi prosentti, mutta pikkujoutsenilla avioeroja ei esiinny lainkaan.
Lähteet:
Suomen muuttolinnut (toim....
Kirjastojen yhteinen valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta ei ole sama palvelu kuin Kysy.fi. Kysy kirjastonhoitajalta on perustettu 1998 ja se on toiminut verkossa vuodesta 1999 lähtien. Palvelun toimintaan ja sen kehitykseen voi tutustua tutkimala Kysy kirjastonhoitajalta 20 vuotta -historiikkia. Palvelun toimintaperiaatteet löytyvät info-osasta ja kysymyslomakkeen täyttöohjeista. Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi jatkoi vuonna 2001 avatun IGS-palvelun toimintaa. Sen kohtalosta ei ole julkaistu tietoa. Asiasta täytyy kysyä Helsingin kaupunginkirjaston johdolta.
Kirja on Fredrik Vahlen Kissantassutanssi (kuvittanut Helme Heine). Kirja on ilmestynyt 1986 Otavan kustantamana, ja se on kovalehtinen ja pienikokoinen kirja.
Vastaus kysymykseesi löytyi Kirjasammosta,www.kirjasampo.fi, josta voit hakea tietoa kirjallisuudesta. Katsopas tänne:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11705
Tässä vielä suora lainaus Kirjasammosta:
"Kirjailijan pääteos on hiottu ja syvää humanismia huokuva kuvaus erilaisissa rajatiloissa häilyvistä, syrjään sysätyistä ihmisistä. Sefarad on kuningaspari Ferdinandin ja Isabellan 1400-luvun lopulla Espanjasta karkottamien juutalaisten antama nimi kadotetulle isänmaalleen, jonne nämä aina kaipasivat."
Nimi Ahlberg on ruotsia ja sen suora suomennos on Leppävuori tai Leppävaara.
Suomen sukututkimusseuran internet-sivujen HisKi-tietokannasta löytyy runsaasti merkintöjä esimerkiksi Porvoossa sukunimellä Ahlberg kastetuista henkilöistä. Tietokannasta voi etsiä lähes kaikkien Suomen seurakuntien kirkonkirjoihin 1700- ja 1800-luvuilla Ahlberg-nimestä tehtyjä merkintöjä.
http://www.genealogia.fi/historia/
Vanhan kirjan arvo riippuu sen kunnosta ja keräilyarvosta.
Hyväkuntoinen ja suositusta aiheesta kertova kirja voi olla kymmenien eurojen arvoinen.
Kirjan ikä ei kuitenkaan takaa sen arvoa.
Ylen uutisissa on 3.7.2016 selvitelty vanhojen kirjojen hintaa https://yle.fi/uutiset/3-8999662
Uutisessa todetaan:"Vanhojen kirjojen arvo on usein vain muutamia kymppejä, vaikka teos olisi 1800-luvulta. Jos kirja on 1700-luvulta, sen arvo nousee huomattavasti. Kirjan kunto vaikuttaa hintaan. Ullakoilta löytyy usein vanhoja Raamattuja ja virsikirjoja, mutta niillä on arvoa, jos ne ovat 1700-luvulta."
Omien aarteiden arvoa kannattaa kysellä ensin seudun antikvariaateilta. Hintavertailua on hyvä tehdä muutaman yrittäjän kanssa.
Hintoja on...
Michael Jacksonista on Tampereen kaupunginkirjastossa kaksi suomenkielistä kirjaa: Tom Lamottan kirja Michael Jackson (1988)ja Richard Horwichin toimittama kirja Michael Jackson (1984). Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta ( http://kirjasto.tampere.fi:8000 ).
Aleksi-artikkelihakemistosta (Aleksi WWW Online), joka on käytettävissä Tampereen kaupunginkirjaston työasemilla, löytyy muutama suomenkielinen artikkeli Michael Jacksonista, esim. Kari Salminen: Michael Jackson : Peter Pan vai popin kuningas? (Suomen kuvalehti 1997 : 32, s. 36-40) ja Mick Brown: Michael Jackson : yhden miehen unelmatehdas (Suomen kuvalehti 1984 : 36, s. 15-18).
Internetistä voi etsiä esim. Google-hakupalvelun
( http://www.google.fi )avulla...
J. Alfred Tannerin kupletin Laulu on iloni ja työni loppusäe oli alun perin "ja madon suu on viimeinen ovi". Kun Reino "Palle" Hirviseppä vuonna 1946 toimitti Tannerin laulujen kokoelman Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua, hän hempeytti sen muotoon "ja hiljainen on mullan musta povi".
Kirjallisuutta:
Matti Kuusi, Kansanperinteestä populaarikulttuuriin. – Teoksessa Sata suomalaisen kulttuurin vuotta
Tuomo Olkkonen, Rekiviisuista rillumareihin. – Teoksessa Rillumarei ja valistus : kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, jonka osoite on https://finna.fi ,voi hakea eri kielistä suomennettua kirjallisuutta. Haussa käytetään udk-luokitusta (yleinen kymmenluokittelu) ja kaunokirjallisuuden lisälukuja.
Esimerkiks: Mitä englanninkielistä proosaa on julkaistu suomeksi vuonna 2000?
Hakutyypiksi valitaan luokitus. Hakuruutuun kirjoitettava hakulauseke on seuraavanlainen:
udk:820 –3.
Hakulausekkeessa luku 820 on englanninkielisen kirjallisuuden luokituskoodi. Udk on luokitusjärjestelmän tunnus ja 3 on proosan lisäluku. Huom. lisälukujen eteen tulee välilyönti
Kohdasta rajaus voi tehdä aikarajauksen.
Esimerkkejä udk -luokitusjärjestelmän luokituskoodeista.
820 Englanninkielinen kirjallisuus
830 Saksakielinen...
Kyseessä taitaa olla Felix Körlingin laulu "Det var en gång", joka Immi Hellénin sanoittamana tunnetaan meillä nimellä "Oli kerran" tai "Oli kerran vanha peikko".
Tämä suomenkielinen versio löytyy seuraavista:
ÄÄNITTEET
Satu Sopanen: Tuttirallaa (EMI 2008)
Åttopojat: Isin kanssa (2004)
Mukaralla: Humppeli romppeli (1997)
NUOTTIKOKOELMAT
Lauluaarteiden kirja (F-musiikki 2012)
Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi 2009)
Jos sull' lysti on (Lasten keskus 2008)
109 kitaralaulua (Fazer)
Suuri toimelaulukirja 9 (1991)
Lasten kultainen laulukirja. 1 (Fazer 1992)
Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (Fazer 1979)
Heikki Poroila
P. Mustapään runo Balladi uusista vaatteista alkaa juuri noilla sanoilla. Runo on kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle (1945) ja se on luettavissa myös P. Mustapään Kootuista runoista, josta on julkaistu useita painoksia sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Satu Koskimies, useita painoksia).
Teatterista voit hakea kirjallisuutta esim. http://www.kirjastot.fi/ -sivun tiedonhaku -osaston monihaulla tai FENNICA -tietokannasta http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ kirjoittamalla asiasanan kohdalle jokin hakusanoista teatteri lastenteatteri harrastajateatteri. Harrastaja- ja lastenteatteria käsittelevät ainakin seuraavat kirjat:
Gate, Helene
Tehdään teatteria : ideasta valmiiksi.WSOY, 1990 .
Sinivuori, Päivi: Esiripusta aplodeihin : opas harrastajateatteriohjaajille ja ilmaisukasvattajille, 2000 Gummerus
Aikakauslehtiartikkeleita löytyy edellämainituilla hakusanoilla ja mahdollisesti yhdistämällä niihin lapset tai nuoret esim. ALEKSI -tietokannasta, joka on kirjastoissa käytettävissä.
Oman alueen teatteritoiminnasta ja...
Kappale on nimeltään "Pigalle". Se alkaa: "Pigalle, Pigalle, siel oltiin mä ja Kala-Kalle yössä Pariisin." Laulun on säveltänyt Heinz Gietz ja sanoittanut Hans Bradtke. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aune Ala-Tuuhonen, joka oli yksi radiohupailun "Kankkulan kaivolla" käsikirjoittajista. Sen suosituin hahmo oli Tippavaaran isäntä (Oke Tuuri), joka myös levytti "Pigallen".
Lähde:
Suuri toivelaulukirja 16 (Warner/Chappell Music Finland, Suuri Suomalainen Kirjakerho, 2001)
Nuotit löytyvät seuraavasta teoksesta: Ritva Ollaranta - Maija Simojoki, PIUM, PAUM PAUKKAA. Laulu on kuitenkin nimeltään Hura, hura häitä ja se myös alkaa näillä sanoilla, mutta muuten sanat ovat lähes identtiset. Kirjaa on sekä Kouvolan että Kuusankosken kirjastoissa.
Todennäköisesti aiheuttaja on koivunpunanukkapunkki, joka aiheuttaa koivun lehdille punaista nukkaa (lähde: Uotila, Antti: Metsätuhojen tunnistus ja torjunta).
Internetistä Metlan sivulta löytyy myös hyvä kuvaus kyseisestä taudinaiheuttajasta http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/erlong-n.htm
Tässä viitataan ilmeisesti Alexei Navalnyi myrkyttämiseen hermomyrkky Novitšokilla, joka nähtävästi joutui hänen alusvaatteisiinsa.
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11709805
https://yle.fi/uutiset/3-11524465
Ennen uuden alkoholilain voimaanastumista ja siinä säädettyä alkoholijuomien vähittäismyyntiaikaa oluen myyntiä säätelivät oikeastaan vain Alkon hallintoneuvoston antamat ohjeet ja kaupan keskusjärjestöjen myyntiaikaa rajoittavat suositukset. Vaikka Alko puhui myyntirajoituksista, senkin ohjeet olivat käytännössä vain suosituksia: laitonta niiden vastainen myynti ei ollut. Myyntirajoitusten noudattaminen oli kiinni yksinkertaisesti kauppiaiden kuuliaisuudesta.
Oluen myynti ja sen sääntelyn puute nousi lehtiotsikoihin jo 80-luvulla, kun kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi kyläkaupoille poikkeuslupia sunnuntain aukioloon "matkailijoiden palvelemiseksi ja kyläkauppojen pystyssä pitämiseksi". Ministeriö ei halunnut rajata...
Alexander Dumasin teossarja Kolme muskettisoturia on suomennettu useita kertoja eri aikoina, ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla. Sarjan osat ovat saaneet eri nimiä ja sarja jakaantunut osiin eri aikoina eri tavoin.
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat -teoksen mukaan seikkailujen osat ovat:
1. Kolme muskettisoturia
2. Myladyn poika = Muskettisoturit seikkailevat jälleen
3. Bragelonnen varakreivi I-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt
Myladyn poika -suomennos on kolmiosainen, Muskettisoturit seikkailevat jälleen viisiosainen ja lisäksi se on suomennettu vielä ainakin Muskettisoturit 20 vuotta myöhemmin -sarjana. Sisältö on kuitenkin sama, eli Myladyn poika -sarja sisältää mainitsemasi osat.
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva Kielitoimiston sanakirja kertoo, että sanan koulu merkitys on ’(alempi) opetus-, oppilaitos’, kun taas oppilaitokselle annetaan merkitykset ’opetuslaitos, koulu’.
Näkisinkin, että oppilaitos on merkitykseltään yleisempi ja voi viitata myös vapaisiin tai ylempiin opetuslaitoksiin, joita ei yleensä kutsuta varsinaisesti kouluiksi. Esimerkiksi kansalaisopistoja ja työväenopistoja ei välttämättä kutsuta kouluksi, vaikka niillä on rehtorinsa. Kielitoimiston sanakirja antaa kansanopistolle merkitykseksi ’vars. aikuisille tarkoitettu yleissivistävä (ilta)oppilaitos’ eikä siis nimitä sitä kouluksi. Yliopisto taas luetaan kyllä korkeakouluihin, mutta siitä kai harvemmin käytetään pelkkää koulu-nimitystä.
