Malesian väestö on jakaantunut maan sisällä todella epätasaisesti. Itä-Malesiassa asuu 5,44 miljoonaa ihmistä ja Länsi-Malesiassa 21,2 miljoonaa. Ero on käsittämättömän suuri varsinkin kun Itä-Malesia on huomattavasti suurempi alue kuin läntinen Malesia. Syynä on Malesian korkea elintaso ja kaupungistuminen. Työpaikat sijaitsevat suurissa kaupungeissa eli käytönnössä läntisen Malesian suurissa keskittymissä kuten Kuala Lumpurissa, Subang Jayassa ja Klangissa.
Itä-Malesian Sarawakin ja Sabahin väkiluku on todellisuudessa tilastoitua suurempi sillä alueella asuu paljon laitonta työvoimaa.
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Demographics_of_Malaysia
http://en.wikipedia.org/wiki/Malaysia
Saksalais-puolalais-itävaltalainen yhteistuotanto, pala-animaatiosarja Muumien maailma tehtiin vuosina 1977–1982. Suomen televisiossa sarjaa esitettiin 1980-luvulla nimellä Muumilaakson tarinoita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumien_maailma
Kysyjä tarkoittanee kuitenkin myöhäisempää Muumilaakson tarinoita -sarjaa, vuosina 1990–1992 tehtyä animaatiosarjaa. Se oli Suomessakin hyvin suosittu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumilaakson_tarinoita
Sarjan taustamusiikit sävelsi japanilainen Sumio Shiratori. Hän sävelsi kuvakäsikirjoitusten pohjalta yhteensä 260 eri kappaletta. Japanin ulkopuoliset, myös Suomessa soivat tunnusmusiikit sävelsi hollantilainen Pierre Kartner. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot esittää Benny Törnroos. Kaksi...
Rahamuseon rahanarvolaskurin
http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
mukaan 66,80 markkaa.
Vuosi oli vähän ongelmallinen, sillä Suomen markka devalvoitiin roimanlaisesti lokakuussa 1967.
Tilastollisen vuosikirjan 1967 mukaan 100 Ruotsin kruunun arvo Suomen markkoina oli tammikuun - syyskuun viimeisinä päivinä 62,41 - 62,61 markkaa, mutta lokakuun - marraskuun viimeisinä päivinä 80,90 - 81,21 markkaa.
Laulun nimi on "Perheenemännän kulkurilaulu", ja sen esittää Aila Sinkkonen. Hän on myös säveltänyt ja sanoittanut laulun. Se alkaa: "Oi armaani kun viestini tään saat mä kaukana jo seilaan". Laulu on hänen äänitteellään "Kuullakseni sinua", joka on julkaistu LP-levynä ja C-kasettina (Flamingo Music, 1988, Flamingo FGL4029, FGK4029).
Sisarusten lapset ovat serkkuja keskenään. Näin ollen kyseinen henkilö on äitisi serkku ja myös sinun sukulaisesi. Jos äitisi serkulla olisi lapsia, he olisivat sinun pikkuserkkujasi.
Tästä aiheesta on kysytty aiemminkin. Kannattaa tutustua muihinkin vastauksiin samasta aiheesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-jatkuu-serkku-pikkuserkku-jne?lang…
Kyseessä on saksalainen kansansävelmä Väärin päin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät mm. Suuren toivelaulukirjan osasta 24, Mauri Kunnaksen Seikkailijan laulukirjasta ja Suuren lastenlaulukirjan osasta 2.
https://finna.fi
WSOY:ltä ilmoitettiin, että "(T)ällä hetkellä näyttää siltä, että vähäisestä menekistä johtuen WSOY ei ikävä kyllä jatka Korppikartanon salat -sarjan julkaisemista".
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteri kertoo, että Lauren Brooken kirjan "Hevoshoitolan sisarukset" (2001) englanninkielisen alkuteoksen nimi on "After the storm" (suomenkielinen lisäkirjaus "Myrskyn jälkeen"). Kirja kuuluu osana 2 laajempaan sarjaan "Heartland".
Kirjailija Lauren Brookesta ei löytynyt suomen kielellä juuri mitäänmeillä tietoa, Kirjasammossa on hänen teostensa luettelo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf59bac59-db2c-4267-bca7-2….
Englanninkielinen sivusto Fantastic Fiction kuvaa kirjailijaa, https://www.fantasticfiction.com/b/lauren-brooke/.
Sinun on syytä tulla käymään kirjaston jotta voisit yhdessä kirjastonhoitajan kanssa tehdä tiedonhakuja. On syytä muista että tiedonhakuja joutuu tekemään monta kertaa.
Voit varata pitemmän ajan kirjastonhoitajan kanssa, katso lisää
http://www.lib.hel.fi/Page/ae65596d-d6f4-42b4-971e-edca26dcf0b2.aspx
Mansikka ei ole marja vaan epähedelmä. Se on hedelmä, joka syntyy kukan muista osista. Mansikan kukkapohjus turpoaa hedelmien kypsyessä marjamaiseksi.
Lähteet:
Blamey, Marjorie: Otavan kasvitieto : yli 2400 Euroopan kasvilajia (Otava, 1994)
Suomalaisen kasviopas (Tammi, 1997)
Wikipedia, vapaa tietosanakirja, https://fi.wikipedia.org/wiki/Epähedelmä
Mikael Agricolan hautaa ei ole löydetty. Hautapaikan epäillään olevan Viipurin vanha tuomiokirkko. Tiedot Agricolan kuolemasta ja hautaamisesta Viipuriin arkkipiispan läsnä ollessa perustuvat Paavali Juusteenin 1560-luvulla kokoamaan Suomen piispain kronikkaan. Vanhasta tuomiokirkosta ja Mikael Agricolasta voi lukea lisää Mikael Agricola -seuran sivuilta.
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Mollbergin Tuntematon sotilas on esitetty televisiossa seitsemän kertaa vuosien 1987 ja 2020 välillä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_110974.
Inna-nimelle on vaikea löytää yksiselitteistä nimipäivää, sillä yleensä se tulkitaan lyhennelmäksi erilaisista i-alkuisista naistennimistä, esim. Ina, Iina, Inga, Inka. Helpointa olisi kai tulkita nimi I(i)nan muunnelmaksi, jolloin nimipäivä olisi 29.8. Toisaalta tämäkin nimi (siis Iina) voidaan tulkita lyhenteeksi erilaisista i(i)na-loppuisista nimistä : Vilhelmiina (26.5), Katariina (25.11.), Lucina, Albertiina, Augustiina ym. Saksalainen hakuteos selittää Innan Innozentian/Innocentian muunnelmaksi (latinan innocens ’viaton’). Venäläisessä nimiperinteessä Innalla on vakiintunut asema, ortodoksiseen pyhimyskalenteriin perustuvina muistopäivinä mainitaan 2.2. ja 3.7. Suomen ortodoksisen kelenterin mukaan Innan päivä on 10.3....
Eurokossu on kansanomainen ilmaus 0,7 litran Koskenkorva-pullolle. Koskenkorvaa saa useassa koossa 4cl, 20cl, alkuperäinen 50 cl, 70cl (eurokossu) ja yhden litran (perhekossu).Varsinaista tietoa siitä, miksi juuri tuo 0.7l pullo saa lempinimekseen eurokossu ei tunnu löytyvän. Yksi ajatus voisi olla se, että EU-direktiivi vuodelta 2009 määritteli Koskenkorvan vodkaksi. Aiemmin sitä ei luokiteltu vodkaksi juomaan lisätyn sokerin takia. Vodkaksi se määriteltiin, koska kaikki alkoholijuomat, joiden alkoholipitoisuus on yli 37.5 tilavuusprosenttia ovat vodkaa. Mutta miksi juuri tuo 0,7l pullo saisi eurokossu nimen, niin siihen ei löydy varmistusta.https://www.kossu.org/viina/Muita lempinimiä:juhlakossu 1.5 l (kossu 50 v)isokossu 1,0...
Kappaleen alkuperäinen nimi on "Non, je ne regrette rien". Sen on säveltänyt Charles Dumont ja alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Michel Vaucaire. Se on tullut tunnetuksi Edith Piafin esittämänä. Kappaleesta on tehty useita suomenkielisiä versioita nimillä "En kadu" ja "En kadu mitään". Irina Milanin esittämän suomenkielisen version "Join kaiken pois" sanoituksen on tehnyt laulaja itse. Sitä ei ole julkaistu nuottina, mutta sanat voi kuunnella esimerkiksi cd-levyltä Milan, Irina: Vaikka paljain jaloin (20 suosikkia, 1996, Fazer Records). Milanin esitys löytyy myös Spotifysta. Myös Kristiina Lanki on levyttänyt Irina Milanin sanoituksen. Kappale löytyy hänen cd-levyltään Chango (2008) ja myös Spotifysta.
Nimellä "En kadu...
Suomalaisia tinaleimoja löytyy netistä ainakin tältä sivustolta: https://macacke.com/finnishpewter/home/marks-a-z.html#. Osasta valmistajia löytyy lisätietoa linkin takaa, mutta Karjalan tinasta valitettavasti ei.
Kansalliskirjaston kokoelmasta löytyy digitoituna Karjalan tinan kuvitettu hinnasto vuodelta 1933: https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/347949?page=1. Omistajaksi nimetään veljekset Koivula. VirtuaaliViipuri 1939 -sivuston mukaan osoitteessa Uudenportinkatu 7 on sijainnut sekä Oy Veljekset Koivula (hopea-, uushopea- ja tinateoksia) että Karjalan Tina: http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/fi/block/7/plot/70.
Vanessa Brettin Phaidon guide to pewter -kirjassa (1981) esitellään tinaesineitä Yhdysvalloista ja...
Miljöö eli tapahtumapaikka/ympäristö voi romanttisessa kirjallisuudessa melkein mikä tahansa. Tietoa romanttisen kirjallisuuden jaotteluista löydät Kirjasammon Genre-listauksesta rakkausromaanit. Kirjasammon kirjojen yksittäisistä kuvailuista löytyvät kohdat tapahtumapaikat ja konkreettiset tapahtumapaikat. Niitä tutkimalla saa käsityksen tapahtumapaikkojen moninaisesta kirjosta. Kirjasammon hakutuloksesta romanttinen viihdekirjallisuus voit tutkia niitä. On tietysti mahdollista, että esimerkiksi kirjallisuuden oppikirjassasi on jonkinlainen jaottelu miljöistä. Silloin sinun kannattaa tutkia opettajan antamia vinkkejä tehdessäsi tehtävää.
Aino Niinistön runo "Saunatontun jouluaatto" sisältyy kokoelmaan "Aarrekammio" vuodelta 1985. Kokoelman julkaisutietoja ei jostain syystä valitettavasti löydy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, mutta teos on kyllä lainattavissa monissa yleisissä kirjastoissa.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=docis&previd=fullt&sesid=1316…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1428705%7CSAarrekammio%7C…
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
Kaksivuotias saattaa pitää hyvinkin monenlaisesta musiikista. Tässä on joitakin ehdotuksia. Lennä, lennä leppäkerttu (Warner Music Finland, 2001), Anni tanni -lastenlaululevyt (julk. Sympaali), Muksujen musaboksi : 50 suosituinta lastenhittiä (Warner Music Finland, 2001), Nallekarhu konsertissa : Orkesterimusiikin suosikkeja lapsille (Ondine, 1999), Maija Baricin säveltämät Unta ja unelmia sekä Missä ilo asustaa? -levyt (Nukketeatteri Sampo, 2004), Järvenpää Risto: Tatsia ja janssia lapsille (Risto Järvenpää, 1993).
