Suomalaisia tinaleimoja löytyy netistä ainakin tältä sivustolta: https://macacke.com/finnishpewter/home/marks-a-z.html#. Osasta valmistajia löytyy lisätietoa linkin takaa, mutta Karjalan tinasta valitettavasti ei.
Kansalliskirjaston kokoelmasta löytyy digitoituna Karjalan tinan kuvitettu hinnasto vuodelta 1933: https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/347949?page=1. Omistajaksi nimetään veljekset Koivula. VirtuaaliViipuri 1939 -sivuston mukaan osoitteessa Uudenportinkatu 7 on sijainnut sekä Oy Veljekset Koivula (hopea-, uushopea- ja tinateoksia) että Karjalan Tina: http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/fi/block/7/plot/70.
Vanessa Brettin Phaidon guide to pewter -kirjassa (1981) esitellään tinaesineitä Yhdysvalloista ja...
Laura tulee latinan sanasta laurus, joka merkitsee laakeripuuta tai laakeriseppelettä. Suosituksi nimen teki italialainen runoilija Petrarca (k.1374) rakastetulleen Lauralle omistamillaan soneteilla. Suomeen Laura tuli myöhään, tiettävästi sitä ehdotettiin almanakkaan ensi kerran meillä vuonna 1879.
Kristinan taustalla on kreikan ja latinan Christiana, joka tarkoittaa: naispuolinen Kristuksen kannattaja, Kristuksen oma, kristitty nainen. Suomalaisissa kalentereissa se on ollut eri kirjoitusasuissa keskiajalta lähtien.
Etunimikysymyksissä hyvä lähdeteos on mm. LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. Kirja on tällä hetkellä Jyväskylän kaupunginkirjastossa mm. pääkirjaston hyllyssä. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!
Kannattaa myös tutkia...
Miljöö eli tapahtumapaikka/ympäristö voi romanttisessa kirjallisuudessa melkein mikä tahansa. Tietoa romanttisen kirjallisuuden jaotteluista löydät Kirjasammon Genre-listauksesta rakkausromaanit. Kirjasammon kirjojen yksittäisistä kuvailuista löytyvät kohdat tapahtumapaikat ja konkreettiset tapahtumapaikat. Niitä tutkimalla saa käsityksen tapahtumapaikkojen moninaisesta kirjosta. Kirjasammon hakutuloksesta romanttinen viihdekirjallisuus voit tutkia niitä. On tietysti mahdollista, että esimerkiksi kirjallisuuden oppikirjassasi on jonkinlainen jaottelu miljöistä. Silloin sinun kannattaa tutkia opettajan antamia vinkkejä tehdessäsi tehtävää.
Laila Järvinen suomensi ensimmäisen Peppi Pitkätossu -kirjan jo vuonna 1946, vuosi sen jälkeen kun Astrid Lindgrenin Pippi Långstrump oli ilmestynyt. Järvinen keksi Pepin suomalaisen nimen, kuten myös monien suomentamiensa Muumi-kirjojen hahmojen nimet. Tuomas Manninen on kirjoittanut aiheesta artikkelissaan 12.8.2014 Ilta-Sanomissa:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000792803.html
.
Herrasväen asuinpaikat -verkkosivusto http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/ kertoo, että kartanoasutus syntyi kun piru kantoi uusia tulokkaita, ruotsalaisia, kuormavitassa selässään. Kuormavita hajosi Penkkimäenrinteeseen ja ruotsalaiset levisivät Joroisten pitäjään.
Kartanot ovat syntyneet Suomessa 1600-luvulla. Kruunu luovutti rahapulassa läänityksiä ja lahjoituksia aatelisille sotilas- tai siviilivirkamiehille. He saivat alueeseensa veronkanto-oikeuden ja heidän asuinkartanoaan kutsuttiin säteriksi.
1600-luvun lopussa luotiin rustholli- eli ratsutilalaitos, jossa tiettyjen talonpoikaistalojen oikeudeksi ja velvollisuudeksi annettiin ratsukon varustaminen Ruotsi-Suomen armeijaan. Ratsukkoa vastaan he saivat verohelpotuksia....
Hedvig -nimen suomalaisia muunnoksia ovat Helvi ja Heta. Hedvig on ollut suomalaisessa kalenterissa ensimmäisen kerran 1668 ja korvattu 1890 Hetalla. Hetan päivä on ollut 15.10 vuodesta 1890 lähtien. Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-83.
Hedvig on vanha saksalainen nimi. Nimeen Hedwig 'taistelijatar', sisältyy kaksi saksan taistelua merkitsevää sanaa. Hedvigin päivä on Pyhän Hedwigin, Sleesian herttuattaren muistopäivä. Hän oli alun perin puolalainen prinsessa Jadwiga, joka kuoli 15.10.1243. Hänet julistettiin pyhimykseksi 1267. Hänen päiväänsä roomalaiskatolinen kirkko on viettänyt 17.10 vuodesta 1706 ja 16.10 vuodesta 1929 lähtien. Ruotsissa Hedvig otettiin almanakkaan 1668 Hedvig Eleonoran (k.1715) kunniaksi. Hän oli kuningas...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti erilaisia cd-äänikirjoja sekä lapsille että aikuisille. HelMet - tietokannasta http://www.helmet.fi cd-äänikirjat saa esiin esim.valitsemalla sanahaun ja kirjoittamalla hakusanaksi äänikirjat ja valitsemalla aineistovalikosta cd-levyt. Hakua voi rajata esim. valitsemalla kielivalikosta haluttu kieli tai käyttämällä hakusanoja äänikirjat ja romaanit tai vaihtoehtoisesti äänikirjat ja lastenkirjallisuus. Kirjastovalikosta voi tarkastella kunkin kirjaston äänikirjakokoelmaa erikseen. Varaaminen on luonnolliseti mahdollista ja äänikirjojen laina-aika on pääsääntöisesti normaali 4 viikkoa.
Vaikuttaa siltä, että yhtä perusteosta aiheestasi ei löydy. Alla on muutamia kirjoja, joista kustakin löytyy tietoa osasta kysymistäsi aiheista. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
- Suomalainen kansanperinne / Leea Virtanen (1988)
- Haltijoitten mailla, maahisten majoissa : maan, metsän, veden ja vuoren väki / Elina Ranta, Maija Ranta (1982, lastenkirja)
- Suomalainen kansankulttuuri / Toivo Vuorela (1975)
- Kalevalan mytologia / Juha Pentikäinen (1987)
- Mythologia Fennica / Christfrid Ganander (1984, näköispainos vuodelta 1789)
- JOHDATUS MUINAISSUOMALAISEEN MYTOLOGIAAN / IIVAR KEMPPINEN (1957)
- Suomalainen samanismi : mielikuvien historiaa / Anna-Leena Siikala (1994)
Valitettavasti tätä tekstiversiota (Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa) ei ole julkaistu nuottina. Äänitteellä on kuitenkin nämä sanat, joten ainakin periaatteessa on mahdollista yhdistää Järnefeltin orkesterisävellyksen pianosovituksen nuotit (löytyvät useista pianokokoelmista kuten Finlandia VII tai Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle) ja äänitteen liitteestä löytyvät sanat. Oksasen sanat istuvat alkuperäiseen melodiaan hyvin, joten sävellyksen tuntevilla laulajilla ja pianisteilla ei pitäisi olla ongelmia. Sanat voi pyytää vaikka minulta sähköisesti, ne voi tekijänoikeuslain mukaisesti toimittaa asiakkaalle suoraan. Musiikki sen sijaan on vielä suojattua, joten nuotit täytyy hankkia tai lainata itse.
Jos kuitenkin pitäisi löytää juuri...
Linnan Tuntematon sotilas on käännetty espanjaksi: Soldados desconocidos. Barcelona.1957. Sitä löytyy lainakappaleita Helsingin kaupunginkirjastossa,
valitettavasti suomalaisissa kirjakaupoissa sitä ei enää ole myynnissä.
Sitä ei ollut myöskään Amazon-verkkokirjakaupassa myynnissä.
Kannattaa ehkä tiedustella kirjakaupoista Espanjassa.
Kirjailijasta ei löydy paljon tietoa. Suomen kirjailijat 1945-1980 (vuodelta 1985) -teoksessa kerrotaan, että hän on syntynyt 22.9. 1928 Lehtimäellä. Hän on naimisissa ja ammatiltaan opettaja. Irja Hiironniemi on julkaissut pääasiassa runoja (kymmenkunta kokoelmaa 1970- ja 1980-luvuilla). Hän on sanoittanut myös virsiä ja julkaissut satukirjan nimeltä Pupujussin pukupussi.
Tarkat tiedot julkaisuista löytyvät Fennica- ja Viola-tietokannoista:
https://finna.fi
https://finna.fi
Kysymäsi sanat ovat suomen kielen adverbeja, jotka "ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa syytä, määrää tai muuta seikkaa".(Leino, Pirkko:Suomen kielioppi).
Tarkempia merkityksiä katso Nykysuomen sanakirjasta.
Määrälliset arvot ovat subjektiivisia ja riippuvat tekijästä, kokijasta tai havainnoitsijasta.
Määrällisten arvojen merkitsemistä voi tutkia tilastotieteen oppikirjoista. Voidaan määrittää, paljonko aineistoa on keskimäärin tai mitä aineistossa on eniten ja sen suhteen mikä on usein, joskus, silloin tällöin tai harvoin.
Käytätkö kirjastoa useita kertoja viikossa/kuukaudessa/vuodessa on paremmin mitattava kysymys kuin käytätkö kirjastoa usein/silloin tällöin/joskus/harvoin.
Erkki Kontkasen Pankkitoiminnan käsikirjasta (uusin painos vuodelta 2015) sivulta 97 alkaen löytyy tietoa luottoriskin ja laajemmin pankkipalveluiden hinnoittelusta. Kontkasen mukaan lainojen hinnoittelussa on useita vaikuttavia tekijöitä, mutta riskin aiheuttama pääoman vaateen kasvu on tärkein hinnoittelua ohjaava elementti.
Pankkitoiminnan käsikirja löytyy esim. Helmet-kirjastoista.
Kotitalouksien velkaantumisesta yleisemmin löytyy useita julkaisuja Suomen Pankin julkaisuarkistosta, esim. https://helda.helsinki.fi/bof/discover?rpp=10&etal=0&query=korot+pankkitoiminta&scope=/&group_by=none&page=6&filtertype_0=issued&filter_relational_operator_0=contains&filter_0= ja https://helda....
Suomen Standardoimisliiton julkaisema Rakennusmaalaus, sanasto (SFS 4574, 1980) lienee kattavin Suomessa julkaistu yksinomaan rakennusmaalaukseen keskittynyt sanasto.
Rakennusalan yleissanastoissa on usein mukana myös maalaamiseen liittyvää sanastoa. Tällaisia teoksia ovat esim. Rakennusalan sanakirja : suomi-englanti-viro (Rakennusinsinöörien liitto, 1994) ja Irma Lehtipuun Englantilais-suomalainen asunto- ja rakennusalan sanasto (Otava, 1979).
Verkkolähteistä kannattaa tarkistaa Tekniikan sanastokeskuksen ylläpitämä TEPA-termipankki osoitteessa http://www.tsk.fi/tepa/ Termipankkiin on viety mm. Färg- och lackteknisk ordlista (1988), joka sisältää maalialan termejä. Termien käännökset löytyvät useilla kielillä, mutta määritelmät...
Joensuun kaupunginkirjastossa Stan Laurel & Oliver Hardy = Ohukainen ja Paksukainen -elokuvia näyttää olevan saatavilla vain videolla.
Löytyneet teokset (yhteensä 7 teosta)
- Ohukainen & Paksukainen 2000 VHS-video
- Muukalaiselegioonan monnit 2000 VHS-video
- Kaksi mustalaista 1997 VHS-video
- Lattapäät laineilla 1997 VHS-video
- Kaksi kulkuria 1997 VHS-video
- Merimiehiä ja maakrapuja 1996 VHS-video
- Leffakärpänen 1994 VHS-video
http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/haku/index.htx
Sama tulos tulee pääkaupungin seudun yleisten kirjastojen tietokannasta www.helmet.fi. eli elokuvia on saatavilla videolla.
Filmifriikki-nettikaupassa näytti olevan saatavilla 5 DVD:tä.
www.filmifriikki.fi
- Laurel & Hardy: Flying...
Nimen Helmi taustaa on selvitetty aiemminkin tässä palvelussa. Helmi on suomalainen muunnos alkuaan saksalaisesta nimestä Hedvig, joka merkitsee taistelijatarta. Almanakkaan Helmi-nimi otettiin jo v. 1908 ja todella suosittu se oli 1910-1930-luvuilla.
Lähde: Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet, 2007.
Jos Harry Potter -kirjat ovat kerran miellyttäneet, seuraavat kirjat muistuttavat niitä ja voisivat sopia hyvin jatkoksi:
– Reeta Aarnio: Maan, veden ja tulen väki (Otava, 2013; sarjan kolme ensimmäistä osaa yhtenä kirjana)
– Peter Bergting: Tulinoita (Readme.fi, 2017; sarjakuva)
– D. D. Everest: Archie Greene ja taikurin salaisuus (Art House, 2015)
– Jessica Townsend: Morriganin koetukset (Otava, 2018)
Edellä mainitut sarjan aloittavat kirjat ovat hyvin pottermaisia, mutta jos hiukan erilaisetkin kirjat kiinnostavat, seuraavia on suositeltu Harry Potter -kirjat lukeneille:
– Tony DiTerlizzi ja Holly Black: Spiderwickin kronikat -sarja
– Michael Ende: Tarina vailla loppua (Otava, 1982)
– Darren Shan: Friikkisirkus (Tammi, 2001;...
Joensuun seutukirjastossa on dvd-muodossa seuraavat kitaransoiton oppaat
Kitara:
The complete guitar player (78.6507), PYA = Pyhäselän kirjasto
Guitar chordfinder (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Hal Leonard guitar method for the beginning electric or acoustic guitarists (78.651), KOA = Kontiolahden kirjasto
Boduch, Doug; Play guitar today! (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Chappell, Jon: Kitaran alkeet for dummies (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Gilmartin, Aaron: Learn to play flamenco guitar (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
McCarthy, John: Modern classical guitar : beginner (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Reeves, Mel: Kids can play guitar : easy to follow step by step...
Kyseinen Asemamiehenkadun ja Kellosillan risteyksessä sijaitseva toimistorakennus on valmistunut vuonna 1978 ja sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Matti Hakala. Tontin omistaa Helsingin kaupunki. Rakennus on päätetty purkaa ja sen tilalle rakentaa 6-13-kerroksinen asuintalo, johon on asemakaavapäätöksen mukaan sijoitettava myös vähintään 250 kerrosneliötä yleisölle avointa liike- tai palvelutilaa. Asemakaavan muutos hyväksyttiin 14.11.2018. Rakennushankkeen toteuttaminen on varattu SRV Rakennus Oy:lle, ja hankkeesta vastaa arkkitehti Ville Purma. Hankkeen tarkemmasta aikataulusta ei vielä löytynyt tietoa.
Lähteitä ja lisätietoja:
Asemakaavojen hyväksyminen: Pasila ja Herttoniemi (Kaupunginkanslia, 20.11.2018) https://www....
"Ihmisen lähtö on kuin laiva, jolle satamassa vilkutetaan kyynelsilmin: tuolla se menee. Vastarannalla odottaja ilahtuu ja vilkuttaa: tuoltahan se jo tulee."
Sitaatti on mainittu Heikki Tervosen kirjassa Martti Lindqvist - Matkalaukkueetikko. Kirjapaja 2005.
