Osaan Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä on mahdollista palauttaa kirjat sulkemisajan jälkeen, mutta ei kaikkiin. Vallilan kirjastossa ei ole palautusluukkua. Ainakin näissä kirjastoissa on luukku (tammikuussa 2014): Kontula Lauttasaari Käpylä Munkkiniemi Laajasalo Pukinmäki Tapanila Viikki Suutarila (aulassa, auki talvella aamusta iltakymmeneen, kesällä kirjaston aukioloaikoina) Vuosaari Etelä-Haaga
Kannattaa muistaa, että henkilökunta palauttaa kirjat vasta seuraavana aukiolopäivänä.
Eelis merkitsee alkuaan samaa kuin heprean nimi Elisa: 'Jumalani on pelastus'. Elisa oli profeetta (n.850-795 eKr.), toisen vanhan profeetan Eliaan opetuslapsi. Meillä Suomessa Eliisa poistettiin almanakasta 1929, koska jäljelle jäi Elias, johon Eelis sittemmin liitettiin. Lisäksi Eliisa käsitetään meillä enemmän naisen kuin miehen nimeksi. Eeliksestä kehittyneitä muita muotoja ovat mm. Eeli ja Eljas.
Lenni on Lennartin ja sen kantanimen Leonardin kutsumamuoto. Lennart on ruotsalainen muunnos Leonardista. Saamelaisessa almanakassa vastaava nimi on Lenne. Leonard (muinaissaksassa 'rohkea leijona') oli katolisessa kirkossa yhdeksän pyhimyksen nimi. Suojeluspyhimyksenä Leonardia ovat pitäneet mm. vangit ja monet maataloudesta elantonsa...
Romaaneja julkaistaan monin eri perustein. Olet todella nuori, mutta tarina ja kerrontahan on pääasia. Tammi on Suomen johtava lasten- ja nuortenkirjakustantamo. Voisit aloittaa sieltä. Heidän sivuillaan, kuten myös Otavan, on selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet miten toimia käsikirjoituksesi kanssa:
http://www.tammi.fi/sivut/35
http://www.otava.fi/otayhteytta/haluatko_kirjailijaksi/fi_FI/aiotko_kir…
Tässä muita suomalaisia kustantamoja:
http://www.kustantajat.com/
Kyseessä saattaisi olla Tuula Mai Salmelan: Syvyyden avaimet (Tammi 2005). Naistutkijan nimi on Maana Santanen.
Tässä lyhyt kuvaus kirjan tapahtumista:
http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9513133893
Tässä vielä Viikki-yhteydestä!
http://www.tuulamai.fi/haastattelut/haast_yliopistolehti.shtml
Kuulostaako tutulta?
Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.
Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
Kaari Utrion esikoisteos Kirstin on julkaistu alunperin 1968 nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin. Kirjan kertomus sijoittuu 1500-luvulle.
Lisätietoja kirjailija Kaari Utriosta ja hänen tuotannostaan saa esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:
Kaari Utrion kotisivu http://www.amanita.fi/
Sanojen aika kirjailijatietokanta http://kirjailijat.kirjastot.fi
Myös näistä kirjoista voisi olla apua:
Tarkka, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita
6. uud. laitos
Helsinki : Tammi, 2000
ISBN 951-31-1770-7 (sid.)
(s.212-214)
Suomalaisia kirjailijoita (toim. Juhani Kohonen ja Risto Rantala)
Helsingissä : Otava, 2004
ISBN 951-1-19094-6 (sid.)
(s. 293-294)
Romaanin sisältö selviää tietysti parhaiten lukemalla, saatavuustiedot näkyvät HelMet-...
Väestötiedot vaihtelevan jonkin verran lähteiden mukaan. World atlas (http://www.worldatlas.com/aatlas/infopage/contnent.htm) antaa Afrikan väkiluvuksi 877 500 000 ja The World Almanac and Book of Facts 2007 kertoo väkiluvuksi 915 722 298. YK:n arvion mukaan väkiluku vuonna 2005 olisi ollut 847 114 000 (lähde: Tilastokeskus http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaup…). Kaikki luvut ovat arvioita, sillä Afrikan väestönkasvu on melko nopeaa, eikä luotettavia väestölaskentatietoja ole saatavilla.
Tilastokeskuksen mukaan HIV-positiivisia oli vuonna 2005 n. 23 876 000 (http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/24_terveys_ja_ravinto.xls), eli samaan tilastoon verrattaessa koko mantereen väestöstä n. 2,8 % olisi HIV-...
Petsamon taistelussa 12.5.1918 Valkoisten suomalaisten puolelta kyseessä oli nk. Petsamon retkikunta, jonka miehistö koostui suurelta osin Pohjois-Suomen suojeluskunnista. Retkikunnan vahvuus oli noin 130 miestä.
Iso-Britannia lähetti alueelle risteilijä Cochranen, jolta maihin ja täten taisteluun rantautui 50 venäläistä punakaartilaista, 50 brittien merijalkaväen sotilasta sekä 150 brittimatruusia yhden tykin kera, eli yhteensä noin 250 miestä.
Brittijoukot löivät suomalaiset heti 12.5. taistelussa, jossa kaatui kaksi valkoista, myös joitakin jäi vangiksi. Brittien tappioiksi mainitaan "muutamia", muun muassa haavoittunut tykistökapteeni.
Imandran alueen varsinaisesta taistelusta ei löytynyt viitteitä, mutta Imandra-järven seutu oli...
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta LINDA:sta löytyy hakusanoilla "hoitotyö / "hoitohenkilöstö" and "työtyytyväisyys" /
"työviihtyvyys" / "työhyvinvointi" / "työnilo*" tutkimuksia. Tässä lista uusimmista:
Koponen, Sirpa
Eri-ikäisten sairaanhoitajien kokemat johtamiskäytännöt Keski-Suomen keskussairaalassa /
[Jyväskylä] : Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, 2006
Laine, Marjukka
Hoitajana huomennakin : hoitajien työpaikkaan ja ammattiin
sitoutuminen
Turku : Turun yliopisto, 2005
Väitöskirja
Jokitulppo, Satu
Hoitajien työtyytyväisyys ikääntyneiden hoitotyössä
Turku : Turun yliopisto, 2005
Pro gradu -työ : Turun yliopisto, hoitotiede
Karjalainen, Raija
Työtyytyväisyys muutosten keskellä : Kotkan hoito- ja palvelualojen opettajien kokemuksia...
Nimi Sara (Sarah, Saara) tulee hepreasta ja tarkoittaa ruhtinatarta. Suomalaisessa almanakassa nimi on tosiaan ensin esiintynyt muodossa Sara mutta myöhemmin muodossa Saara. Nimen muunnoksia ovat Saija, Salli, Sari ja Seidi.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Suomessa ilmestyy kyllä englanninkielisiä lehtiä. Ainakin seuraavia Suomessa julkaistuja englanninkielisiä lehtiä löytyy myös HelMet-kirjastoista:
”Bank of Finland” (Suomen pankin lehti)
”Books from Finland” (kirjallisuuslehti; nykyään ilmestyy enää verkkolehtenä)
”Finnish music quarterly” (musiikkilehti)
”Helsinki Times” (sanomalehti)
”IBS world newsletter” (Tilastokeskuksen lehti)
”Lifelong learning in Europe” (opetukseen ja kasvatukseen keskittyvä lehti)
”SixDegrees” (erityisesti ulkomaalaisille suunnattu uutislehti)
”Tempus” (Stora Enson lehti)
Lehtien tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä lehden nimellä.
Edellä annettu lista ei ole millään muotoa kattava listaus Suomessa ilmestyvistä...
Tämän nimisiä cd-levyjen kokoelmia julkaisi Valitut Palat vuosina 2003-2005. Kokoelmia on kaikkiaan 11, jokaisesta 1950-luvun vuodesta erikseen sekä lisäksi yhteiskokoelma vuosilta 1950-1959. Kappaleita nämä 11 kokoelmaa sisältävät kaikkiaan 660. Voit tutustua cd-levyjen bibliografisiin tietoihin ja sisältöön esimerkiksi Suomen Kansallisdiskografia Violan sivustolla https://finna.fi aloittamalla kohdasta Haku. Hakusanana voit käyttää kyseistä nimeä Muistojen 50-luku, joka on kaikkien 11 levyn päänimeke. Voit kysellä kokoelmia antikvariaateista, joita löytyy esim. sivustolta http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html tai levykaupoista http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/audio/levykaupat.html.
Ehdotamme käyttöönne Aisopoksen satua Tuuli ja aurinko. Aurinko saa lämmöllään miehen riisumaan viittansa, puhuri ei pysty voimallaan puhaltamaan sitä pois. "Minun paisteeni on vahvempi kuin sinun puhurisi", kehuskeli aurinko.
Virtuaalikirjastojen historiaa voit etsiä teoksista, joissa on käsitelty yleensä virtuaalikirjastoja. Voit tehdä aineistohaun kirjastotietokannassa asiasanalla virtuaalikirjastot. Aineiston joukosta löytyy eri ongelmiin keskittyviä teoksia, tässä muutama viite:
The virtual reference librarian's handbook / Anne Grodzins Lipow 2003
Tietoverkot ja kirjastot / Ari Haasio ja Juha Piukkula (toim.) 2002
Kirjastot verkossa / toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula 1999
Tiedonhankinnan opas / Jyrki Halonen ; [kuvitus: Hajnalka Halonen] 1998
Tiedonhankintataidot korkeakouluopiskelussa / toim. Maria Forsman & Eeva Väyrynen 1998
Kuronen, Timo, Ranganathanin lait ja virtuaalikirjasto, 1996
Tiikerinloikka : kirjastot tiedon viidakossa /toim. Timo Kuronen...
Kirjaa, johon olisi koottu eri kirjoittajien puutarha-aiheisia aforismeja, ei valitettavasti löytynyt. Tässä pari kirjaa, joissa on kirjoittajansa ajatelmia aiheesta:
- Paavilainen, Kukkanainen
- Exley, Pienen pieni puutarhakirja
Monissa puutarhakirjoissa on myös aforismeja, esimerkiksi näissä:
- Jacobs, Peace of Mind
- McDowell, The sanctuary garden
Tässä vielä joitakin yksittäisiä aforismeja ja aihetta sivuavia ajatelmia:
Mikään ei ole kovin tärkeää paitsi puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää (kiinalainen sanonta)
Jos omistat puutarhan ja kirjakokoelman, sinulta ei puutu mitään. (Cicero)
On vaikeampi rikkoa tapaa kuin luontoa vastaan. (Pythagoras)
Et voi astua kahdesti samaan jokeen (virtaan, suihkulähteeseen tms.), uudet...
Annika Thor on ruotsalainen kirjailija, dramaturgi, käsikirjoittaja ja kirjastonhoitaja. Hän on syntynyt 2.7.1950 Göteborgissa.
Thor on saanut useita palkintoja teoksistaan.
1997 August-palkinto kirjasta Sanning eller konsekvens (Totuus vai tehtävä, Tammi 2000)
2000 Astrid Lindgren- palkinto
1999 Nils Holgersson- palkinto.
Hänen tuotannostaan on ilmestynyt suomeksi:
Totuus vai tehtävä, 2000
Saari meren keskellä 2001
Lumpeenkukkalampi 2002
Meren syvyyksissä 2004
Enemmän tietoa kirjailijasta saat esim. nettiosoitteesta:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor
Korppikartanon salojen kolmannen osan kohtaloa on kysytty täältä aiemminkin. Löydät aiemmat vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakemalla kirjailijan nimellä.
Netin keskustelupalstoilta löysin tiedon, että kolmas osa on julkaistu hollanniksi ja ranskaksi. Ilmeisesti Huntingtonin englanninkielinen kustantamo meni konkurssiin, mistä syystä kirjaa ei ole julkaistu englanniksi. Sarjan viimeinen osa sekään ei kuitenkaan ollut, vaan loppu oli edelleen jäänyt avoimeksi. WSOY on aiempien vastausten perusteella ilmoittanut, ettei aio suomentaa kyseistä kirjaa.
En löytänyt kirjailijaesittelyä mistään kirjasta, mutta jotakin tietoa suomeksi löytyy seuraavilta nettisivuilta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=249&…
Kirjastoissa arvostetaan kovasti alan koulutusta ja opiskelijoita: sitä kautta saadaan alalle uusia, päteviä työntekijöitä. Kuitenkin vasta pätevälle eli valmiiksi kouluttautuneelle maksetaan pätevän palkka. Hiukan lisäpalkkaa saa myös kokemuksesta, eli palkkaa nostavat tehdyt työvuodet. Joistakin erityistehtävistä voi myös saada palkanlisän.
