Agatha Christiesta löytyy hyvin paljon aineistoa, vaikeampaa on valita parhaimmat lähteet. Aloita tietojen kerääminen vaikkapa Suomen Dekkariseuran Internetsivuilta, osoite on http://www.dekkariseura.fi/, josta löytyy mm. linkit parhaisiin Internetlähteisiin.
Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajan, Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teos "Pidättekö dekkareista" sisältää Agatha Christien tuotanosta seikkoja, joita et muista teoksista löydä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät myös Agatha Christien muistelmat, "Vanha hyvä aikani" ja "Come tell me how you live".
Muitakin kirjoja löytyy runsaasti, esim.
H.R.F.Keatingin toimittama teos "Agatha Christie : first lady of crime" sekä Ruumiin kulttuuri -lehden erikoisnumero "Agathan...
Paikallisaika, eli keskiaurinkoaika, määräytyy paikan pituusasteen ja sen mukaan, milloin aurinko on korkeimmillaan kyseisessä paikassa. Yleisesti ottaen paikallisaika on se hetki, jolloin kello on kaksitoista päivällä ja aurinko on korkeimmillaan.Ensimmäinen askel on selvittää paikan pituusaste. Esimerkiksi Helsingin pituusaste on noin 24°57’ itäistä pituutta ja Turun noin 22°16’ itäistä pituutta.Aikaeron laskeminen toimii näin:Ensiksi on määritettävä, kuinka kauan yksi pituusaste vastaa ajassa. Maapallo pyörii 360 astetta 24 tunnissa, eli 15 astetta tunnissa (360 astetta / 24 tuntia). Koska tunnissa on 60 minuuttia, jokainen pituusaste vastaa 4 minuuttia ajassa (60 minuuttia / 15 astetta).Tämä tarkoittaa, että kun siirrytään yhden...
Kansallisbibliografia Fennica ( http://fennica.csc.fi/ ) sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainio käännöstietokanta ( http://www.finlit.fi -> käännöstietokanta tai suoraan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) kumpainenkin kertovat, että Eino Leinolta on käännetty ruotsiksi Helkavirsien lisäksi kokoelma runoja nimellä Lyriskt urval vuonna 1931.
Useissa HelMet-kirjastoissa on kirjakierrätyspiste. Voit helposti tarkistaa HelMet-palvelusivustolta, missä kirjastoissa sellainen on. Avaa HelMet-palvelusivustolta kohta "Kirjastot ja palvelut". Sen alta avautuu pudotusvalikko "Näytä kirjastot, joissa on...". Klikkaamalla auki kohdan "Kirjakierrätyspiste" saat listan kirjastoista, joihin voit tuoda kierrätyskirjoja.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kappale on nimeltään "Pigalle". Se alkaa: "Pigalle, Pigalle, siel oltiin mä ja Kala-Kalle yössä Pariisin." Laulun on säveltänyt Heinz Gietz ja sanoittanut Hans Bradtke. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aune Ala-Tuuhonen, joka oli yksi radiohupailun "Kankkulan kaivolla" käsikirjoittajista. Sen suosituin hahmo oli Tippavaaran isäntä (Oke Tuuri), joka myös levytti "Pigallen".
Lähde:
Suuri toivelaulukirja 16 (Warner/Chappell Music Finland, Suuri Suomalainen Kirjakerho, 2001)
Mika Waltarista on kirjoitettu paljon. Voit etsiä Waltaria käsitteleviä kirjoja HelMetistä: http://www.helmet.fi/
Näistä kannattaisi tutustua erityisesti Risto Lindstedtin teokseen "Mika Waltari: muukalainen maailmassa". Helsinki : WSOY, 2007.
Lähimmästä kirjastostasi löytyy varmasti monta Suomen kirjallisuushistoriaa käsittelevää teosta, joissa on tietoa myös Waltarista. Myös laajat tietosanakirjat ovat hyviä esitelmälähteitä.
Internetistä löytyy myös monta hyvää ja luotettavaa Waltari-sivustoa:
http://www.mikawaltariseura.fi/
http://www.mikawaltari100.net/
http://waltari.lasipalatsi.fi/
Em. energiajuoman mainos:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp.
Urbaanissa sanakirjassa annetaan selitys, että kun Es pärisee, on hyvä tunne - oletettavasti sen jälkeen, kun on juonut tätä juomaa. Sivun osoite:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp
Kirjan voi palauttaa kaikkiin Lahden kaupunginkirjaston toimipisteisiin sekä muihin Päijät-Hämeen yleisiin kirjastoihin ( http://lastukirjastot.fi/ ).
Lahden korkeakoulukirjaston toimipisteisiin ( http://www.lamk.fi/opiskelijalle/korkeakoulukirjasto/Sivut/default.aspx ) ei voi palauttaa Lastu-kirjastojen aineistoa.
Hedvig -nimen suomalaisia muunnoksia ovat Helvi ja Heta. Hedvig on ollut suomalaisessa kalenterissa ensimmäisen kerran 1668 ja korvattu 1890 Hetalla. Hetan päivä on ollut 15.10 vuodesta 1890 lähtien. Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-83.
Hedvig on vanha saksalainen nimi. Nimeen Hedwig 'taistelijatar', sisältyy kaksi saksan taistelua merkitsevää sanaa. Hedvigin päivä on Pyhän Hedwigin, Sleesian herttuattaren muistopäivä. Hän oli alun perin puolalainen prinsessa Jadwiga, joka kuoli 15.10.1243. Hänet julistettiin pyhimykseksi 1267. Hänen päiväänsä roomalaiskatolinen kirkko on viettänyt 17.10 vuodesta 1706 ja 16.10 vuodesta 1929 lähtien. Ruotsissa Hedvig otettiin almanakkaan 1668 Hedvig Eleonoran (k.1715) kunniaksi. Hän oli kuningas...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti erilaisia cd-äänikirjoja sekä lapsille että aikuisille. HelMet - tietokannasta http://www.helmet.fi cd-äänikirjat saa esiin esim.valitsemalla sanahaun ja kirjoittamalla hakusanaksi äänikirjat ja valitsemalla aineistovalikosta cd-levyt. Hakua voi rajata esim. valitsemalla kielivalikosta haluttu kieli tai käyttämällä hakusanoja äänikirjat ja romaanit tai vaihtoehtoisesti äänikirjat ja lastenkirjallisuus. Kirjastovalikosta voi tarkastella kunkin kirjaston äänikirjakokoelmaa erikseen. Varaaminen on luonnolliseti mahdollista ja äänikirjojen laina-aika on pääsääntöisesti normaali 4 viikkoa.
"Ihmisen lähtö on kuin laiva, jolle satamassa vilkutetaan kyynelsilmin: tuolla se menee. Vastarannalla odottaja ilahtuu ja vilkuttaa: tuoltahan se jo tulee."
Sitaatti on mainittu Heikki Tervosen kirjassa Martti Lindqvist - Matkalaukkueetikko. Kirjapaja 2005.
Candlefordin postineiti (Lark Rise to Candleford) on BBC:n esittämä tv-sarja. Sen taustamusiikkia ei löydy Jyväskylän kaupunginkirjastosta eikä pikaisella etsinnällä muistakaan kirjastoista tai verkkokaupoista.
Lark Rise to Candleford on tullut tunnetuksi myös näytelmänä. Sen taustamusiikki näyttäisi olevan LP-levynä saatavana Porin kaupunginkirjastosta (http://www.satakirjastot.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D598B40F1%…). Kaukolainatilauksen voi tehdä asioimalla kirjastossa tai Internetin kautta kaukolainalomakkeella (http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=j_kauko).
CD-levynä näytelmän taustamusiikkia näyttää olevan myynnissä Amazon-verkkokaupassa (http://www.amazon.co.uk/Lark-Rise-Candleford-Albion-Band/dp/B000G04UZ0). CD-levyn...
Nuottia lauluun ei löydy kirjastoista. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi mukaan sitä ei ole nuottina julkaistukaan. Kappale löytyy Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) esitettynä näiltä cd-levyiltä:
- Viisitoista kesää : 32 suosikkia / Kari Tapio
- Sinivalkoinen ääni : 215 suurinta laulua ja harvinaista helmeä / Kari Tapio
- Juna kulkee / Kari Tapio
Olet kelpoinen työskentelemään kirjastonhoitajana. Yleisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastoissa työskentelee kirjastonhoitajia hyvin monenlaisella koulutustaustalla. Kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen (35 ov) laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Korkeakoulututkintoja on hyvin monenlaisilta aloilta. Nykyisin kirjastonhoitajan tehtäviin voi valmistua myös ammattikorkeakoulusta.
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea alla olevasta linkistä vuonna 2018 päivitetyn vastauksen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/millaisen-koulutuksen-tarvitsee-etta-paasee
Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstön koulutusrakenne ja...
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon naispappien ensimmäinen virka-asu tuli käyttöön vuonna 1988, kun ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi. Asu oli Vuokko Nurmesniemen suunnittelema, ja sen kutsumanimeksi vakiintui "Vuokko". Asuun ei kuulu lipereitä, vaan korkea valkoinen kaulus. Nurmesniemen suunnittelussaan tekemistä valinnoista en löytänyt tietoa, mutta yleisesti ottaen naisten virkapukeutuminen on eronnut miesten virkapukeutumisesta. Elisa Vihervaara-Räihän teologian pro gradu -tutkielmassa Papin uudet vaatteet: sukupuolen merkitys Suomen evankelisluterialaisen kirkon pappien virkapukeutumisessa (Helsingin yliopisto, 2022) käydään läpi paitsi papinasujen historiaa, myös yleisemmin sukupuolen ja pukeutumisen suhdetta. Virhervaara-...
Kysymäsi sanat ovat suomen kielen adverbeja, jotka "ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa syytä, määrää tai muuta seikkaa".(Leino, Pirkko:Suomen kielioppi).
Tarkempia merkityksiä katso Nykysuomen sanakirjasta.
Määrälliset arvot ovat subjektiivisia ja riippuvat tekijästä, kokijasta tai havainnoitsijasta.
Määrällisten arvojen merkitsemistä voi tutkia tilastotieteen oppikirjoista. Voidaan määrittää, paljonko aineistoa on keskimäärin tai mitä aineistossa on eniten ja sen suhteen mikä on usein, joskus, silloin tällöin tai harvoin.
Käytätkö kirjastoa useita kertoja viikossa/kuukaudessa/vuodessa on paremmin mitattava kysymys kuin käytätkö kirjastoa usein/silloin tällöin/joskus/harvoin.
Vaikuttaa siltä, että yhtä perusteosta aiheestasi ei löydy. Alla on muutamia kirjoja, joista kustakin löytyy tietoa osasta kysymistäsi aiheista. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
- Suomalainen kansanperinne / Leea Virtanen (1988)
- Haltijoitten mailla, maahisten majoissa : maan, metsän, veden ja vuoren väki / Elina Ranta, Maija Ranta (1982, lastenkirja)
- Suomalainen kansankulttuuri / Toivo Vuorela (1975)
- Kalevalan mytologia / Juha Pentikäinen (1987)
- Mythologia Fennica / Christfrid Ganander (1984, näköispainos vuodelta 1789)
- JOHDATUS MUINAISSUOMALAISEEN MYTOLOGIAAN / IIVAR KEMPPINEN (1957)
- Suomalainen samanismi : mielikuvien historiaa / Anna-Leena Siikala (1994)
Hei,
Pääkirjaston uutistorilla voi skannata A4 kokoisia dokumentteja varattavalta asiakaspäätteeltämme tai voit lainata kannettavan tietokoneen mihin voimme lainata skannerin mukaan.
Asiakaskoneidemme käyttö, skannaaminen ja kannettavien lainaus on ilmaista.
