Tämä näytelmä, samoin kuin moni muukin, on julkaistu ainoastaan käsikirjoituksena, ei painettuna kirjana. Näytelmää ei löydy kirjastojen tai kirjakauppojen kautta. Sitä ei ole myöskään teattereille näytelmiä tarjoavan Näytelmäkulman kokoelmissa (http://www.dramacorner.fi/).
Innasen Soi sirkkain viulut Uhtuan kesäyössä -näytelmää on esitetty vuonna 2005 Helsingin yliopiston Savolaisen osakunnan SavOn Tervahöyryristeilyllä. Ehkä näytelmä löytyisi savolaisesta osakunnasta:
http://www.helsinki.fi/jarj/savo/Etusivu/index.shtml
Tässä poimintoja HelMet-kirjaston luettelosta. Hakusanoina on käytetty johtajuus TAI johtaminen EI liike-elämä sekä johtajuus TAI johtaminen JA itsetuntemus EI liike-elämä Suuraakkosilla kirjoitetut sanat ovat hakuoperaattoreita, jotka ovat käytettävissä HelMetin tarkennetussa haussa.
Esimies palkitsijana : aseta tavoitteet, mittaa ja palkitse / Juhani Kauhanen. Kauppakamari, 2015.
Sytytä innovatiivinen ajattelu! / Jari Ranne. Yrityskirjat, 2015.
Kapasiteetti : johtajan menestystekijä / Antti Hagqvist, Mika, Nevalainen, Jari Puranen. Fitra, 2014
Hyvä paha pomo / Tony Dunderfelt. Kauppakamari, 2014. E-kirja.
Minä johtajana! : subjektiivisesta johtajuudesta / Christer Hermansson. Avain, 2012
Uuden esimiehen kirja / Jari Salminen. Talentum,...
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -listan mukaan tämän hetken luetuin kirjailija on Ilkka Remes. Remes on ollut myös viime vuoden "myydyin" kirjailija. (Ks. Tilastokeskuksen Kulttuuritilaston taulukkopalvelu).
Kertojan ääni -blogissa on tehty listaus Suomen myydyimmistä kirjailijoista ja nykykirjoista vuosina 2000–2017. Sen mukaan kolme suosituinta kirjailijaa ovat Ilkka Remes, Laila Hirvisaari ja Arto Paasilinna.
Aiemmassa vastauksessa kysymykseen Mikä on Suomen painetuin kirja? on listattu suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1...
Oxford English Dictionaryn mukaan englannin gay-sana on vuosisatojen aikana voinut eri yhteyksissä tarkoittaa esimerkiksi eloisaa tai kirkasta, huoletonta tai hilpeää, kevytmielistä tai irstasta. Etymologialtaan sana pohjautuu anglonormannin kielen sanaan gai (tai gaye). Oxford English Dictionaryn mukaan 1900-luvun alussa sanalla voitiin varsinkin amerikanenglannissa viitata myös homoseksuaaleihin. 1960-luvulla merkitys oli jo vakiintunut ja myös homoseksuaaliset miehet itse suosivat gay-sanaa.
Nimen ”Celeste” alkuperästä kertoo Behind the Name -sivusto osoitteesta http://www.behindthename.com/name/celeste. Sivuston mukaan se on feminiininen muoto muinaisesta roomalaisesta nimestä ”Caelestis”, jonka merkitys on sivuston mukaan ’of the sky, heavenly’ eli ’taivaan, taivaallinen’.
Hertta on suomalainen muoto vanhasta muinaissaksalaisesta nimestä Nerthus. Nerthus oli germaanien hedelmällisyyden jumala. Kirjaston nimioppaat kertovat, että nimi esiintyi roomalaisen historioitsijan Tacituksen vaikealukuisessa käsikirjoituksessa, josta se luettiin väärin Herthukseksi, ja tämän Herthuksen naispuoliseksi vastineeksi taas tuli Hertha. Nimi yleistyi Saksassa 1800-luvulla, samoin Ruotsissa muodossa Herta. Suomeen Hertta-nimi on todennäköisesti tullut Ruotsin kautta. Suomen virallisessa almanakassa se on ollut vuodesta 1908.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
"Matkalla"-tilassa oleva kirja on matkalla palautuspaikasta omistajakirjastoon, ts. siihen kirjastoon, jonka kokoelmiin se kuuluu. HelMet-kirjastoissahan lainat voi palauttaa mihin tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastojen toimipisteistä.
Mikäli kyse on teoksesta, jota on järjestelmässä vain yksi kappale ja se on "matkalla"-tilassa, voit hyvin tehdä siitä varauksen. Kirja lähtee sinulle heti, kun edellinen lainaaja on palauttanut sen. Jos teoksesta taas on HelMet-kokoelmissa useampia niteitä, varauksesi tarttuu ensimmäiseen palautuvaan.
Suomen optimistijollaliiton kotisivulla kerrotaan, että jollien piirrustuksia voi tilata IODA:lta
(International Optimist Dinghy Association), jonka www-osoite on http://www.optiworld.org.
Optimistijollista on kaksi kirjaa:
Ditlefsen, Jesper: Optimistijolla. 1980.
Hansen, P.G.: Optimistijolla. 1972.
Kirjoissa on mittauskaaviokuva optimistijollasta ja selostuksia jollien eri osista.
Lehdistä ei löytynyt optimistijollien piirustuksia, ainoastaan muutama artikkeli jollalla purjehtimisesta.
Kyllä tämä on edelleen ihan kiinnostava työ, vaikka olen ollut kirjastonhoitaja jo yli 30 vuotta. Palkkahan ei ole iso, mutta työ on mielenkiintoista eikä ihan toistensa kaltaisia päivä tule.
Laulu on nimeltään "Olé, olé" ja se alkaa: "Yllä Espanjan on aurinko niin lämmin...Palmun varjossa on pieni tyttö yksin." Laulun on säveltänyt Jussi Rasinkangas ja sanoittanut Matti Laasonen. Laulu sisältyy nuottiin Rasinkangas, Jussi: "Ystävyyden laulu : Jussi Rasinkankaan tunnetuimmat ja pidetyimmät lastenlaulut" (sanat, melodia, sointumerkit) ja nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4" (Otava, 2002).
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan:
ALLE 15-VUOTIAAT
- ei peritä varausmaksua mistään aineistosta
- myöhästymismaksut poistetaan asioinnin yhteydessä
- yli 60 päivää myöhässä oleva aineisto menee perintätoimistolle
15-17 –VUOTIAAT
- ei mene varausmaksua mistään aineistosta
- ei mene myöhästymismaksua lasten- ja nuorten aineistosta
- aikuisten aineistosta peritään myöhästymismaksut
- yli 60 päivää myöhässä oleva aineisto menee perintätoimistolle
- mikäli perintätoimistolle on mennyt aineistoa kun asiakas on ollut alle 15-vuotias, otetaan yhteyttä perintätoimistoon ja toimeksianto perutaan sekä sen jälkeen poistetaan saatavat asiakastietueesta
Yläkatu, Aleksanterinkatu, Kauppakatu ja Vonkahotu ovat siis nykyisestä Kauppakadusta eri aikoina käytettyjä nimiä. Meillä Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy tietoa ainakin kirjoista:
-Heikkinen, Reijo: Kulttuurikohteita Kajaanin keskustassa (1991)
-Kajaanin kaupungin historia: osa 4: Pikkukaupungin unelmia (1994)
-Mit' itket ihana koivu: Hövelö, Polvila ja Elias Lönnrotin kaupunkitalo suojelupyrkimysten kohteena (2002)
-Heikkinen, Reijo: Elias Lönnrotin asuinpaikat Kajaanissa (2001)
-Eino Pitkänen: arkkitehtinä Kajaanissa (2001).
Kaikki mainitsemanne sanat ovat laulussa "Souvaripoika" (tai "Souvaripoikia"), jonka on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tatu Pekkarinen.
Laulukirjassa "Ja pokasaha soi : metsäväen lauluperinnettä" (Metsälehti, 2003) olevan sanaston mukaan junttalilukkari eli junttalukkari on "esilaulaja uittopaaluja juntattaessa". Saman sanaston mukaan souvari on "souvin eli uittotyömaan työntekijä".
Rappi tarkoittanee tässä rabbia: "...tuli mailman rannan rappi".
Ruotsin parhaat saavutukset jalkapallossa:
MM- kisat: 1958 hopeaa, 1950 pronssia, 1994 pronssia
Olympialaiset: 1948 kultaa, 1924 pronssia 1952 pronssia.
Voit katsoa tarkemmin seuraavista nettiosoitteista:
http://www.worldcuparchive.com/NATIONS/swe.html
http://sports.yahoo.com/oly/history/mensoccer.html
Terveysinfon sivulla kerrotaan punaisen omenan sisältävän enemmän antioksidantteja kuin keltaiset ja vihreät omenat. Antioksidantit estävät haitallisten happiyhdisteiden ns. vapaiden radikaalien muodostumista, eli ne puolustavat ja puhdistavat elimistöä.
http://www.terveysinfo.fi/uutiset/a...li_lue/238
http://www.antioksidantit.com/
Turun kaupunginkirjastossa voi tulostaa omia tekstitiedostojaan kaikissa toimipisteissä. Tulostus on mahdollista pääkirjaston Uutistorilla, samoin lähikirjastojen työasemilla. A4-kokoiset mustavalkotulosteet maksavat 0,30€/sivu ja A4-kokoiset väritulosteet 0,50€/sivu.
Hugo Simbergin enkelitematiikkaa on käsitelty laajasti kristillisestä ja muistakin näkökulmista Annika Iltasen opinnäytteessä Haavoittuneen enkelin matkassa. Opinnäyte on ladattavissa PDF-muodossa Helsingin yliopiston e-aineistoista.
Iltanen on käyttänyt yhtenä keskeisistä lähteistään Pentti Lempiäisen kirjaa Kuvien kieli : vertauskuvat uskossa ja elämässä. (WSOY, 2002, ISBN 9510264571).
Suppea teosanalyysi Haavoittuneesta enkelistä löytyy Kansallisgallerian sivulta.
Linkki opinnäytteeseen
Opinnäytteen viitesivu
Lempiäisen kirjan saatavuus Vaara-kirjastoista
Kansallisgallerian teosesittely
Lauri Pohjanpään runo Palokärki alkaa säkeillä "Kuka metsissä illoin huutaa? / Kenen valitus kaukaa soi?". Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Palokärki-runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989).
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan Ennoja on Suomessa yli kolmesataa, mutta nimi on maassamme vähenemässä. Se oli suosionsa huipulla jo 1900-luvun kahden ensi vuosikymmenen aikana. Nimi Enna on samantapainen kuin Henriikan lyhenne Henna (almanakassa 20.1.). Nimi Enni muistuttaa samaan nimiryhmään ja –päivään kuuluvaa Henniä. Ennin nimipäivä on kuitenkin tammikuun 23. päivä.
Lempiäinen liittää nimet Enna ja Enni Elviinaan, joita 1980-luvun alussa oli vain vajaa sata sekä yleisempään Alviinaan, joita oli tuolloin yli tuhat sata. Hänen mielestään Alviina yleisyydessään ansaitsisi oman nimipäivän. Elviina on ehkä Alviinan muunnos tai naispuolinen muoto nimestä Elwin. Pyhä Elwin eli joskus 500-luvulla....
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY 2001) mukaan Janita on Janin sisarnimi, ja Jani taas tulee Johanneksen lyhentymästä, Jan-nimestä. Johannes on hepreaa ja tarkoittaa "Jumala on armollinen".
Etunimien yleisyyttä voi tutkailla Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun avulla osoitteessa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/. Sieltä selviää muun muassa, että Janita-nimen on saanut vuosina 2000-2007 yhteensä 329 tyttöä.
