Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole velvollisuutta julkaista kysymyksiä ja vastauksia. Jokainen vastaaja valitsee itse, miten hän toimii. Ohjeena on julkaista kysymykset niin, että niistä on hyötyä muille tiedonhakijoille. Mikäli kysymys sisältää henkilökohtaisia tietoja tai sellaisia tietoja, jotka eivät kuulu tietopalvelun piiriin, ne tallennetaan suljettuun arkistoon. Ne siis jäävät myös talteen. Toimituksessa julkisten vastausten sisältöä seuraa yksi henkilö osan työajastaan. Julkaisemattomia vastauksia ei pystytä seuraamaan toimituksessa.
Emme myöskään pysty etsimään kysymyksiä lähettäjän tiedoilla ylläpidosta tietosuojan vuoksi, emme siis voi tarkistaa useampia vastauksia lähettäjän tiedoilla, vain itse...
Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi on tällä hetkellä 17 henkilöllä. Myös edesmenneiden ja entiset nimet huomioituna se on ollut kaikkiaan vain noin 30 henkilöllä sukunimenä.
Valitettavasti sukunimen käyttöönoton ajankohdan selvittäminen osoittautui hankalaksi. Mikäli oman suvun vaiheet kiinnostavat enemmänkin, kannattaa tutustua vaikkapa Arkistolaitoksen sivuihin http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille tai Suomen sukututkimusseuran toimintaan sivuilla http://www.genealogia.fi.
Kyllä on. Monet eurooppalaiset maat teloittivat ihmisiä giljotiinilla 1800- ja 1900-luvulla. Esimerkiksi natsi-Saksassa giljotiinia käytettiin paljon. Giljotiini oli käytössä myös Euroopan ulkopuolella, lähinnä Ranskan siirtomaissa. Ruotsissa giljotiinia on käytetty kerran, kun Johan Alfred Ander teloitettiin vuonna 1910. Helsingin Sanomissa julkaistiin viime vuonna laajahko artikkeli Anderista:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006551201.html
Kovin ylellisiä juoksuhaudat ja korsut tuskin aivan asemien etureunassa olivat, eikä tulituskaan asemasodan vuosina jatkuvaa allut. Korsuelämän perinteitä kokoavassa teoksessa Sotasavotta : korsuelämää 1939-1944 (Otava 1975) Matti Kuusi kirjoittaa, että "sodassa olemisesta on 99% odottelemista ja 1% sotimista". Teoksessa kerrotaan korsujen rakentamisen motiiveista talvisodan alkupuolella: "Talvisodan alettua majoituimme maanpäällisiin telttoihin, jolloin tykistö- ja lentopommitusten aikana alkoivat telttatappiot muodostua luvattoman suuriksi. Niinpä pian annettiin määräys, että teltat oli upotettava maahan vähintään metrin syvyyteen. Koska maa vielä tuolloin ei ollut kovinkana paksussa roudassa, upotus kävi vaivattomasti ja täten...
Asevelvollisuuslain (10§) mukaan "asevelvollinen vapautetaan palveluksesta rauhan aikana, jos hänellä on vaikea vamma tai sairaus, joka estää palveluksen asevelvollisena, tai jos hänen todetaan terveydentilansa vuoksi olevan kykenemätön palvelukseen niin pitkän ajan, ettei hänen kouluttamisensa myöhemminkään olisi tarkoituksenmukaista, taikka jos hän on vaaraksi palvelusturvallisuudelle."
Vapautus voidaan myöntää kutsunnoissa tai koska vain kutsuntojen jälkeen. Käytännössä vapautuksen hakemiseen tarvitaan vapautusta puoltava lääkärinlausunto, joka toimitetaan kutsuntalautakunnalle.
Taivaan kappaleita -levyn tekstivihkossa ja Juicen kappaleista tehdyissä nuottikokoelmissa kyseinen tekstikohta on poikkeuksetta muodossa "kaimani kritisoi". Kuka tämä kaima sitten on, onkin jo paljon tulkinnanvaraisempi ja kiistanalaisempi kysymys. Pohdintojahan tästä kyllä löytyy, ja ehdokkaita on useita; laulussa mainittujen John Lennonin ja Juha Vainion lisäksi Pauli Matti Juhanin kaimaksi on tarjottu esimerkiksi Paul McCartneytä, Pauli Mustajärveä, Juhani Ahoa ja jopa Juhani Aaltosta. Täysin vakuuttavia perusteluja näistä yhdenkään - tai kenenkään muunkaan - puolesta ei ole vastaani tullut, joten jääköön tämä kohta avoimeksi ja itse kunkin tahollaan päätettäväksi.
Saippuan ja shampoon vaikuttavat aineet ovat erilaiset. Siksi ne ovat yleensä erillisiä tuotteita ja sopivat vain väliaikaisesti muuhun käyttöön.
On saatavilla pesunesteitä ja palasaippuoita, jotka soveltuvat sekä hiusten- että vartalonpesuun. Kyseessä ovat erikoistuotteet tai luonnontuotteet, joilla on tähän kaksoiskäyttöön soveltuvat ominaisuudet.
Monikäyttöiset pesunesteet ovat yleensä niin sanottuja herkän ihon pesuaineita, jotka ovat usein apteekki- tai luontaistuotteita. Niitä löytyy helposti googlaamalla esimerkiksi hakulausekkeella pesuaineet hiuksille ja vartalolle .
Lisäksi on oliiviöjystä tai savesta valmistettuja palasaippuoita. Näitä tuotteita voi hakea internetistä vaikkapa hakulausekkeella palasaippua...
Kuuntelin ruotsinkielisen sivuston luentaa Mikkeli.fi sivuilla. Tekoäly lukee siellä suomalaisittain St Mishel (jos oikein kuulin) Linkki Mikkelin ruotsinkielisille sivuille.Kotimaisten kielten keskus ohjeistaa lausumaan Sant mi'ckel. Linkki Kaino.kotus.fi -sivulle.Kysyin myös St Michel -ravitapahtuman mielipidettä ja hekin olivat Sant Michelin kannalla. Tosin tapahtuman toinen pääkieli näyttää olevan englanti. Ravien nimeä lausutaan kuulemma monella eri tapaa, koska tapahtuma on kansainvälinen. Linkki tapahtuman sivulle.Lausumistapa näyttää nojaavan englanninkielen suuntaan, mutta ruotsalainen tapa lausua ruotsinkielinen paikannimi on tietenkin aina oikein.
Hei,
Kyllä ihan kaikki työ mistä palkkaa maksetaan, sekä vapaaehtoistyöt ovat "oikeita töitä".
Sanomalla "ei ole ollut koskaan oikeissa töissä", saatetaan usein viitata työn fyysisyyteen tai muuhun raskaaseen työnkuvaan alistavaan sävyyn.
Elinan Vaaran runo Oodi sisältyy hänen runojensa kokoelmaan Pilven varjo (1930). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia, WSOY).
Vaara, Elina: Valitut runot (2003, WSOY)
Kyseessä on vanha kasku Suomen eri heimojen luonteenominaisuuksista, josta on olemassa hieman toisistaan poikkeavia variantteja. Useimmissa pudotaan tarkemmin määrittelemättömältä katonharjalta, toisissa tapahtumapaikka täsmennetään nimenomaisesti kirkon katoksi. Osassa tarinoita ovat mukana karjalainen, savolainen ja pohjalainen, useimmissa myös hämäläinen. Tarinan eri versioissa myös putoajien sanomisissa on pieniä eroja. Kaikkein tavallisin versio lienee se, joka on kirjattu esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistoon perustuvaan Matti Kuusen kirjaan Kansanhuumorin mitä missä milloinkin:"Katonharjalla oli neljä miestä töissä: karjalainen, savolainen, hämäläinen ja pohjalainen. Köysi petti, ja miehet lähtivät putoamaan. Karjalainen huusi...
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjasssa on selvitelty nimien alkuperää. Tulppo-nimen juuret ovat 1600-luvun Pohjois-Pohjanmaalla. Jokitulppo-nimestä on maininta vuodelta 1687. Tulppo-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Pentikäinen-nimi esiintyy jo 1500-luvulla. Se on yhdistettävissä Pentti-nimeen, joka pohjautuu nimeen Benedictus. Sukunimet-kirjaa voi lainata kirjastoista.
Voit palauttaa perintään menneet kirjat mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Perinnässä olevat kirjat täytyy palauttaa palvelutiskille, jotta virkailija voi ilmoittaa palautuksesta perintätoimistolle tai Helsingin kaupunginkirjaston keskitettyyn perintään, jos kyse on Helsingin kaupunginkirjaston kirjoista.
Kun kirjat on palautettu, joudut maksamaan vielä perintätoimiston kulut. Se onnistuu laskulla, jonka olet luultavasti saanut jo postitse perintätoimisto Lindorffilta. Laskuja on kaksi, ja niistä pienempi lasku maksetaan, jos itse kirjat löytyvät ja palautetaan kirjastoon. Kunhan maksu on kirjautunut perintätoimiston järjestelmään, perintä päättyy.
Minun sukuni tarina kirjassa päähenkilönä on Jari Tervon ”näköinen” kirjailija, joka alkaa tehdä kirjaa rovaniemeläisestä Matias Hermanni Kuukkelista, Suomen pahamaineisimmasta sarjamurhaajasta. Kirjailija alkaa haastatella Kuukkelia vankilassa. Kuukkeli kertoo, kirjailija kirjoittaa. Mutkistuvaan juoneen liittyy uusia henkilöitä: kirjailijan puolukkareissulla kadonnut äiti, Kuukkelin tietosanakirjoja naisille kauppaava isä sekä kirjailijan isän uusi uhkea rakkaus, vankilanjohtaja Pasander.
Kirja kannattaa lukea, jotta saa selville koko henkilögallerian. Seuraavista linkeistä voi olla apua kirjan juonen ja henkilöiden hahmottamisessa:
http://wsoy.fi/yk/products/show/170131
http://www.dekkaripaivat.fi/node/241
Juna on kätevin tapa päästä lentokentältä Amsterdamin keskustaan. Saat tietoa kulkuyhteyksistä Schipholin sivulta http://www.schiphol.nl/
Valitse yläkulmasta english > Schipol airport information > Accessibilty & transport > public transport, by train. Täältä näet junan lisäksi myös muut vaihtoehdot. Suomenkielistä tietoa Amsterdamin julkisesta liikenteestä löytyy Suomen Matkatoimiston sivulta
http://www.smt.fi/taskuoppaat/taskuopas_amsterdam.shtml
Tarkemmat aikataulutiedot ovat Amsterdamin kaupungin sivulla http://www.amsterdam.nl/ , kohta Verkeer en vervoer: openbaar vervoer, englanninkielisessä sivustossa kohdassa Visiting&exploring, Getting around.
Julkisen liikenteen aikataulut löytyvät täältä,
http://www.gvb.nl/Pages...
Ruusuja voidaan lisätä useilla tavoilla. Suvullisesti eli siemenestä lisättäessä jälkeläistö on perinnöllisesti vaihtelevaa. Siemenkylvö ei sen vuoksi sovi sellaisten ruusujen lisäämiseen, joiden halutaan pysyvän lajikeaitoina eli aina samanlaisina. Jos siis tarkoituksena on kasvattaa täsmälleen alkuperäisen emokasvin kaltaisia taimia, kannattaa ruusuja lisätä suvuttomasti eli kasvullisesti: pistokkaista, varttamalla tai juurivesojen avulla.
Käytännössä siemenistä voidaan lisätä ainoastaan yksinkertaiskukkaisia luonnonruusuja, joiden siementaimet muistuttavat emoaan suuresti. Kerrannaiskukkaisia ruusuja ei voida koskaan lisätä siemenestä ilman että kukkien ulkonäkö muuttuu.
Mikäli suvulliseen lisäykseen liittyvän vaihtelun - esimerkiksi...
Meeri-nimen pohjana on Mary, joka puolestaan on englantilainen muoto nimestä Maria. Maria taas on alkujaan heprealais-aramealainen nimi, jonka merkityksestä ei ole varmaa tietoa - mahdollisia merkityksiä ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
Pornosta löytyy monenlaisia kirjoja, mutta sinun olisi parempi osoittaa tämä kysymys johonkin yleiseen kirjastoon tai katsoa internetistä. Me emme täällä Työterveyslaitoksella ole todellakaan mitään pornon erikoisasiantuntijoita. Vilkaisin kuitenkin Googlella hakusanoilla "eroottista kirjallisuutta" ja ainakin seuraavalla keskustelupalstalla löytyy lukuehdotuksia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=676&post…
Wikipediasta löytyy kohdasta Pornographic Publishers luettelo pornokirjallisuuden julkaisijoista ja ainakin Black Lace kustantamolla on myös lista heidän julkaisemistaan kirjoista:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_pornographic_book_publishers
Suomen kansallisfilmografian Elonetin tietojen mukaan elokuvassa "Ryysyrannan Jooseppi" Heimo Lepistö ja lapset laulavat laulua "Pupujussi se metsässä, nukkuu kuusen aila - -" (pitäisi olla: alla). Laulun sanat ovat Ilmari Kiannon, joka on myös kirjoittanut romaanin "Ryysyrannan Jooseppi" (1924), johon elokuva perustuu. Laulun on säveltänyt Tauno Pylkkänen.
Ilmari Kiannon romaanin "Ryysyrannan Jooseppi" 5. luvussa kerrotaan, miten Jooseppi "alkaa seljällään maaten kimakalla nuotilla vedellä lastenlorua: Pupu-Jussi se metsässä nukkuu kuusen alla...". Koko "loru" löytyy siis tästä romaanista, säkeistöjä on kolme.
En löytänyt laulua mistään nuotista enkä nyt pysty vertailemaan kirjan tekstiä elokuvassa esitettyyn lauluun.
Elokuvan "...
Huomautan heti alkuun, että me vastaajat olemme maallikoita emmekä voi antaa lainsääntöä koskevissa asioissa mitään juridisesti päteviä tulkintoja.
Laki Suomen lipusta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380) ei aseta erityisiä rajoituksia liputtamiselle. 4 §:ssä todetaan: ”Jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla.” Lipun turmelemisesta tai epäkunnioittavasta käytöstä voidaan kuitenkin tuomita sakkoihin (8 §). Asetus liputuksesta Suomen lipulla (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780383) määrittää liputuksen alkamisajaksi kello 8.00 ja lopetusajaksi auringon laskun tai viimeistään kello 21.00 (4 §), mutta näyttää koskevan ainoastaan valtion virastoja ja laitoksia.
Sisäministeriön sivuilla osoitteessa http://...
