Hyviä yhteenvetoja ja tiivistyksiä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkilöistä ja heidän ominaispiirteistään voi löytää esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Tom Lundberg, Tuntematon sotilas ja johtamisen taito
Ilkka Malmberg, Tuntemattomat sotilaat
Lundberg liittää Koskelaan seuraavanlaisia piirteitä: idealistinen, uskollinen, luova, spontaani, joustava, ihmiskeskeinen, pidättyväinen, ymmärtää erilaisuutta, arvostaa itsenäisyyttä. Malmberg ja hänen Koskela-asiantuntijana käyttämänsä Helena Ylänen kuvailevat Koskelaa näin: "Koskela on vahva, väsymätön, älykäs. Hän jaksaa marssia, ei valita nälkää, ei syö rautaisannostaan, luopuu omasta levostaan, kantaa toisten taakkoja, räjäyttää bunkkerin. -- Rehti ja järkevä Koskela [on]...
Kirjaston kokoelmasta ei ole mahdollista ostaa kirjoja omaksi. Kirjoja myydään ainoastaan poistomyynnissä, eikä silloinkaan ole mahdollista varata etukäteen itselleen tiettyä kirjaa. Mikäli teos on loppuunmyyty, eivät kirjastotkaan voi hankkia siitä uutta kappaletta, joten sitä suuremmalla syyllä teos halutaan säilyttää kokoelmassa kaikkien lainaajien käytössä.
Keräilijän oppaan ”Suomen rahat arviohintoineen” vuodelta 2008 mukaan tämän juhlarahan hinta vaihtelee kunnosta riippuen 15 eurosta 45 euroon. Samana vuonna on ilmeisesti lyöty myös kolikko, jossa on virheellinen meisti eli ”risu” tammenlehväseppeleessä. Tällaisen kolikon arvo vaihtelee kunnosta riippuen 25 eurosta 125 euroon.
Suomen kolikot ja setelit (12. painos vuodelta 2013) hinnoittelee juhlarahan kunnosta riippuen 15 eurosta 25 euroon. "Risullisen" hintahaitari on puolestaan 60-200 euroa.
Jemina-nimestä on kysytty myös aiemmin. Lainaan tässä suoraan aiempaa vastausta:
Riihonen, Eeva
Mikä lapselle nimeksi
Helsinki : Tammi, 1992
kertoo Jemina nimestä näin: Heprean Jemima tarkoittaa kyyhkystä, rauhan veratuskuvaa tai valoisaa kuin päivä, Jemina on myös kirjapainotermi.
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja
Porvoo : WSOY, 1999
kertoo puolestaan seuraavaa: Jemina, Jemiina, muuntumia -> Jemimasta. Englannissa nimi yleistyi 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II:n 1650 syntynyt tytär sai nimen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nimen nousukausi osui 1800-luvulle, kun Walter Scottin romaanin Tätini Margaretin peili (1828) yksi päähenkilöistä oli nimeltään Jemina. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin almanakkaan....
Laulu saattaa olla tamperelaisen laulajan ja lauluntekijän Ilmo Korhosen kynästä. Hänen ohjelmistoonsa kuuluu laulu nimeltä "Sotaveteraanien lapset". Sen sanoja ei ole täällä SKS:n kirjastossa, jolle kysymyksenne kohdistitte. Tiettävästi säkeissä kerrotaan suurten ikäluokkien elämänkaaresta sodanjälkeisessä Suomessa.
Laulu on julkaistu ainakin CD-albumilla "Musaa mäeltä 4". (Tampere: Pispalan Musiikkiyhdistys, 2006). Levyllä sen esittää Nääsboys-yhtye. Tallenne on aika hankalasti saatavissa kirjastoista, suurimmista kaupunginkirjastoista sitä näyttäisi olevan vain Tampereella ja Hämeenlinnassa. Äänitettä kuvaillaan Internet-osoitteessa http://www.pispala.fi/yhdistykset/musiikkiyhdistys/musaa.html .
Ilmo Korhoselta itseltään kannattaa...
Kyllä vain. Tekniikkaa on lisätty helpottamaan tuomareiden työtä ja antamaan katsojille "tuomari näkökulman" pelin tapahtumiin. Wired kertoo sivustollaan."Näissä MM-kisoissa voit katsoa peliä tuomarin näkökulmastaVuoden 2026 MM-kisojen erotuomarit käyttävät ohimoilleen sijoitettuja kameroita, joiden avulla televisioyleisö voi nähdä kentän reaaliaikaisen kuvan näköalapaikasta, jollaista he eivät ole koskaan ennen nähneet.Lähetyksissä käytetään näkökulmaa, joka on tallennettu toiminnasta muutaman metrin päähän pienellä kameralla, joka on kiinnitetty tuomarin kuulokkeisiin aivan hänen ohimonsa lähellä. Kuvat lähetetään langattomasti lähetyskopille, jossa video tasoitetaan digitaalisesti reaaliajassa ja sisällytetään televisio-ohjelmaan....
Kaksostytöt Jaana & Tiina laulavat Inkkarilaulun singlellä, joka
julkaistiin vuonna 1971. Kääntöpuolella on Mustan kissan tango.
Inkkarilaulun alkuperäinen nimi on Il y a des indiens partout,
ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Georges Larriga. Suomenkieliset
sanat on riimitellyt Sauvo Puhtila. Levy lienee harvinaisuus.
Valokuvaus on sallittua yleisissä kirjastoissa. Kohteliasta on kysyä lupaa ennen kuin kuvaa kirjaston asiakkaita tai henkilökuntaa. Lehtikuvaajilla on tapana varmistaa lupa kirjastonjohtajalta.
Kun herätetään pahaa verta, herätetään paheksumista ja närkästystä.
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) selvittää sanonnan taustaa seuraavasti: "Mielikuva veren pahentumisesta vääränlaisen toiminnan tuloksena perustuu ikivanhaan ajatukseen, että ihmisen elinvoima näkyy ja tuntuu veressä. Kupparit ja suoneniskijät ovat laskeneet pois pahaa verta, jotta tasapaino palautuisi."
Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä (WSOY, 2005) kertoo myös, että ilmaus on lainattu suomen kieleen ruotsista. Sanontaan sisältynyt verbi väcka on tarkoittanut kuitenkin alun perin lyömistä ja iskemistä. "Pahan veren hakkaaminen oli siis kuppaamista, veren poistamista....
Jane Ayres tuntuu olevan kovin salaperäinen kirjoittaja, koska hänestä ei löydy tietoa sen enempää Internetistä kuin nuortenkirjailijahakemistoistakaan.
Saattaa myös olla, että nimi on salanimi, jonka takana piilottelee useampikin kirjoittaja.
Kirjastomme lasten ja nuortenosaston asiantuntevat kirjastonhoitajat kertoivat myös, ettei valitettavasti kaikista sarjakirjailijoista todellakaan ole olemassa suomenkielisiä lähteitä.
Ulkomaisten kirjakauppojen ja kustantajien luetteloista (esim. www. amazon.com ja Global Books In Print) selvisi, että Ayresin englanninkieliset kirjat ovat loppuunmyytyjä eikä häneltä ole ilmestynyt vuosiin mitään uutta.
Suomessa hänen kustantajansa on ollut Karisto eikä kustantajan sivuiltakaan löytynyt tietoja...
Jätöksen muoto ja koko – sikäli kuin se kuvasta on tulkittavissa – viittaavat eniten rottaan.
"Hiirien ja rottien ulosteet poikkeavat selvästi myyrien pipanoista. Ne ovat muodoltaan epäsäännöllisempiä ja päistään yleensä selvästi teräviä."
"Isorotan ulosteet ovat sylinterin muotoisia, ainakin toisesta päästään teräviä, n. 17 mm pitkiä ja 6 mm paksuja pipanoita. Niiden koko vaihtelee kuitenkin suuresti, samoin kuin myös väri vaihtelee syödyn ravinnon mukaan."
"Lepakkojen ulosteet muistuttavat hiirien ja myyrien pipanoita, mutta ne ovat pinnaltaan karheita ja sisältävät yksinomaan hyönteisten jätteitä. Väri vaihtelee tummanruskeasta mustaan ja koko vaihtelee lajien koon mukaan."
Lähde:
Preben Bang, Mikä tästä meni? :...
Vuoden 1866 markan yleisin hinta on 1,50-40 euroa. Hinta riippuu paitsi kolikon kunnosta myös siitä, millainen sen reuna on. Erittäin hyväkuntoinen raha, jonka pistereuna on harva (88 pistettä) ja tammenlehväryhmien reunat pyöreät, arvo on 500 euroa.
Kahden markan kolikon yleisin hinta on 7 euroa. Erittäin hyväkuntoisen rahan hinta voi kuitenkin olla jopa 600 euroa.
Tiedot löytyvät kirjasta Suomen rahahinnasto 2005.
Hedvig -nimen suomalaisia muunnoksia ovat Helvi ja Heta. Hedvig on ollut suomalaisessa kalenterissa ensimmäisen kerran 1668 ja korvattu 1890 Hetalla. Hetan päivä on ollut 15.10 vuodesta 1890 lähtien. Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-83.
Hedvig on vanha saksalainen nimi. Nimeen Hedwig 'taistelijatar', sisältyy kaksi saksan taistelua merkitsevää sanaa. Hedvigin päivä on Pyhän Hedwigin, Sleesian herttuattaren muistopäivä. Hän oli alun perin puolalainen prinsessa Jadwiga, joka kuoli 15.10.1243. Hänet julistettiin pyhimykseksi 1267. Hänen päiväänsä roomalaiskatolinen kirkko on viettänyt 17.10 vuodesta 1706 ja 16.10 vuodesta 1929 lähtien. Ruotsissa Hedvig otettiin almanakkaan 1668 Hedvig Eleonoran (k.1715) kunniaksi. Hän oli kuningas...
Ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy Satumaa - tai savolaisittain Satumua - Rutakon kojjootin jollottamana. Tango on levyllä nimeltä "Etsin, etsin, etsin".
Löydät tämän vuonna 2007 julkaistun CD-levyn tiedot Frank-monihaun kautta. Katso http://www.kirjastot.fi/ > Frank-monihaku (linkki sivun oikealla laidalla) > Maakuntakirjastot > Valitse kirjastot: kaikki > Tekijä: rutakon > Nimeke: satumaa > Hae.
Sijaintitietojen kautta pääset levyn tarkempiin tietoihin. Näytä sisältö -linkin takana on listattu levylle savoksi luikautetut kappaleet.
Voit tilata Satumuan kaukolainana. Sitä varten sinun pitää kuitenkin kipittää omaan kotikirjastoosi ja vienosti esittää kaukopalvelupyyntö.
Ilmeisesti levyä on myös ostettavissa...
Näin lauletaan Antero Gustafssonin säveltämässä ja sanoittamassa laulussa Kapakka-kantri.
Kertosäe menee näin:
"Miksi kapakkaan sä meet?
Miksi kapakkaan sä meet?
Muuttuu velat saataviksi, sukulaiset ystäviksi
siksi kapakkaan sä meet."
Kapakka-kantri on Pekka Myllykosken ja Jytäjemmarien levyllä Viekää minut baariin taas...
http://www.helmet.fi/record=b1687703~S9*fin
Rahan keräilyarvoa koskeviin kysymyksiin on vastattu ennenkin. Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyvät kysymykset vastauksineen hakusanalla "rahat".
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, on rahojen arvot eri vuosilta. Sen mukaan 1963 vuoden 50-penninen on kuntoluokassa 0 arvoltaan 2 e, muille kuntoluokille ei keräilyarvoa ole määritelty. Vuoden 1988 5-markkainen on kuntoluokassa 0 arvoltaan 1,50 e ja kuntoluokassa 01 arvo on 1 e.
Finna-haulla löytyy kaksi äänitettä.
Kasetti Pullakuskien parhaita https://www.finna.fi/Record/viola.189212 sekä
CD-levy Radio City 10 vuotta https://www.finna.fi/Record/viola.619131
Netistä löytyy yksi videotaltiointi: Mato Valtonen ja Sakke Järvenpää - Pullakuskit. https://www.youtube.com/watch?v=YR98-NjCwbE
Pullakuskeilla eli Mato Valtosella, Jope Ruonansuulla ja Sakke Järvenpäällä on epäviralliset fanisivut Facebookissa. https://fi-fi.facebook.com/Pullakuskit/?ref=stream
Kirja kertoo miehestä, jonka on mahdotonta suostua siihen, että hänen avioliittonsa on päättynyt. Hän haluaa saada hinnalla millä hyvänsä vaimonsa ja lapsensa takaisin. Hän luulee, että täyttämällä vaimonsa unelman eli hankkimalla omakotitalon hän saa perheensä taas kasaan. Hän on täydellisesti omistautunut perheelleen tekemällä suunnilleen kaikki kotityötkin eikä hän ole koskaan saanut kiitosta ja arvostusta. Talon hankinta kehittyy pakkomielteeksi ja lopulta kaikin tavoin kunnollinen mies päätyykin rikolliseen käytökseen ja syyllistyy väkivaltaankin.
Teemana on pakkomielle ja se, miten äärimmäisen hallitsevan aseman se voi saada ihmisen mielessä ja toiminnassa. Realiteettitaju hämärtyy ja ihminen on valmis melkein mihin vain...
Lauri Pohjanpään runo Kerjäläispoika sisältyy vuonna 1936 julkaistuun kokoelmaan Kärsimys ja elämä. Runo on julkaistu myöhemminkin useissa kokoelmissa, mm. Helena Anhavan toimittamassa valikoimassa Lauri Pohjanpää, Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
Viisitoistavuotiaan rukous on Oiva Paloheimon runo. Se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Vaeltava laulaja (WSOY 1935). Paloheimon tuotantoa on koottu yhteen teoksessa Runot (WSOY 1955, 2. laaj. p. 1981). Viisitoistavuotiaan rukous löytyy myös näistä teoksista.
