Helmet-kirjastojen kokoelmissa on runsaasti lainattavia lautapelejä sekä aikuisille että lapsille.
Voit etsiä lautapelejä Helmet-haulla hakusanalla lautapelit. Voit rajata hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi vain aikuisten peleihin tai vaikkapa nelinpeleihin.
Voit myös tilata lautapelejä lähikirjastoosi aivan samoin kuin esimerkiksi kirjoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tilsu löytyi! Et joudu tyttäresi silmissä olemattomia muistavaksi vanhukseksi. Tämä vaara vanhemmilla tosin on tietysti jatkuvasti lastensa kanssa olemassa.
Kielitoimiston sanakirjan (3. osa: S - Ö, 2006) mukaan tiera eli tilsa on "kavion (tai kengän) pohjaan kertynyt jäinen lumikokkare". Suomen kielen etymologinen sanakirja (osa 5, Erkki Ikonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola, 1975) taas kertoo, että murteellisesti tilsaa on nimitetty myös tilsiksi, tilsoksi ja tilsuksi. Alkujaan sanat ovat ilmeisesti olleet kuvailevia ja muistuttavat mm. sanoja tilskata eli survoa, tilsku eli taikinamainen, kypsymätön paikka leivässä ja myös sanaa talsia eli tallustella ja astella.
Suomalainen tietosanakirja (Weilin&Göös 1989) kertoo seuraavaa:
"Yhtiön nimenä oli aluksi Nobel-Standard Osakeyhtiö Suomessa - Aktiebolaget Nobel-Standard i Finland. Sen perustivat Naftan-Tuotanto-yhtiö Veljekset Nobel (per. 1876), A. Parviainen & Co. Osakeyhtiö (per. 1874) ja yhdysvaltalainen Standard Oil Company (New Jersey). Viimeksi mainittu omisti aluksi 40% osakkeista ja kasvatti osuuttaan vähitellen, kunnes koko osakekanta siirtyi sen haltuun 1954. Esso-nimi on lyhennys emoyhtiön Standard Oilin (nykyisin Exxon Corporation) alkukirjaimista. Se otettiin yhtiön tavaramerkiksi 1939 ja koko yhtiön nimeksi 1952."
Villiä, luonnossa elävää ankkaa ei ole, sillä ankka on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Perustietoa ankasta mm. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ankka
Sinisorsa, jota myös pullasorsaksi joskus kutsutaan, ei ehkä kovin villiltä vaikuta, mutta se on kuitenkin metsäjäniksen jälkeen Suomen metsästetyin riistaeläin. Sinisorsasta löytyy tietoa mm. näistä kirjoista
- Suomen lintuopas / Pertti Koskimies
- Pohjolan linnut / Carl-Fredrik Lundevall
- Kotimaan linnut / Pertti Koskimies, Juhani Lokki
- Linnut / toimituskunta: Juhani Lokki ym. (Sarja: Suomen luonto)
Näistä nettiosoitteista saa myös tietoa sinisorsasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinisorsa
http://www.metsastajaliitto.fi/index.php?option=content&task=view...
Mikkelin kaupunginkirjaston luettelosta löytyvät hakusanoilla kirjaimet ja kirjaimistot esim. seuraavat teokset, joissa on kuvia ja tietoa vanhoista kirjainmalleista (esim. fraktuurasta):
Eriksson, Olof: Graafisen tyylin perusteet, 1974
Graafinen tietokirja, 1960
Stiebner, Erhardt D.: Alphabete, 1984
Kalligrafiaa käsittelevissä teoksissa on sekä kuvia vanhoista kirjaimista että niiden piirustusohjeita, esim.
Mehigan, Janet: The Illumination for calligraphy, 2001
Seligman, Patricia: The Illuminated alphabet, 2000
Shaw, Henry: Alphabets and numbers of the middle ages, 1995
Kustantamon suomenkielisiltä sivuilta (https://www.lavakustannus.fi/) löytyy kieltämättä niukalti tietoja.
Ruotsinkielisiltä sivuilta (https://www.lavaforlag.se/) tietoa löytyy hieman enemmän. Lava-kustantamo on itsenäinen ja se on perustettu noin 10 vuotta sitten. Kustannusohjelman keskiössä ovat koskettavat tarinat, jotka kiinnostavat mahdollisimman suurta lukijajoukkoa.
Valtaosa kustannetuista kirjoista on ruotsalaisia, onhan itse kustantamokin ruotsalainen. Kustantamo julkaisee kirjoja useista eri genreistä. Julkaisuihin lukeutuu ainakin kevyttä kaunokirjallisuutta, dekkareita, muistelmia, tietokirjoja ja lastenkirjoja. Esimerkiksi Adlibris-verkkokaupan perusteella saa jonkinlaisen käsityksen kustantamon julkaisuista: https://www....
William Shakespeare: Romeo ja Julia. Suom. Yrjö Jylhä. 1955. Katkelma sivulta 42.
Romeo: (Julialle.) Jo saastuttaa tää käsi halpa, vajaa tuon pyhäkön, se synti hurskas on: mun huuleni, kaks pyhiinvaeltajaa, sovinnoks tarjoo kainon suutelon. Julia: Kätenne jättäkää jo syyttämättä, vain tavan hurskaan täyttänyt se on; mies hurskas koskettaa saa pyhän kättä, ja kädenanto korvaa suutelon.
Laulun taustasta ei näytä oikein löytyvän tietoa eikä varmuutta siitä, onko kyseessä edes ollut todellinen ihminen. Häneen Sanomien jutussa osoitteessa http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kulttuuri/188882-pilkkariimeja-mora… niin väitetään mutta väitteelle ei mainita mitään perusteluja.
Jos Palpan Killi on ollut todellinen ihminen, ei ole mitenkään sanottua, että kyseessä olisi hänen oikea nimensä. Hiski-tietokannasta löytyy muutama viittaus Palpa-sukunimeä kantaneisiin henkilöihin, mutta se ei ole välttämättä ollut virallinen kirkonkirjoihin merkitty sukunimi. Elokuva "Kanavan laidalla" perustuu laulun kaunisteltuun version, ja ilmeisesti alkuperäinen laulu on sanoiltaan rivompi ja Kirsti hahmona vähemmän romanttinen.
Asian perinpohjainen...
Kukaan ei voi tällaista tilastolukua tietää - eivät edes Kysy kirjastohoitajhalta -palvelun asiantuntijat - ja siihen on useita eri syitä.
Ensimmäinen on se, että käytännöllisesti katsoen kaikissa kulttuureissa sukupuoliyhdynnät kuuluvat tiukasti yksityisyyden piiriin, joten niitten tarkkaa lukumäärää ei edes teoriassa tutkita eikä tiedetä (en itse usko, että esimerkiksi vakoilujärjestö NSA:kaan vielä pystyy tilastoimaan kansalaisten seksiaktien määrää, ellei puhuta kännykän välityksellä tapahtuvasta toiminnasta - kokonaan eri asia on, vaivautuuko NSA laskemaan puhelinseksiaktien lukumäärää).
Toinen syy tällaisen tiedon puuttumiseen on asian intiimi luonne: vaikka jossain maissa kuten Suomessa pyritään tilastoimaan määriä ja taajuuksia,...
Lahden kaupungin metsätoimi on asentanut puuveistoksia metsäalueille asukkaiden iloksi vuosia sitten. Nykyään toiminta on valitettavasti lopetettu kokonaan.
Niitä on eri puolilla kaupunkia:
Teivaa, susi
Mukkula, metso
Pesäkallio, ilves
Karisto, kärppä
Liipola, mäyrä
Tonttila, kettu
Kytölä, ahma
Keijupuisto, liito-orava
Lisäksi Salpausselän luonnonystävät on asentanut Urheilukeskuksen ympäristöön karhuveistoksen ja ketun.
Lahden ympäristöpalvelut on myös asentanut pari veistosta Tapanilan maastoon.
Ainakin ns. perhelenkin varrelta niitä löytyy.
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas –teoksen mukaan vuoden 1916 markkaa on painettu kolmenlaisena. Rahan kunnon ja sen mukaan, mistä markasta on kyse, sen hinta vaihtelee 50 sentistä 90 euroon.
Lisää tietoa rahoista ja niiden arvosta saa esim. näiltä sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Replica-sarjan 13. osa, Sijainen ilmestyi vuonna 2002.
Kyseinen sarja kertoo kloonityttö Amyn seikkailuista. Tässä osassa hänen vakituisen opettajansa tilalle tulee neiti Heartshorn. Koko sarja on nopealukuista nuorten seikkailuviihdettä, yliluonnolliset kyvyt omaava Amy ilmeisesti vetoaa lukijoihin, koska kirjat ovat suosittuja.
Vastikään on ilmestynyt teos nimeltä Kloonattu tulevaisuus, Helsinki : WSOY , 2006 (Juva : WS Bookwell).
Sir Winston Leonard Spencer Churchill (1974-1965) sai kirjallisuuden Nobel palkinnon vuonna niin elämänkerrallisen kuin myös historiallisen kerronnan mestarillisesta hallinnasta. Komitea mainitsi myös yhdeksi syyksi hänen loistavat puhujanlahjansa hänen puolustaessaan inhimillisiä arvoja. Historiallisen kerronnan hallinnalla viitataan lähinnä Churchillin kuusiosaiseen toisen maailmansodan historiaan nimeltä: The Second World War I-VI. Lisää tietoa löydät osoitteesta: http://www.nobel.se/literature/laureates/1953/
Toistaiseksi voimassaolevaan Helmet-kirjastokorttiin liittyvät asiakastietueet poistetaan järjestelmästämme, mikäli sitä ei ole käytetty pitkään aikaan. Vanhenemisaika vaihtelee hieman, sillä tietueita poistetaan suuri määrä kerrallaan erillisillä ajoilla. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että jos korttia on käytetty viimeisten 3 vuoden aikana, asiakastietojen pitäisi vielä löytyä järjestelmästä.
Poikkeuksena ovat lasten kortit, jotka ovat voimassa 18-vuotispäivään saakka sekä laitosasiakkaiden ja sellaisten henkilöiden kortit, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Näiden määräaikaisten korttien voimassaoloaika on yksi vuosi.
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet - aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Melko kattava sukunimiopas on mm.
Mikkonen, Pirjo, Sukunimet, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9
Suojatuista sukunimistä löytyy tietoa seuraavasta teoksesta:
Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet / julkaisija: Suomalaisuuden liitto, Helsinki , 1994, ISBN 951-96348-2-7
Öljymiljardööri Jean Paul Getty (1892-1976), eläessään yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, pohti tätä kysymystä vuonna 1976 julkaistussa omaelämäkerrassaan As I see it. Moni Gettyn kirjassaan esittämä tulevaisuutta koskeva spekulaatio ja ennustus on sittemmin osoittautunut melko paikkansapitäväksi, joten hän saa kelvata auktoriteetiksi tässäkin asiassa. Jos maailman rahat ja omaisuus jaettaisiin tasan, Gettyn mukaan jo puolen tunnin kuluttua saajien taloudellisissa oloissa olisi huomattavia eroja. Yhdeksänkymmenen vuorokauden kuluttua erot olisivat jo hätkähdyttäviä, ja vuoden - tai enintään kahden - kuluttua omaisuus jakautuisi lähes täsmälleen samoin kuin aiemmin.
Suomen kansallisbibliografian mukaan ensimmäinen Nuorten toivekirjaston kirja oli Lennart Vapaavuoren Salmikämpän pojat ja se ilmestyi vuonna 1951.
Vuonna 1985 ilmestyi sarja 265 osa; Lassi Koposen Pusun pojat pinteessä, joka näyttäisi tällä erää olevan sarjan viimeinen osa.
Tiedot sarjassa julkaistuista kirjoista eri painoksineen löytyy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, https://finna.fi.
Hae Fennicasta seuraavasti. Valitse hakutavaksi haku sarjan nimen mukaan ja kirjoita hakulauseeksi Nuorten toivekirjasto.
Uuteen ajanlaskuun siirryttiin maassamme v. 1753 siten että helmikuun 17 päivästä hypättiin suoraan maaliskuun ensimmäiseen päivään. Juliaaninen kalenteri oli siis tuolloin 11 päivää jäljessä gregoriaanisesta.
Itse asiassa kyseessä ei tuolloin vielä ollut varsinainen gregoriaaninen kalenteri, vaan juliaanisen paranneltu
versio, joka esim. pääsiäisen ajankohdan laskemisessa noudatteli omia sääntöjään. Niinpä Suomen suuriruhtinasmaassa vielä v. 1845 vietettiin pääsiäistä eri aikaan kuin kaikissa muissa kristityissä maissa. Täydellisesti gregoriaaniseen kalenteriin siirryttiin vasta vuoden 1869 alussa. Juliaaninen kalenteri tuli maassamme viralliseen käyttöön sitä mukaa kun kirkko vakiinnutti asemansa 1100-luvulta alkaen. Kalenterilla oli...
Kultainen nuoruus (säv. Kullervo Linna, san. Kullervo) löytyy kokoelmasta Suuri toivelaulukirja 1 (uusin painos F-Musiikki 2004). Perhoselle (säv. & san. Vesa Alare) on nuottikokoelmassa Vanhaa tanssimusiikkia (Fazer 1981). Tää päivä - hääpäivä (säv. & san. Seppo Jokinen) on Souvareiden nuottikirjassa Suosituimmat nuotteina 2 (Tatsia Musiikki 1996). Rauman kaupunginkirjastossa on lainattavana Suuri toivelaulukirja 1.
