Antti Kuosmasen teos "Finland's journey to European Union" (2001) on saatavilla useammasta kirjastosta, esimerkiksi Turun pääkirjastossa. Mutta onko teoksesta olemassa suomenkielistä versiota?
Englanninkielisen teoksen kustantaja (EIPA) viittaa sivuillaan alkuteokseen termillä "manuscript" (käsikirjoitus). Google Scholar-palvelusta on luettavissa "Finland's journey to European Union" - teoksen esipuhe, jossa Kuosmanen itse käyttää termiä suomenkielinen käsikirjoitus (“Finnish-language manuscript”), josta EIPA on luultavasti käsitteen omaksunut.
Alkuperäinen "käsikirjoitus" käsittelee Antti Kuosmasen henkilökohtaisia ensikäden kokemuksia Suomen EY / EU jäsenyysneuvotteluista. Käännökseen on lisätty Phedon Nicolaides:n ja Frank Bollenin...
Kysytty laulu on Jean Sibeliuksen A. V. Forsmanin (Koskimies) sanoihin säveltämä "Tuule, tuuli leppeämmin", joka löytyy monesta laulukokoelmasta, mm. Suuren toivelaulukirjan osasta nro. 5.
Mainittu kohta on toisen säkeistön alusta, ja kuuluu sanatarkasti seuraavasti: "Laulakaa, te pienet linnut, köyhän pihapuissa, ilo köyhän ilmeneisi, tuntuis rintaluissa."
Yön likainen enkelihän ei ole tavanomainen hohtava ja valkosiipinen kiiltokuvien suojelusenkeli, sellainen, joka vastaa lapsuuden mielikuvia enkeleistä. Mutta ne, joita hän suojelee,eivät myöskään ole mitään siloposkisia lapsia. Ehkä he tarvitsevat erilaisen enkelinkin...
Runossa esiintyvä ristiriitaisten mielikuvien käyttäminen on kirjailijalle tyypillinen tehokeino, tässä runossa asian ydin tulee esiin juuri sen kautta. (vrt. esim.Pekkarinen, Immo: Ilpo Tiihonen : lähellä tavoittamatonta. Sähköiset säkeet -verkkoantologia, http://www.electricverses.net, tai Kokko, Karri: Päivittäjä. Parnasso, 2010/6).
Riina Katajavuoren kirjoittama ja Hannamari Ruohosen kuvittama Kielo-sarja vihjaa hyvin hienovaraisesti, että sen päähenkilöllä voi olla Downin syndrooma (näin pohtii esim. Lastenkirjahylly-blogi). Sarjassa ovat ilmestyneet kirjat Kielo loikoilee (2020), Kielo miettii (2021) ja Kielo ja Kaito-kissa (2022).
Selkeämmin Down-lapsesta kertoo Tuula Kallioniemen Neljä muskelisoturia (2018), jonka on kuvittanut Terese Bast.
Rose Robbinsin Minä ja minun siskoni (2019) sekä Puhuminen ei ole minun juttuni! (2020) pureutuvat elämään autistisen siskon kanssa.
Hanna Lampi, Satu Mali ja Marika Tynnilä ovat tehneet Toivon Poika -kirjan (2019), joka kurkistaa autistisen lapsen maailmaan.
Karoliina Piggin kirjoittama ja Sirkku Saukonojan kuvittama...
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupungin nimistösuunnittelija Johanna Lehtoselle, jonka erinomaisen ja mielenkiintoisen vastauksen lähetän tässä hänen luvallaan kokonaisuudessaan.
”Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatetaan vuonna 2004 hyväksyttyjä muistonimiperiaatteita, jotka linjaavat muistonimien eli jonkun henkilön, tapahtuman, yrityksen tms. nimen käyttämistä virallisen asemakaavanimistön aiheena. Näitä Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan luomia periaatteita Kotimaisten kielten keskus suosittaa myös muille Suomen kunnille. Periaatteet ovat linjassa YK:n paikannimityöryhmän ja kielilautakunnan suositusten kanssa:
https://www.kotus.fi/ohjeet/nimistonsuunnittelun_ohjeita/muistonimet_ja_nimikkopaikat
https://...
Brasilian pääkaupunki Brasilia sijaitsee ylänköalueella, ja tämän alueen ilmasto on hyvin vaihteleva. Sadekausi on joulukuusta maaliskuuhun, ja kuiva kausi taas toukokuusta syyskuuhun:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilian_maantiede
https://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/mari-parviainen-brasilia1…
Suomen rahat arviohintoineen -kirjan mukaan sen arvo olisi 1-7 euroa kuntoluokan mukaan. Tietoa rahoista ja niiden arvosta myös mm. näiltä sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Tätä on kysytty Yleisradiosta myös, ja he vastaavat näin:
"Käykö Yle Teksti-tv:n kello tarkalleen oikeaa aikaa?
Teksti-tv:n kelloaika on lähes tarkka aika, viiveen virhemarginaali on muutamia sekunteja. Digitaalisen lähetyksen aikavirhettä ei saada täysin eliminoitua. Aikaeroon vaikuttaa lähetysjärjestelmän lisäksi myös lähetysasemien sijainti maassamme. Maanpäällisten antennilähetysten lisäksi on kaapeli-tv- ja satelliittilähetyksiä varten omat tekstitv-signaalin kulkureitit. Yle Teksti-tv:n kellolla ei ole tarkoituskaan olla sekunnintarkka absoluuttinen oikea aika, siitä pitää huolen radion aikamerkki."
(https://yle.fi/aihe/tekstitv/usein-kysyttya-kysymyksia)
Ylen uutisista löytyy myös lisätietoa aiheesta:
Lähetyksen siirtotekniikan...
Helsingin yliopiston Kirkkohistorian laitokselta sain vastauksen, että deicide "tarkoittaa jumalasurmaa tai -murhaa ja sillä viitataan aika usein syyttävässä mielessä juutalaisiin, kun puhutaan heidän osuudestaan Kristuksen kuolemaan."
Deicide-sanan alkuperä on vanhaa kirkkolatinaa decida, mikä tarkoittaa jumalan murhaajaa tai suoraan yhdistettynä latinan sana deus (jumala) ja englannin -cide (vrt. suicide, homicide).
Lähde: Oxford Dictionary of English, 2005.
Värssy ei itse asiassa taida juuri tuon pidempi olla. Käsillä olleet värssykirjat tarjoavat tällaista muotoa:
Onnea, onnea, onnea vaan,
punainen tupa ja perunamaa.
Lähteet:
Joka kodin värssykirja (Notte, 1993)
Säkeitä jokaiseen juhlaan (SR-Kustannus, 1994)
Harakka huttua keittää ja muita suomalaisia lastenloruja (Satukustannus, 2001)
Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 paneuduttiin tarkastelemaan merkkituotteiden ja kaupan omilla merkeillä tarjottavien vastaavien tuotteiden välistä eroa ja päädyttiin toteamaan, ettei näillä välttämättä ole muuta eroa kuin pakkaus. Kauppojen omia tuotteita valmistavat usein aivan samat tehtaat, joiden brändituotteet kilpailevat ostajan huomiosta samoilla hyllyillä.
Kaupan omien merkkien tuotteiden raaka-aineissa voi kuitenkin olla eroja vastaaviin brändituotteisiin. Kuluttajan artikkelin esimerkkituotteista esimerkiksi Juustoportin "private label" -tuotteet tehtiin eri maidosta kuin Juustoportti-tuotteet. Olvin päärynäsiideriä valmistettiin peräti neljällä erilaisella reseptilllä: K-menulle, Pirkalle, Rainbow'lle ja Olvin omalle Sherwood...
Painetuista säädöskokoelmista löytyvät vanhat lait sellaisina kuin ne on aikanaan säädetty. Painettuihin säädöskokoelmiin voi tutustua mm. Eduskunnan kirjastossa http://www.eduskunta.fi/kirjasto
Asevelvollisuuslaki vuodelta 1922 löytyy vuoden 1922 Suomen asetuskokoelmasta numerolla 270.
Molemmat etsityt tekstit näyttävät olevan todella hankalia tapauksia. Puolen tunnin googlaamisen ja muun verkkoetsiskelyn tulos oli pyöreä nolla. Tekstin lauluun Le coeur somnambule on tehnyt Michel Jouveaux, mutta siitäkään tiedosta ei tuntunut olevan apua. Toivottavasti joku toinen on taitavampi etsijä :)
Kummastakin laulusta löytyy YouTubesta Marie Myriamin esitys, josta sanat saattaisi hyvä ranskan kielen taitaja pystyä nappaamaan.
Le coeur somnambule: http://www.youtube.com/watch?v=7yyQWyBnZY8
Trois fleurs et du vent: http://www.youtube.com/watch?v=xB5PiO5xsC0
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
On erittäin todennäköistä, ettei kyseinen teksti ole Runebergiä ollenkaan. Kysyin asiasta Svenska litteratursällskapetista eikä heidän Runeberg-asiantuntijansa tunnista kyseistä lainausta.
Miten tämä teksti on Runebergille päätynyt ja kuka on sen alkuperäinen keksijä, jäänee arvoitukseksi.
Satu on varmaankin Laura Sointeen Hukkasaaren salaisuus. Sadun pojan nimi on Palda, ja sen tapahtumat ovat kovasti muistamasi kaltaisia. Sitä on myös esitetty Helsingin kaupunginteatterissa.
Satu on alunperin ilmestynyt Sointeen kirjassa Varjojen linnan prinssit ja muita satuja vuonna 1918, mutta löytyy myös Sointeen kirjoista Satuja ja Seikkailusatuja. Näytelmänä se on julkaistu vuonna 1993.
Kirjaa on myös kirjastoissa, täältä löydät tiedot Helmetin kokoelmista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=hukkasaaren&searchscope=9
Tiedot näytelmästä löytyvät Näytelmät.fi-sivuilta:
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playListShow&id=2500
Isela on lyhenne nimistä Elisabet ja Isabella. Isabella on espanjalainen muoto nimestä Elisabet. Elisabet tarkoittaa
"Jumala on valani". Vuodesta 1900 Suomessa on annettu Isela
nimeksi 21 naiselle. Vuosina 2000-2006 Isela on annettu nimeksi 10 naiselle. Iselan nimipäivää voi viettää Elisabetin päivänä 19.11.
Lastenkirjastonhoitajat suosittelevat ns. JOJO-hyllyä (HelMet kirjastojen tuntema termi) eli helppolukuisia nuortenkirjoja.
Esimerkiksi Tuula Kallioniemen kirjat Risteys ja Pako. Molemmissa alle 150 s, napakkaa tekstiä, isot tarinat jotka pääsevät heti vauhtiin.
Myös Katariina Romppaisen "Sori vaan, se on totuus" ei turhia aikaile vauhtiin lähtiessä. (Listan kolmonen)
Tässä vielä helppolukuisten lista:
Brian Selznick: Hugo Cabret
Antti Halme: Metalliveljet -sarja
Tuija Lehtinen:
• Pesää!
• Traktori
• Tyttö elää kesäänsä
• Piiitkä jäähy
Katariina Romppainen: Sori vaan, se on totuus
Hellevi Salminen: Hello, I love you
Terhi Rannela: Yhden promillen juttuja
Kirsti Kuronen: Paha puuska
Mimmu Tihinen:
• Virkkusen viisitoista valetta
• Virkkunen...
Suomen kielen etymologiset sanakirjat ovat perinteisesti esittäneet rohdon ruoho-sanan yhteyteen kuuluvana johdoksena. Uudempana selityksenä on tämän rinnalle noussut tulkinta, jonka mukaan rohto voisi sellaisenaan olla lainaa siitä indoeurooppalaisten kielten kasvia tai yrttiä merkitsevästä sanasta, josta juontuu esimerkiksi nykyruotsin grod (itu).
Vuodesta 1949 Rohtona tunnettu japanilainen lääkevalmistaja näyttää aloittaneen toimintansa eri nimisenä, ja Rohto-sana esiintyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1909 sen valmistamien silmätippojen nimessä. Rohto-tipat oli nimetty silmälääkäri von Rothmundin mukaan, joka oli toiminut niiden kehittäjän Toyotaro Inouen professorina. Yhteys suomen kielen rohto-sanaan...
U. Kalanti on yksi Usko Kempin (1907-1994, ennen vuotta 1943 Hurmerinta) salanimistä. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kaksi hyvin samantapaista Viulutyttö-nimistä valssia. Toinen alkaa: "Kaupunki jo tummeneepi, ilta varjot luo". Sen kertosäe alkaa: "Oli Pohjasta äitini armas isän Etelän tuulet kai toi". Toinen alkaa: "Kuljin kerran illan tullen metsikköä päin". Sen kertosäe alkaa: "Tuli Pohjasta äitini armain, isän etelän tuulet kai toi".
"Kaupunki jo tummeneepi" -sanoilla alkavan version nuotti (melodia ja sanat) löytyy nuotista Tanssiuutuuksia 11 (Levytukku, 1934). "Kuljin kerran illan tullen" -sanoilla alkava versio sisältyy nuotteihin Kemppi, Usko: Tulipunaruusut : 80 Usko Kempin laulua, Kemppi, Usko: Laulelmia 2 (molemmissa melodia,...
