22. Sotasairaala sijaitsi koko jatkosodan ajan Joensuun seudulla. Siihen on viitattu Kansallisarkiston verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=36E56436A3650… , jonka mukaan:
"Sotasairaala koostui eri tiloissa toimineista potilasosastoista:osasto I (Joensuun Lyseo), osasto II (Joensuun Yleinen sairaala), osasto III (Kontioniemen parantola), osasto IV (Joensuun Tyttökoulu), osasto V (Joensuun Talouskoulu), osasto VI (Kontioniemen parantola), osasto VII (Niinivaaran kansakoulu), osasto VIII (Kontioniemen parantola) sekä sotavankiosasto (Kontiolahden varuskunta)."
22. Sotasairaalan sotapäiväkirjat on myös digitoitu Kansallisarkiston toimesta, ja niitä voi lukea digitaaliarkistosta osoitteesta:...
Voisi veikata ohjelman nimen tulevan Maurice Ravelin pianosarjasta "Miroirs". Sen neljäs osa on nimeltään "Alborada del gracioso", joka on suomennettu muotoon "Narrin aamulaulu".Lisää tietoa esimerkiksi tässä Wikipedian artikkelissa (englanniksi).
Luhkan teko-ohjeet ja mallit löytyvät Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsitöitä (1982), s. 88-90. Tämä krija näyttäisi olevan Kittilän kirjastossa paikan päälläkin juuri nyt.
Luhkan malleja myös kirjassa Samisk husflid i Finnmark (1987)s. 21-25 joka on Kittilässä mutta parhaillaan lainassa. Tämän ja muita kirjoja voi myös kaukolainata Lapin maakuntakirjaston Suomen saamelaisen erikoiskirjaston
saamelaiskokoelmasta kirjaston Lappi-osastolta.
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran vaihtelee. Myös täydenkuun ajankohdan laskemiseen käytetään tiettyjä...
Laserosoitin saattaa hyvinkin tuottaa ääntä, jonka taajuus on sellainen, että vain eläin pystyy kuulemaan sen. Äänen lähde ei tosin ole silloin itse laser, vaan osoittimeen kuuluva sähköinen virta-ajuri. Ääni ei liioin liity osoittimen toimintaan, vaan syntyy sivutuotteena, ja jotkut osoittimet voivat olla täysin äänettömiäkin.
Tahattomia ääniä voivat tuottaa monet muutkin sähkölaitteet, esimerkiksi jotkut kuvaputkitelevisiot. Niiden tuottama ääni on yleensä sen verran korkea (16 kHz), että lapset ja eläimet kuulevat sen, mutta aikuiset välttämättä eivät, sillä kyky aistia korkeita ääniä heikkenee iän myötä.
Kissan kuuloalue ulottuu kaksi oktaavia korkeammalle kuin ihmisen, ja se kykeneekin kuulemaan esimerkiksi lepakoiden ultraääni-...
Antin resepti -runo löytyy Niilo Rauhalan humorististen runojen kokoelmasta Kyllä kelpaa (2003).
Runo alkaa seuraavasti:
"Oli Antti käymässä lääkärissä -/
mies kohta kahdeksankymmenissä -/
oli ensi kertaa ja vain sen tähden,/
kun voi niin hyvin silmin nähden."
Runo päättyy:
"Kun kyllin usein kuului "Ulos!"/
tuli siitä huikea lopputulos:/
saan terveydestäni kiittää Hilmaa,/
kun antoi haukata raitista ilmaa."
Gangesjoki on hyvin saastunut. Joka päivä satoja miljoonia litroja jätevettä valuu jokeen. Teollisuudesta (esimerkiksi nahkateollisuuden kemikaalit) aiheutuvat päästöt ovat myös huomattavat.
Hindulaisuudessa Ganges on pyhä joki, Ganga-jumalattaren ruumiillistuma, jossa miljoonat pyhiinvaeltajat kylpevät vuosittain. Hindulaisuuden mukaan tämän pyhän joen vesi puhdistaa ihmisen synnit. Valtava määrä ihmisiä myös polttohaudataan Gangesin rannalla, mikä kuormittaa jokea.
Intian ympäristöministeriön alaisen Central Pollution Control Board -elimen mukaan suolistoperäisiä bakteereja saisi vedessä olla 500 yksikköä 100 millilitrassa (500/100). Tämä arvo ylittyy moninkertaisesti useimmilla Gangesin mittauspisteillä. Esimerkiksi vuonna 2016...
Eivät varsinaisesti mitenkään. Åke Sandhallin ja Carl H. Lindrothin Hämähäkit sukulaisineen, WSOY 1981,kirjaa mukaillen: hämähäkkieläimet nauttivat ravintonsa vain nestemäisenä. Suussa ja ruoansulatuskanavassa entsyymit sulattavat saaliin kiinteät osat, josta liuos nielussa sijaitsevan pumppumekanismin avulla kulkeutuu kupuun. Kuvusta ja sen jatkona olevasta keskisuolesta haarautuu umpiputkia ja -suolia, joissa tapahtuu ravinnon imeytyminen suoniin ja kudoksiin. Keskisuolen jatkona on lyhyt peräsuoli josta ravinnoksi kelpaamaton nestemäinen aines poistuu peräaukon kautta.
Runo Sipakko-Vapusta on Maija Konttisen kirjoittama Sipakkolan muorin tarina. Se löytyy mm. Aukusti Salon, Kerttu Mustosen ja Esteri Paalasen toimittamasta lukukirjasta Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951) ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla [3] (Tammi, 2000).
Joensuu ei ole ilmeisesti halunnut kertoa lapsuudestaa ja nuoruudestaan julkisuudessa.
Hän on ollut yksityiselämästään hyvin vaitelias.
Laajimman elämankertatiedon löysin osoitteesta
http://www.tornio.fi/index.php?p=JoensuuMattiYrjana
Matti Yrjänä Joensuu syntyi Helsingissä 31.10.1948.
Vanhemmat: DI P.Y. Joensuu ja Elvi, os. Lankinen.
Ylioppilas Helsingin uudesta yhteiskoulusta 1969.
1. puoliso Aviva, os. Währn,
jonka kanssa lapset Anu, Taru ja Anni.
Kirjasammosta (www.kirjasampo.fi) löytyy myös tarkempaa tietoa Joensuusta.
Laulun nimi on "Västäräkit", ja se alkaa: "Pin, Pan ja pikkupoika Pon, västäräkkiperheen pienokaiset on". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Sirkka Valkola-Laine.
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 8 (s. 66). Laulu on ilmestynyt alun perin Valkola-Laineen nuotissa "Punahilkka : ja muita lastenlauluja" (Fazer, 1948). Siinä on sanojen lisäksi laulun melodia ja säestys pianolle. Tässä vanhimmassa versiossa laulun sanat ovat joissakin kohdissa hieman erilaiset kuin esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa".
Kyseessä on virsi 301. Nykyisessä, vuonna 1986 hyväksytyssä muodossa virren teksti löytyy täältä:
http://evl.fi/Virsikirja.nsf/0f24d4d74bd6338bc2256ff9003366cb/4331539fd…
Sinun hakemasi sanamuoto on kuitenkin peräisin vuoden 1938 virsikirjasta ja sisältyy siis kaikkiin ennen vuotta 1986 julkaistuihin virsikirjan painoksiin. Sitä en pikaisella etsimisellä löytänyt verkosta, joten kopioin sen tähän:
1. Kirkasta, oi Kristus, meille Ristinuhri Golgatan, Josta meille langenneille Loistaa sydän Jumalan. Uskon silmä kiinnitä Aina kohti ristiä.
2. Synkeys nyt hajoaapi, Yöstä päivä valkenee. Kun näin Jeesus voiton saapi, Taivas meille aukenee. Herra Jeesus verellään Rauhan tuotti ristillään.
3.Ain on Paimen lammastansa Eksyneintä säälinyt, Nostanut...
Core tarkoittaa sormenjäljen keskustakuviota, ydintä tai keskusta. Kreikan aakkosten neljännen kirjaimen mukaan nimensä saanut delta tarkoittaa keskustaan rajoittuvaa yleensä kolmionmuotoista haarautumakuviota.
Ennen tietokoneistettuja AFIS-järjestelmiä (automated fingerprint identification system) käytössä olleessa Galton-Henryn sormenjälkien luokitusjärjestelmässä sormenjäljen keskus jaettiin vielä kahtia sisä- ja ulkokeskukseksi, ja sormenjäljen tärkeät kohdat määriteltiin seuraavasti:
"Sormenjäljen tärkeät kohdat ovat deltta, sisäterminus ja ulkoterminus (sisä- ja ulkokeskus). Deltta -- on muodoltaan kahdenlainen. Sen muodostaa joko yksi papillaariharjanne, joka haarautuu siten, että toinen haara kulkee ylä- ja toinen alapuolella...
Mašan kolmesti Kolmen sisaren ensimmäisessä näytöksessä siteeraama Puškin-katkelma on peräisin runoelman Ruslan ja Ludmila prologin alusta. Kokonaisuudessaan tämä runo löytyy Aarno Salevan suomentamana Puškinin runoelmien suomennoskokoelmasta Kertovia runoelmia (Artipictura, 1999). Salevan tulkitsemana Ruslanin ja Ludmilan prologin alku kuuluu seuraavasti:
Rannalla meren vehmas tammi,
tammessa ketju kultainen,
ja yötä päivää viisas kissa
ketjussa kiertää tammen sen.
Käy oikealle - laulun laulaa,
vasempaan - tarun tarinoi.
Antologiassa Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (Otava, 1946) on Lauri Kemiläisen suomentamia katkelmia Ruslanista ja Ludmilasta, mutta kysymyksessä siteerattuja säkeitä ei niihin sisälly.
Useimmat painetut suomalaiset sanakirjat eivät tunne termiä monikulttuurisuus, koska kyseessä on melko vastikään suomen kieleen ja keskusteluun vakiintunut termi. Kielitoimiston sanakirja vuodelta 2004 määrittää monikulttuurisuuden toisistaan eroavien kulttuurien vuorovaikutukseksi tai niihin liittyväksi. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta monikulttuurisen vastakohtana voidaan nähdä yhtenäiskulttuuri.
Ideologia tarkoittaa aatteiden ja arvostusten järjestelmää, joka tavallisesti kytkeytyy johonkin poliittiseen tai uskonnolliseen liikkeeseen. Siinä missä monikultturismi täyttää tämän määritelmän ehdot eli toimii politiikkaa tai yksilön toimintaa ohjaavana arvona, monikulttuurisuus ei välttämättä viittaa ideologiaan vaan sanaa voidaan käyttää...
Red Hot Chili Peppersin livetaltiointia Live at Slane Castle (2003) ei tosiaan löydy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tarkkaa syytä tähän ei ole tiedossa, mutta yksi mahdollinen selitys on, että kyseiseen julkaisuun ei ole saatu lainausoikeutta. Kirjastoon hankittaviin videoihin ja dvd-levyihin täytyy saada tekijänoikeuksien haltijalta lainausoikeus ja/tai julkinen esitysoikeus.
Asiakkaiden hankintaehdotuksia otetaan kirjastoissa mielellään vastaan. Helsingin kaupunginkirjaston internetsivustolta löytyy hankintaehdotuskaavake, jonka voi täyttää ja lähettää esimerkiksi omaan lähikirjastoon:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx
Arvio uhreista on noin 70 000 - 75 000 henkeä. Vuoden 1695 asukasmaaräksi on arvioitu noin 400 000, joten kuolleiden osuus lienee ollut vajaa viidennes.
Jossain määrin epäselvää on, minkä alueen väestömäärä tuo 400 000 oli. Kuolleiden suhteellinen osuus varmaankin on ollut samaa luokkaa nyky-Viron alueella.
http://www.estonica.org/en/History/1558-1710_Estonia_under_Swedish_rule…
http://www.kirjandusarhiiv.net/?p=1489http://www.kirjandusarhiiv.net/?p…
Vammaisuutta / kehitysvammaisuutta on käsitelty kirjallisuudessa melko paljon. Sirkka Tuominen on pro gradu –työssään ”Kehitysvammaisen kuva suomalaisessa kirjallisuudessa” (Helsingin yliopisto, 1986) tarkastellut alla olevaan listaan kuuluvia – etupäässä suomalaisten kirjailijoiden teoksia. Näissä teoksissa on henkilö- /henkilöitä, joilla lukija voi hahmottaa olevan vaikeuksia ymmärryskyvyn alueella:
Haanpää, Pentti : Tuuli käy heidän ylitseen (1927)
Hugo, Victor : Pariisin Notre Dame (suom. Huugo Jalkanen) (1971
Härkönen, Anna-Leena : Häräntappoase (1985
Joenpelo, Eeva : Kaakerholman kaupunki (1950)
Jotuni, Maria : Arkielämää (1920)
Kauranen, Anja : Sonja O. kävi täällä (1981)
Korpela, Jorma : Martinmaa (1948)
Lehtonen, Joel : Putkinotko...
