Varsinaista kaupunginosahistoriaa ei Kärpäsen tai Sopenkorven alueista ole meidän tietojemme mukaan tehty tai ainakaan julkaistu. Äidinkielenopettaja Pirjo Sandelius on tehnyt historiikin Kärpäsen koulusta "Kärpäsen koulu 50 vuotta 1950-2000". Kärpäsen ja Sopenkorven alueen oma asukasyhdistys Harjuntaustaseura on sellainen taho, joka voisi tietää alueen historiasta enemmän. Kärpäsen kirjaston henkilökunta voi antaa seuran yhteystiedot (kirjaston puhelinnumero on 03-8125 403 ja yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/karpanen.htm).
Muutamista Etelä-Suomen sanomien artikkeleista voisi myös olla apua: Lyyrylä, Eila: "Yhtenäisyys ja luonto Sopenkorven laitamilla" (ESS 1983:5, s. 7), Miestamo, Hanna: "Mökkiä ku...
Kirjastoissa on runsaasti eläin- ja hevosaiheisia kirjoja. Jos kaikki
hyllyssä olevat on luettu, kannattaa kysyä hiukan vanhempia kirjoja,
joita voi löytyä varastosta. Tässä muutamia kirjailijoita: Jane Ayres
(esim. Myllytila-sarja), Thomas Brezina ( esim. Seitsemän tassua ja Penny), Bonnie Bryant (Tallikaverit-sarja), Lucy Daniels (Eläinten arkki), Maria Eränen (Kastanjan majatalo)ja Päivi Lukkarila (Venla-sarja.) Lisävinkkejä saa kirjastosta.
Pirjo Rissasen teos Äitienpäivä on ilmestynyt vuonna 2011. Kustantaja Gummerus osaa luultavasti kertoa, milloin Rissaselta on odotettavissa uusia teoksia http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail… .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta on kysytty aikaisemmin kirjailijoita, jotka kirjoittavat Enni Mustosen -tyyliin http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=4cba4b85-95… .
Seuraavat voisivat olla kiinnostavia: Marja Orkoma, Elsa Anttila,
Liisa Tammio.
Kotimaisista naiskirjailijoista on vuonna 1999 ilmestynyt hakuteos: Kotimaisia naistenviihteen taitajia: 100 vuotta rakkautta.
Helsingin ensimmäinen pizzeria Don Rodolfo avattiin Snellmaninkatu 16:ssa vuonna 1970.
Helsingin Sanomissa 11.11.2007 ilmestyneessä jutussa ”Opiskelijat valtasivat kaupungistuvan Suomen” Mikko-Pekka Heikkinen kuvailee vuoden 1970 helsinkiläistä opiskelijaelämää. Siitä on peräisin seuraava katkelma:
”Iltapäivällä Kaija-Leena kävelee (torikauppiaille) myydyistä vihanneksista saadut rahat taskussaan Snellmaninkadulla sijaitsevaan italialaiseen pizzeriaan Don Rodolfoon. Hän istuu pienen ravintolan pöytään ja tilaa lempipizzansa Neptunen. Sen täytteenä on tähden muotoon aseteltuja sardiineja. Mitä herkkua, ajattelee Kaija-Leena.”
Ravintola Rodolfo jatkaa pizzerian toimintaa nykyään osoitteessa: Kirkkokatu 5.
Toinen pizzeria-pioneeri on Ragni...
Kustaa Vilkunan teoksesta Etunimet löytyy tieto, että Joonatan voidaan tulkita hepreasta "Jahve antoi" tai "Jumalan lahja". Vilkunan mukaan nimi on ollut almanakassamme jo 1700-luvulla. Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat löytyy lisätieto, että suomalaisessa almanakassa olisi nimi esiintynyt jo vuonna 1739 ja se olisi ollut silloin almanakassa vain vuoteen 1749. Uudelleen nimi olisi tullut almanakkaan vuonna 1995.
Jos kaipaatte perusteellisempia selvityksiä etunimistä ja niiden merkityksistä, voitte halutessanne hakea kirjallisuutta PIKI-verkkokirjastomme avulla. Hakulomakkeeseen voi kirjoittaa asiasanakenttään hakusanaksi etunimet ja rajata haun vain tietokirjallisuuteen sekä Tampereen kaupunginkirjastoon, jolloin saatte kaikki...
Kun esimerkiksi planeetta syntyy, on todennäköistä, että siihen kohdistuu voimia, jotka saavat siinä aikaan pyörimisliikettä — samoin jalkapallon potkaisemisen yhteydessä on todennäköistä, että potkaistu pallo pyörii ainakin hieman akselinsa ympäri, sillä potku kohdistuu vain harvoin kohtaan, joka ei saa aikaan minkäänlaista pyörimistä. Tällaisten voimien johdosta planeetta alkaa pyörimään akselinsa ympäri, ja kuten kysymyksessä mainitaankin, niin kappaleet jatkavat alkaneessa liikkeessä niin kauan, että jokin voima vaikuttaa niihin, eikä avaruudessa ole planeetan alkaneen pyörimisliikkeen pysäyttäviä voimia.Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, että olisi hyvin epätodennäköistä, että planeettaan ei olisi sen syntyessä kohdistunut voimia,...
Hei
Lyhyt vastaus kysymykseesi on EI. Ruoka on paljon muutakin kuin vitamiinit, lisäravinteet tai hivenaineet. Esimerkiksi ruoassa oleva ravintokuitu joka kulkee suoliston läpi imeytymättä vaikuttaa monin tavoin ihmisen terveyteen. Kuidut voivat mm. virittää hormoneja ja saada aikaan kaikenlaista muutakin elimistössämme mitä emme vielä edes tarkasti tiedä.
Ruoassa on lisäksi tuhansia aineita, joita emme tunne ja jotka toimivat eri tavalla kuin pillereissä. Kombinaatioita on lukemattomia erilaisia eivätkä esim. antioksidantit toimi jos niitä antaa yksitellen. Yhteenvetona. Pureskelemalla ruokaa ihminen voi pidemmän päälle parhaiten. Pelkillä pillereillä ihminen ei voi hyvin. Päinvastoin pilleridieetillä hän todennäköisesti kuolee...
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön –kirja (Saarikalle & Suomalainen, Gummerus, 2007) kertoo Rinna-nimestä seuraavaa:
”Rinna on taustaltaan epäselvä nimi. Rakenteeltaan se muistuttaa monia tuttuja nimiä, kuten Annaa, Hannaa, Minnaa ja Sannaa. Myös monissa harvinaisemmissa nimissä on vastaavanlainen muoto (esim. Inna, Ninna ja Sanna). Rinna voi olla myös muunnos nimestä Rina, jota pidetään rina-loppuisten nimien, kuten Katarinan, lyhentymänä. Skandinaviassa Rinna on lähes tuntematon nimi, mikä saattaa johtua siitä, että ruotsiksi rinna tarkoittaa ’valua, virrata’. Vaikka väestörekisteristä löytyy ensimmäinen Rinna jo 1800-luvun puolelta, nimi on jäänyt todella harvinaiseksi. Viime vuosisadalla Rinnaksi nimettiin alle sata suomalaista,...
1) Suomen kansallisbibliografia (Fennica) ei tunne julkaisua, johon sopisivat tuntomerkit Isokyrö ja maanviljelys. - 2) Maakunta-arkistojen yleisluettelo IV (1994), jossa selostetaan Jyväskylän ja Vaasan maakunta-arkistojen aineistot, mainitsee sivulla 137- maatalousoppilaitokset. Niitä ovat Etelä-Pohjanmaan tietopuolinen karjanhoitokoulu, Ilmajoki, (aineistoa vuosilta 1911-1945); Keski-Pohjanmaan karjatalouskoulu, Kannus, (1922-1985); Keski-Pohjanmaan maamieskoulu, Kannus (1920-1944)sekä Korsholms lantmannaskola (1858-1950). Näistä vain Korsholman ruotsinkielinen on ollut toiminnassa vuonna 1902, ja arkistoluettelon mukaan aineistoon kuuluu oppilasmatrikkeli vuosilta 1859-1950. - 3) Vanha tietosanakirja mainitsee Isonkyrön...
On ihan sopivaa vastata kiitokseen kiitoksella. Tällöin kiitoksensaaja kiittää kiitoksenantajaa kauniista eleestä eli kiitoksesta.
https://www.lily.fi/blogit/halo/ota-vastaan-kiitos/
Ensisilmäyksellä voisi luulla, että kyse olisi jostakin suomen murresanasta.”Uuden suomalaisen nimikirjan” (Otava, 1988) mukaan sukunimi Ruippo lienee kuitenkin lähtöisin ortodoksisesta ristimänimistä ”Truhpo(i)”, ”Triihpo(i)”, ”Riihpo” ja ”Ruppana”, jotka puolestaan ovat peräisin venäläisestä nimestä ”Trufan” tai ”Trifon”. 1600-luvulla nimet esiintyivät patronyymeinä Karjalassa, kuten Pälkjärveltä 1618 peräisin olevassa merkinnässä Achpo Truchponpoika Kuisnetz.
Varhaisia kirjallisia merkintöjä Ruipoista ovat ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan Savitaipaleen Yrjö Ruippo vuodelta 1742 ja Kurkijoen Hend. Ruippo vuodelta 1758. Hiski-tietokannasta osoitteesta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi löytyy tosin vielä varhaisempia mainintoja...
Pere-nimelle on olemassa useita vaihtoehtoisia tulkintoja. Eino Lähteenmäki on Tampereen nimen syntyä tarkastelevassa kirjoituksessaan huomauttanut, että monin paikoin itsenäisenä esiintyvä sana 'pere' käsitetään samaksi sanaksi kuin 'perä': "Niinpä eräs pirkkalainen selitti Nuolialan kylässä olevan Pereen talon nimen merkitsevän aivan samaa kuin Perä sanan, lisäten selitykseksi nimelle sen, että talo sijaitsee erään pienehkön lahden perässä. Samantapainen on Kokemäellä Sonnilan Pere nimisen talon nimen selitys. Talo sijaitsee erään viljelysaukean perällä ja siitä talolle nimi Pere."
Paitsi rinnakkaiseksi muodoksi sanalle 'perä', pere voidaan tulkita 'perheen' murteelliseksi muodoksi. Niin ikään Tampereen nimeä käsittelevässä...
Vastaus riippuu siitä, keitä kysyjä tarkoittaa "meillä". Juutalaisia on asunut vuosisatojen ajan eri puolilla maailmaa, minkä seurauksena juutalaista perimää löytyy varsin monista sukulinjoista. Toisaalta juutalaisuuteen kuuluu myös pyrkimys välttää sekaliittoja, mikä on toiminut tätä vastaan.
Koko maailman väestöstä alle 15 miljoonaa juutalaista muodostavat varsin pienen osan. Siten varsin harva voi sanoa olevansa sukujuuriltaan juutalainen. Useimmat maailman ihmisistä eivät ole sukujuuriltaan juutalaisia. Mutta ripaus juutalaisuutta voi olla sellaisellakin, joka arvelee olevansa jotain ihan muuta. Ihmisen geeniperimä on vuosituhansina sekoittunut hyvin tehokkaasti. Sellaista ilmiötä kuin "puhdas etninen perimä" ei käytännössä ole...
Mandaatilla on sen verran monenlaista käyttöä, että yhtä ainoaa käännöstä sanalle ole. Kirjastoista löytyvien hakuteosten selityksistä voidaan todeta, että yleismerkitys on valtuutus, toimeksianto, ja myös julistus. Vaaleissa saatu valtuutus (tai valtuudet) on kapeampi sisällöltään, mutta yleisesti käytössä. Kun puhutaan jonkin puolueen edustuspaikoista ja niiden määrästä, voidaan sanoa että puolue voitti/menetti niin ja niin monta mandaattia. Erityismerkitys on vielä asiamiestehtävä, sekin juontuu valtuuksien saamisesta johonkin tarkoitukseen.
Puolueiden keskenään sopimat virkanimitykset mandaatteina juontuu samasta ajatuksenkulusta. Siinä lähdetään siitä ajatuksesta että virkamies työssään edustaa puolueensa näkemyksiä tai puolustaa sen...
Tutkimani kirjallisuus ei suoranaisesti tarjonnut selitystä hilupilttuulle, joten on turvauduttava spekulaatioon. Pilttuu on tallissa yhdelle hevoselle varattu sivulta aidattu paikka, jossa eläin kytketään. Hilut tarkoittavat kahleita tai jalkarautoja. Näiden määritelmien perusteella voisi ajatella tautologiselta vaikuttavan ilmaisun "hilupilttuu" tarkoittavan kahlein varustettua pilttuuta, jossa hevonen kytketään aloilleen. Kytkemistä korostava etuliite (hilu-) voi olla tarpeen, jos halutaan erottaa "tavallinen" pilttuu vaikkapa ruokintapilttuusta, johon eläin ainoastaan suljetaan, tai säilytyspilttuusta, jossa kytkeminen tapahtuu juoksevalla riimunvarrella makuuasennon mahdollistamiseksi.
Lähteet:
Valtion...
Norjalaisia dekkareita on suomennettu melko paljon. Niistä voisi mainita esim. seuraavat:
FOSSUM, Karin , kriitikoiden ja lukijoiden suosima.
Evan katse, 1997
Älä katso taaksesi, 1998
Ken sutta pelkää, 1999
Rakas Poona, 2001
HOLT, Anne, monet teoksista myyntimenestyksiä
Sokea jumalatar, 1998
Vereen kirjoitettu, 1999
Paholaisen kuolema, 2000
Leijonan kita, 2001
STAALEESEN, Gunnar, paljon myyty Norjassa
Kuolemaan asti sinun, 2005
Ruususen unta, 2006
NESBØ, Jo Lepakkomies, 2001
Suruton, 2005
Punarinta, 2005
Lepakkomies, 2006
Tanskalaista...
Raamatusta ei löydy kyseistä tekstiä.
Netistä löytyy eri hakukoneita, joilla voi hakusanan avulla etsiä kohtia Raamatun eri käännöksistä:
https://raamattu.fi/
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Elle on ollut Suomessa mm. Eleonooran, Elinan ja Ellenin lempinimi. Nimen merkityssisällöksi voidaan ajatella myös ranskan sana elle, jonka merkitys on ”hän” (naispuolinen).
Maarit -nimestä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palstalta. Tässä vastaus:
Maarit on länsi- ja pohjoissuomalainen lyhentymä nimistä Margareta ja Margit. Nimeä on kuitenkin käytetty myös Marian kutsumanimenä. Margaretan ja Margitin pohjana on kreikan helmeä merkitsevä sana 'margareta'. Pyhä Margareta oli puolestaan marttyyri, joka surmattiin keisari Diocletianuksen toimesta 300-luvulla. Keskiajalla Pyhä Margareta oli yksi suosituimmista naispyhimyksistä.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007)
Lempiäinen,...
Tässä muutamia kummitustarinakokoelmia, joista voit etsiä sopivan pelottavia juttuja.
Baxter, Nicola: Kauhun vuosisadat : historian kuuluisimpia kauhutarinoita
Hirveä Halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa
Kuolleet eivät kurkistele ja 69 muuta karmivaa tarinaa
Kuu paistaa, kuollut ajaa : aavetarinoita
Sisättö, Vesa: Kummitusten luokka : 11 kolkkoa kauhutarinaa
Vampyyrin vapaailta ja 69 muuta karmivaa tarinaa
Kansipaperit saattavat nostaa kirjan hintaa. Esimerkiksi Vantaan antikvariaatti kertoo sivuillaan vanhan kirjan arvosta mm. näin:
"Kirjan ostohintaan vaikuttavat yleisen kysynnän lisäksi mm. kirjan painos, kunto, sidosasu, kansipaperi, kuvitus ja hyvin paljon myös oman liikkeemme varastotilanne kyseisen teoksen osalta - joitain teoksia saattaa olla varastossamme kymmenittäin."
http://www.antikka.net/vantaanantikvariaatti/
