Postinumero 00590 tuli käyttöön vuoden 2009 alussa kun Lounais-Sipoo liitettiin Helsinkin. Silloin posti otti Uudellamaalla käyttöön yhdeksän uutta postinumeroa. Helsinkiin liitettävän Sipoon lounaisosan uudeksi postinumeroksi tuli 00890 ja 01100 Itäsalmi lakkautettiin.
Länsisatamasta (nyk. Jätkäsaari) tuli postinumeroalue 00220 Helsinki. Hanasaaren ja Sompasaaren alueesta (nyk. Kalasatama) tuli 00540 Helsinki. Kruunuvuoren ranta, öljysataman alue, Tullisaari, Tahvonlahti ja Kaitalahti saivat postinumerokseen 00590 Helsinki.
Helsingin Sanomat 12.12.2008
Tarkemmin postinumeromuutoksista voi kysyä Postimuseolta https://kysymuseolta.fi/postimuseo/
8-vuotiaalle hyvin lukevalle pojalle voisi kokeilla seuraavia yksittäisiä kirjoja sekä kirjasarjoja (alla). Näistä osa on jännittäviä, kuten toivoitte, ja osa on tyyliltään vastaavia kuin muut luettelemasi sarjat.
Etsiväsarjoja:
Bagge, Tapani: Apassit-sarja (1. osa Aavehevosen arvoitus)
Horst, Jorn Lier: Etsiväkaksikko-sarja (1. osa Operaatio myrskypilvi)
Hulkko, Johanna: Geoetsivät-sarja (1. osa Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus)
Walldén, Netta: Rubenin tutkimuksia -sarja (1. osa: Ruben ja rouva Mallamudin tapaus)
Jännitystä ja huumoria:
Copeland, Sam: Sami muuttuu kanaksi, Sami muuttuu hirmuliskoksi, Sami muuttuu mammutiksi
Kolu, Siri: Me Rosvolat -sarja
Krekelä, Katja Hurjalinna, Säihky
Nopola Sinikka & Tiina: Risto...
Tove Jansson syntyi Helsingissä vuonna 1914 taiteilijaperheeseen. Hänen äitinsä Signe Hammarsten oli kuvataiteilija ja isänsä Viktor Jansson kuvanveistäjä. Tove Janssonin elämänuraan taiteilijana lienee vaikuttanut perhetaustan ja taiteellisen lahjakkuuden lisäksi ennen kaikkea hänen oma kutsumuksensa. Viisitoistavuotiaana hän halusi lopettaa koulunkäynnin ja lähteä ulkomaille opiskelemaan taidetta. Isä ei halunnut lastensa ryhtyvän kuvanveistäjiksi eikä Tovekaan haaveillut siitä urasta. Taiteilijaksi hän kumminkin halusi.
Tiedot ovat kirjasta: Ørjasaeter, Tordis: Tove Jansson : Muumilaakson luoja, WSOY 1987. Kirja on lainattavissa Siilinjärven kunnankirjastosta. Kirjasta voit lukea enemmän Tove Janssonin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä...
Kyseessä lienee Margaret Landonin teos Anna ja Siamin kuningas. Ohessa Fennican antamat tiedot ovat
Landon, Margaret, Anna ja Siamin kuningas / Margaret Landon ; suom. Olli Nuorto. Helsinki : Tammi , 1947 (
Anna and the King of Siam). Kirjan pohjalta on tehty elokuva vuonna 1956, joka tunnetaan nimellä The King and I, jossa pääosia esittivät Deborah Kerr ja Yul Brunner. Uudemman aiheesta tehdyn elokuvan tiedoissa mainitaan, että elokuvan käsikirjoitus perustuu Anna Leonowensin päiväkirjoihin, joita ei ole suomennettu. Elokuvan tiedot:
Anna ja kuningas / directed by Andy Tennant ; screenplay by Steve Peerson & Peter Krikes ; based upon the diaries of Anna Leonowens ; music by George Fenton. Helsinki : FS Film, 2006 Rooleissa: Jodie...
Sihvoin ja Sihvomaa ovat niin harvinaisia sukunimiä, ettei niiden selitystä löydy nimikirjoista. Nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Sihvoin –nimisiä on 8 miestä ja 8 naista, Sihvomaa –nimisiä 5 miestä ja 8 naista. Kumpikin sukunimi on kuitenkin ilmeisesti johdettu nimestä Sihvo, johon sanotaan sisältyvän miehen etunimi Sihvo, jota on Suomessa käytetty Sigfridin ja Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeksi Sihvo on voinut siirtyä suvun kantaisän tai talon nimestä. Ensimmäiset tiedot sukunimestä ovat 1580-luvun Käkisalmesta. Sihvo sukunimeä on lähinnä etelä-karjalainen. (Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, 2000). Nykyisen lainsäädännön mukaan kaikki käytössä olevat sukunimet on suojattu.
Atamon-nimistä säilöntäainetta on käytetty sekä säilöntäastioiden huuhtelemiseen että itse säilykkeisiin. Hajuton ja mauton Atamon sisältää natriumbentsoaattia ja bentsoehappoa. Atamonia voidaan käyttää sekä sokeroitujen että sokeroimattomien marja-, hedelmä ja etikkasäilykkeiden säilöntään.
https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/sailonnan-valmistus-ja-lisaaineet/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun toimintakertomukset löytyvät julkaistuina vuodesta 2004 lähtien, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
Historiikki Kysy kirjastonhoitajalta 20 vuotta sisältää tietoa palvelun kehityksestä, https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/kysy-kh-historia-2…
Palvelun toimintaperiaatteet on kirjattu info-osaan, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta sekä kysymyslomakkeen täyttöohjeesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/kysymyslomakkeen-tayttoohje.
Palvelusta on kysytty paljon palvelussamme, sieltä löytyy eri aikoina hiukan erilaisia vastauksia. UKK:n on koottu päivitettyjä vastauksen palvelun toiminnasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/...
Television katsojalukuja mitataan ns. mittaritutkimuksella, jota Finnpanel Oy tekee muun muassa Yleisradion, MTV:n ja Nelonen Median toimeksiannosta.
Tutkimus tehdään kotitalouksien televisiovastaanottimiin asennettavilla mittareilla, joilla tutkimukseen osallistuvien talouksien television katselua pystytään mittaamaan elektronisesti sekunti sekunnilta. Tutkimukseen valitaan satunnaisesti 1100 taloutta niin, että ne edustavat TV-talouksia Suomessa. Yhteensä tutkimukseen valitaan noin 2300 henkilöä.
Tutkimuksen piirissä olevan perheen kaikkien televisiovastaanottimien yhteyteen asennetaan mittarit, jotka rekisteröivät jokaisen perheenjäsenen TV-käytön ympäri vuorokauden. Mittaria ohjataan kaukosäätimellä, jossa kullakin perheenjäsenellä on...
Irmelin nimipäivää vietetään 31.3, Rakelin 17.12 ja Sirkan 16.10.
Lisää nimipäiviä aakkosjärjestyksessä löydät esim. seuraavista teoksista:
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi. (Tammi, 1992)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. (Otava 2005)
Kokonaisia nimipäiväluetteloita ei saa julkaista verkossa ilman Helsingin yliopiston erityistä lupaa. Verkossa on kuitenkin hakupalveluita, joista voit hakea nimiä ja nimipäiviä.
Stingerweb on yksi nimihakukone: http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php
Myös Wikipediassa on listoja nimistä aakkosjärjestyksessä osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_etunimiluetteloista
Tietokoneessa oleva informaatio koostuu biteistä (joko 0 tai 1).
Kahdeksan bittiä on tavu.
1024 tavua on kilotavu. Vaikka "kilo" tarkoittaa tuhatta, on siis kilotavussa hieman enemmän kuin tuhat tavua.
Omakanta-palvelussa kerrottujen tietojen perusteella potilaan tietojen tarkastelu on hyvin säänneltyä ja rajattua. Omakannassa kohdassa Tietojen käyttö ja turvallisuus kerrotaan seuraavasti:
Kuka näkee tietoni?
Resepti- ja terveystietojasi saa käsitellä esimerkiksi lääkäri, terveydenhoitaja tai farmaseutti hoito- tai asiointitilanteessa, kuten vastaanotolla tai lääkettä haettaessa. Omakannasta näet missä tietojasi on käsitelty.
Kanta-palveluihin tallennettuja tietoja saavat käsitellä vain terveydenhuollon ammattihenkilöt. Tietojen katselu edellyttää työtehtävän mukaisia käyttöoikeuksia. Tietojen katselu edellyttää myös aina hoito- tai asiakassuhdetta ja potilaan suostumusta.
Kuka saa käsitellä reseptitietojani?
Reseptitietojasi...
Anniina (ja Annina) on venäläinen muunnos Annasta. Anna-nimi taas tulee heprean sanasta "hannah" eli "armo". Anna on kristityissä maissa erittäin käytetty nimi, ja siitä on syntynyt paljon eri muunnoksia, joista meilläkin esiintyvät esim. Annika, Annukka ja Anne. (Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 2001)
Venäjällä nimi on siis varmasti hyvinkin tuttu, kun taas muissa kysymissäsi maissa tunnetaan paremmin Anna-nimen muut muunnokset, kuten Espanjassa Ana ja englanninkielisissä maissa Ann ja Anne. Lisää tietoa Anna-nimen eri muodoista löydät esim. Behind the Name -sivustolta osoitteesta http://www.behindthename.com/name/anna.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Anniina-nimi on annettu Suomessa yhteensä 14683 naiselle....
Kathleen E. Woodiwissin suomennokset ovat 1970-luvulta, joten mitään suomennosten jatkumoa ei ainakaan ole. Toisaalta juuri nyt hän on taas ajankohtainen, koska hän kuoli juuri 6.7.2007.
Varmimmin asia selviää ottamalla yhteyttä suoraan kustantajiin. Woodiwissin kirjojen suomennoksia ovat kustantaneet Otava http://www.otava.fi/ ja Tammi http://www.tammi.fi/
Minna Canth ei ilmeisesti saanut kirjallisuuspalkintoa - ainakaan sellaista tietoa ei löytynyt. Ensimmäinen Valtion kirjallisuuspalkinto jaettiin 1865 Alexis Stenvallille salanimellä Kivi julkaistusta näytelmästä Nummisuutarit. Seuraavan kerran palkinto jaettiin 1888 ja kymmenen vuoden kuluttua se vakiintui jokavuotiseksi. Muita nykyisiä kirjallisuuspalkintoja on alettu jakaa vasta 1900-luvulla, ja silloin Minna Canth oli jo kuollut.
Vetovoimala-hankkeen sivuilla on hankkeen projekstipäällikön Riina Karvosen artikkeli tästä tietoiskusta. Hän kertoo löytäneensä Katso-lehden artikkelista syksyltä 1987 tietoa parin lapsen myöhemmistä vaiheista: "lakaisukoneen kuljettajan ammatista haaveillut poika oli päätynyt puistotyöntekijäksi ja lääkärihoitajaksi aikonut tyttö hoiti kotona vastasyntynyttä vauvaansa." Tämän enempää tietoa hän ei löytänyt. Sivu löytyy alta:
https://www.vetovoimala.fi/post/l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rihoitaja-tietenkin
Lasten nimistä tai muista myöhemmistä vaiheista emme löytäneet tietoa. Tämä monen muistama tietoisku on katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa:
https://areena.yle.fi/1-50117600
Anjalan kirkkoa koskevassa rekisteriportaalissa sanotaan näin: Kirkon luoteispuolella Kirkkovuorella sijaitseva vanha hautausmaa jäi jo 1800-luvun lopussa lähinnä Wrede-suvun käyttöön. Suvun punatiilinen hautakappeli on vuodelta 1860 (G.Th. Chiewitz). Lisäksi tunnelmallisella hautausmaalla on useita Wrede-suvun jäsenten hautoja muistomerkkeineen, mm. Kakolan vankien Mathilda Wreden haudalle pystyttämä obeliski vuodelta 1934. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/re…
Suomesta ei ole ikinä löydetty ainuttakaan dinosauruksen luuta. Mannerjää hävitti suurimman osan niiden eläinten jäänteistä, jotka elivät täällä ennen viime jääkautta, joka päättyi noin 11 600 vuotta sitten, ja aikaisemmin eri jääkausivaiheiden välillä.
Muinaiseläinten luita löytyy vain harvakseltaan Suomen maaperästä, koska happamena se säilöö luita huonosti, ja toisaalta koska toistuvat jäätiköitymisvaiheet ovat kuluttaneet ja poiskuljettaneet maa-ainesta ja sen mukana luita. Muutamia mammutin luita on kuitenkin Suomesta löytynyt. Dinosaurusten luiden ja Suomesta löydettyjen muinaisten eläinten luiden välillä on myös se tärkeä ero, että dinosaurusten luut ovat kivettyneitä, ja niitä sanotaan fossiileiksi, kun taas Suomesta löydetyt...
Aiheesta löytyy tietoa Taiteen keskustoimikunnan internet-sivuilta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ valitsemalla linkin Kirjallisuus ja sitten linkin Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat.
Sivuilta löytyvät myös hakulomake pdf-muodossa sekä tarkempia ohjeita hakemiseen.
Kansipaperit saattavat nostaa kirjan hintaa. Esimerkiksi Vantaan antikvariaatti kertoo sivuillaan vanhan kirjan arvosta mm. näin:
"Kirjan ostohintaan vaikuttavat yleisen kysynnän lisäksi mm. kirjan painos, kunto, sidosasu, kansipaperi, kuvitus ja hyvin paljon myös oman liikkeemme varastotilanne kyseisen teoksen osalta - joitain teoksia saattaa olla varastossamme kymmenittäin."
http://www.antikka.net/vantaanantikvariaatti/
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
