Sangen lähelle kysymyksessä siteerattua runoa menee Otto Mannisen Pellavan kitkijä, jonka viimeinen säkeistö kuuluu näin:
"Pilvet on pilviä, vaikka ne kuinka
kullassa ruskotelkoot.
Toivot on turhia, vaikka ne kuinka
onnea uskotelkoot."
Pellavan kitkijä ilmestyi ensimmäisen kerran Mannisen esikoisrunokokoelmassa Säkeitä 1 vuonna 1905. Toki se löytyy myös Mannisen koottujen runojen kokoelmasta Runot (1950, viimeisin painos vuodelta 1992).
LIsäannosta merkitsevä santsi juontuu sotilasslangista. Sana on alkuaan viitannut rangaistukseksi määrättyyn lisätyöhön.Santsi tulee saksan sanasta Schanze, joka on alunperin tarkoittanut vallitustyötä. Sittemmin sana on saanut raskaan ylimääräisen työn merkityksen. Ylimääräisiin vallitustustöihin joutuminen on ollut rangaistuskeino.Santsata-sanaa on käytetty Helsingin puhekielessä 1900-alkupuolelta.Lisää santsi-sanan ja muiden suomen kielen sanojen alkuperästä voit lukea Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e5ff451a729382cd9aa09ae4ec68ab57&list_id=1&keyword=santsi&word=santsihttps://kaino.kotus.fi/ses/Kaisa Häkkinen: Nykysuomen...
Kielitoimiston ohjepankin mukaan monikon genetiivi muodostetaan niin, että siinä on sama monikollinen runko-osa kuin muissakin monikkomuodoissa. Tällöin taivutetaan siis voima, voimien.
Joissakin tapauksissa monikon genetiivi perustuu poikkeuksellisesti sanan yksikkömuotoon. Tällaisia ovat monet yhdyssanojen alkuosat (esim. vanhainkoti, opettajainhuone, voimainkoetus). Joihinkin yksittäisiin nimiin ja nimityksiin on myös vakiintunut tämä taivutus, vaikka kyse ei ole yhdyssanoista. Näitä ovat juuri Puolustusvoimain komentaja ja esimerkiksi Helsingin Sanomain säätiö. Muissa yhteyksissä sanat taipuvat tavalliseen tapaan: Puolustusvoimien, Helsingin Sanomien.
Tällä tavoin sanaa taivutetaan myös Puolustusvoimien omilla sivuilla: "...
Leipäjuusto ja juustoleipä ovat, niin kuin arvelit, maantieteellisesti jakautuneita nimityksiä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan juustoleipä on Kainuun seudulla käytetty termi, kun taas leipäjuustoa tavataan laajasti Pohjanmaalla ja Perä-Pohjolassa. Kielikello-lehdessä kerrotaan näin: "Tuorejuustoihin kuuluva perinteinen suomalainen talonpoikaisjuusto on leipäjuusto, jonka kainuulainen nimitys on juustoleipä. [...] Yleiskielessä pitäisi käyttää nimeä leipäjuusto, joka luokittelee tuotteen juustojen luokkaan, juustoleipä ryhmittyisi leipien luokkaan."
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_716ee71304ba8df246d…
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=juustoleip%C3%A4&sms_id=...
Se on osa runoa, joka löytyy kirjasta
Nicholas Evans: Tulisielut, s.337 (WSOY 200)
Englanninkielinen alkuteos The Smoke Jumper.
Kirjan on suomentanut Hilkka Pekkanen
Kirjastojen sunnuntaiaukioloista kysellään aika ajoin. Siihen ei ole Kouvolassa menty siksi että sunnuntaityön teettäminen on kaksi kertaa kalliimpaa kuin arkityö, ja josta työntekijä saa lisäksi kaksi arkivapaata. Tämänhetkisellä henkilökunnalla sunnuntaiaukioloa on vaikea toteuttaa.
Asiaan voisit vaikuttaa esim. ottamalla yhteyttä Kouvolan kaupungin luottamushenkilöorganisaatioon (kuttuuri- ja kirjastolautakunta tai/ja sivistyspalvelujen johtokunta). Yhteystiedot Kouvolan kaupungin kotisivulla http://www.kouvola.fi/paatoksenteko/luottamushenkiloorganisaatio.html
Kouvolan kirjastoissa on aloitettu kirjastoverkkoselvitystyö kesällä 2010. Aiheesta voi keskustella Kyyti-kirjastojen kotisivulla http://www.kyyti.fi/node/tiedotteet/2823 Myös...
Laulun nimi on Ketunleipä ja se löytyy Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSO:n kustantamalta CD-levyltä Piilometsän säveliä (2010). Laulu on Eeva-Leena Pokelan sanoittama ja säveltämä ja sen esittää kansanmusiikkiyhtye Freija. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa oleva levy on nyt lainassa (eräpäivä on 8.3.2013). Varauksia ei ole tällä hetkellä.
Sanat ja leikkiohjeet lauluun löytyvät Sari Pekkarisen ja Minna Vänskän tekemästä oppaasta Liikutaan laulun mukaan : opas musiikkiliikunnan toteutukseen (2012). Se löytyy Internetin kautta osoitteesta http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/41146/Minna_Vansk…
Nora Robertsin Calhoun-sarjassa on ilmestynyt viisi kirjaa seuraavassa järjestyksessä:
1. Catherinen lumoissa
2. Mies Amandan makuun
3. Rakkaudesta Lilahiin
4. Suzanna avaa sydämensä
5. Megan lemmen laineilla
Päätalo-kirjallisuudesta ei löytynyt selitystä "synneille ja tossuille", eivätkä Päätaloa esimerkkiaineistonaan hyödyntäneen Alpo Räisäsen kirjoituksetkaan Kainuun ja Koillismaan murteesta tarjonneet lisävalaistusta asiaan. Itse arvelisin, että tossuissa voisi ehkä olla kyse ruotsin kielestä lainatun typerää tai tyhmää tekoa merkitsevän "tosseri"-sanan johdannaisesta, jolloin pyydettäessä anteeksi syntejä ja tossuja anottaisiin anteeksiantoa synneille ja typeryyksille.
Kirjallisuutta:
Alpo Räisänen, Kainuun kieltä ja paikannimiä
Unto Ylisirniö, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa
Kyseessä on suomennos englanninkielisistä sanoista. Lewis Carroll kirjoitti alkuperäisen runon The Walrus and the Carpenter toisessa Liisa-kirjassaan Liisan seikkailut peilimaassa (Through the Looking-Glass) vuonna 1871. Runossa mainitaan kaaleista ja kuninkaista seuraavanlaisesti:
The time has come,' the Walrus said,
To talk of many things:
Of shoes — and ships — and sealing-wax —
Of cabbages — and kings —
And why the sea is boiling hot —
And whether pigs have wings.'
Tässä tapauksessa voisi olettaa, että on tullut aika puhua monista eri asioista kuten kaaleista ja kuninkaista. Disneyn elokuvassa Alice in Wonderland (1951) esiintyy Carrollin runoon pohjautuva laulu, jossa mainitaan alkuperäisten...
Ainakin pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voisit saada nämä aboriginaalien taiteesta kertovat opukset:
-Australian aboriginal art. Macmillan, 1964.
-Caruana, Wally: Aboriginal art. Thames and Hudson, cpo. 1993.
-Holmes, Sandra Le Brun: The goddess and the moon man: the sacred art of the tiwi aborogins. (Huom! Kirjoitusvirhe sanassa ’aborogins’ on ihan kirjaston tietokannassa.)
-Morphy, Howard: Aboriginal art. Phaidon, 1998.
-Stourton, Patrick Corbally: Songlines and dreamings: contemporary Australian Aboriginal painting: the first quarter-century of Papunya Tula. Lund Humphries, 1996.
Pääsin itse käsiksi vain kahteen ensimmäiseen teokseen, joissa molemmissa kyllä puhutaan myös kuvien symbolisista merkityksistä.
Minkä tahansa...
Lyly on vanha länsisuomalainen nimi, esim. Lohjalla on ollut talonnimi Lijlijs (=Lylyinen) v. 1571. Kalajoella Lylyn talo on Tyngällä perustettu viimeistään 1582, Ypäjällä talonnimitietoja on vuodesta 1540 alkaen. Sukunimenä nimi on mainittu Somerolta ja Itä-Suomessa Jaakkimasta (Lumivaarasta). Kemin Lylyt lienevät lähtöisin Kalajoelta. Nimen eri muotoja ovat 1600-luvulla olleet Lijlij ja Lijlli. 1906 muutamat ruotsinkieliset sukunimet korvattiin uudella suomalaisella nimellä Lyly. Sana lyly tarkoittaa 'käyräksi kasvaneen männyn tai kuusen kova selkäpuoli, männyn, kuusen tai koivun kovempi, pohjoinen puoli, janhus' sekä 'lylypuusta tehty epäparisten suksien vasemman jalan pitkä liukusuksi'. On arvailtu, liittyykö Lyly-alkuiset paikannimet...
Tarkkaa ja täsmällistä vastausta ensimmäisistä koteihin tulleista induktioliesistä en valitettavasti onnistunut löytämään. Suuntaa-antavia vihjeitä voi kuitenkin saada jäljittämällä aiheen vähittäistä tuloa lehtiin ja muihin tiedotusvälineisiin.
Vaikka tutkimieni induktioliesiä käsittelevien lehti- ja muiden kirjoitusten mukaan Euroopassa induktiolla valmistettiin ruokaa jo 1980-luvulla - alkuun tosin vain ravintoloissa - suomalaiskoteihin induktioliedet alkoivat toden teolla levitä vasta tämän vuosituhannen puolella.
Varhaisin vastaani tullut artikkeli, jossa esiteltiin induktion hyödyntämistä ruoanvalmistuksessa, oli vuodelta 1989. Kuitenkin vielä vuonna 1992 suuri kotimainen pannu- ja kattilavalmistaja mainosti...
Jo 1500-luvulla toltti on tarkoittanut 12 kappaletta. Sitä on käytetty kappalemittana lautakaupassa ja pinojen laskemisessa. (Lähde: Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin / Jarmo Grönros ... [et al.])
Kioski-merkityksestä ei löytynyt tietoa. Voisiko sana olla käytössä esimerkiksi jossakin murteessa?
Vain kielteisissä yhteyksissä merkityksissä "(ei) vähällä, helpolla, (ei) kernaasti, (ei) juuri" käytetyn hevillä-sanan alkuperän selvittäminen on kieltämättä haastavaa. Sanan ensimmäinen kirjakielinen esiintymä on jo vuodelta 1758, Simon Achreniuksen kirjasta Academian aholla. Suomen sanojen alkuperä -teos yhdistää hevin "nopeutta, intoa, vauhtia, kiirettä ja kilpaa" tarkoittavaan murresanaan havi. Onkin mahdollista, että sana on alun perin ollut havilla: "(ei antanut) havilla", helposti. Tausta-ajatuksena tässä lienee se, että jonkin asiaintilan toteutuminen on edellyttänyt nopeaa toimintaa tai kilpailua, niin kuin Henrik Florinuksen vuonna 1702 julkaisemaan sananlaskukokoelmaan sisältyvässä lausahduksessa "...
"Paras ystävä" -nimisiä lauluja tunnetaan useita (tekijöinä mm. Riitta Korpela, Jaakko Löytty, Juhani Rasinkangas, Matti Ruohonen ja Juha Töyrylä), mutta Kari Tapion tulkitsema "Paras ystävä" on alkujaan Wayland Holyfieldin 1970-luvulla tekemä sävellys "You're my best friend", johon Raul Reiman on tehnyt suomenkieliset sanat.
Laulun nuotit löytyvät seuraavista kokoelmista:
* Suuri toivelaulukirja 17 (F-kustannus, 2003) s. 28
* Tapio: Olen suomalainen (F-kustannus, 2001)
* Suuri toivelaulukirja : Hengellisiä lauluja (Warner/Chappell 2002)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Virtsanäytteenotosta saat tietoa esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta. Alla muutama linkki, joista löytyy tarkemmat ohjeet.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk02…äyte
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=pot00…äyte
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_arti…
Luetteloinnilla tarkoitetaan dokumenttien perusrekisteröintiä, jossa aineisto kuvaillaan määrättyjen ulkoisten peruspiirteiden mukaan (esim. tekijä, teoksen nimi, julkaisutiedot, sivumäärä, muut ulkoasutiedot). Luettelointia tehdään tietyn formaatin mukaisesti esim. kirjaston aineistotietokantaan. Sisällönkuvailusta puhutaan silloin, kun dokumentin sisältö analysoidaan ja kuvataan. Siihen kuuluvat luokitus ja indeksointi, joka on sisällönkuvailua asiasanojen avulla. Sisällönkuvailun tehtävänä on tukea tiedonhakua sisällöllisin perustein. Luettelointi on näistä ensisijainen, koska ilman sitä ei voida tehdä sisällönkuvailua.
Lähde: Suominen, Saarti & tuomi: Bibliografinen valvonta : johdatus luetteloinnin ja sisällönkuvailun menetelmiin...
Kirjavinkkejä löytyy monelta kirjallisuussivustolta sekä kirjastojen palveluista.
HelMet-kirjaston lukuvinkkejä löytyy täältä http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit
Kirjavinkit-sivustolla on esitelty paljon laadukasta kaunokirjallisuutta ja sivuston pitäjät valitsevat mielestaan kunkin vuoden parhaat teokset: http://www.kirjavinkit.fi/
Dekkareita esitellään Dekkarinetissä:
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
ja scifi- ja fantasiakirjallisuutta osoitteessa Risingshadow-sivustolla:
http://fi.risingshadow.net/
Kirjasampo on sivusto, jossa esitellään kaunokirjallisuutta, lukusuosituksia ja kirjailijoita. Hakumahdollisuuksia on aina kansikuvahakua myöten:
http://kirjasampo.fi/
Kirjallisuusblogeja löytyy myös...
Sotakorvauskuunareita tutkinut Sirpa Wahlqvist mainitsee tarinan väitöskirjassaan. Tarinaa kerrottiin jo kuunariajalla, mutta sen todenperäisyyttä ei tiedetä. Wahlqvist arvelee tarinan kertovan työntekijöiden suhtautumisesta venäläisiin, joita ei sopinut sotakorvausaikana avoimesti arvostella. Mikko Uola on Hollming Oy:n historiikissaan myös epäillyt tarinan todenperäisyyttä, ja hänen mukaansa se onkin lähtöisin saunojen seiniin puupaneloinnin alle tulleista kuparilevyistä.
Uola, M. (2001). Hollming 1945-2000: Sotakorvausveistämöstä monialakonserniksi. Hollming.
Wahlqvist, S. (2012). Sydämellä rakennetut seililaivat. Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F.W. Hollming Oy: N telakalla Raumalla 1945–1952. Turun yliopisto....
