Internetistä ei ainakaan tällä hetkellä näytä löytyvän varsinaisesti aiheeseen liittyviä sivustoja. Asiaa sivuavia sivuja löytyy Linkkikirjaston kautta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Asiasanahakemisto.aspx?FirstLett… ja sieltä asiasanahakemistosta kohdista kirjaimet, kirjaimistot, kirjasinlajit ja kirjasintyylit. Näistäkään ei kyllä pikaisesti katsomalla näytä löytyvän vanhoja kirjasintyylejä, mutta niistä voi olla apua.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy myös aihetta käsitteleviä kirjoja. Kirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2 ja kirjoja voi hakea asiasanoilla kirjaimet, kirjaimistot, kirjasinlajit ja kirjasintyylit.
Eemil, Tuulia, Kiia ja Milo –nimistä on kysytty ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja –palvelun arkistosta. Kirjoita tyhjään ruutuun etunimet ja etsimäsi nimi.
Konsta on Konstantin-nimen lyhentymä. Nimet tulevat pysyvää ja vakaata tarkoittavasta constans-sanasta. (Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja)
Mariel on saksalainen ja hollantilainen versio Mary-nimestä. (Lansky, Baby names around the world).
Zeina on todennäköisesti libanonilaisperäinen tytön nimi. Merkityksestä ei ole tietoa. (http://www.trendybabynames.com/index.php?goto=nthroughz)
Viisitoistavuotiaan rukous on Oiva Paloheimon runo. Se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Vaeltava laulaja (WSOY 1935). Paloheimon tuotantoa on koottu yhteen teoksessa Runot (WSOY 1955, 2. laaj. p. 1981). Viisitoistavuotiaan rukous löytyy myös näistä teoksista.
Puškinin runo Медный всадник / Mednyj vsadnik löytyy nimellä ’Vaskiratsastaja’ Aarno Salevan suomentamana kirjasta /// Aleksandr Puskin : Kertovia runoelmia. – 1999. ISBN 952-5347-00-1 ///. Lyhyitä katkelmia siitä on aikaisemmin suomentanut ainakin Lauri Kemiläinen v. 1946 ilmestyneeseen kokoelmaan Venäjän runotar.
Sweet Valley High -sarjasta on tehty kysymyksiä Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalveluun ennemminkin. Voit etsiä kysymykset etätietopalvelun arkistosta esimerkiksi sanalla sweet. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Aikaisemmin kysymykseen vastannut kirjastonhoitaja on tiedustellut sarjan suomalaiselta kustantajalta Otavalta jatko-osien suomentamisesta. Kopioin vastauksen tähän:
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja...
Jude Watson on kirjoittanut nuorille Science fiction -kirjoja. Hän on amerikkalainen. Watson ei ole juurikaan kertonut henkilökohtaisia asioita itsestään eikä kirjailijamatrikkeleista löytynyt esimerkiksi syntymäaikaa tai tietoja perheestä. Kirjailijalla ei myöskään ole virallisia kotisivuja.
Watsonin kirjoja on julkaistu Amerikassa enemmän kuin Suomessa, Jedioppilas-sarja lopetettiin Suomessa jo osaan 9, mutta Amerikassa sitä on julkaistu useampia kirjoja.
Nyt Watson on kirjoittamassa uutta sarjaa. Löydät internetistä osoitteesta
http://jafd.nsio.net/redirection.html?http://jafd.nsio.net/ja/int_judeQ…
haastattelun, jossa fanit kyselevät Star wars -kirjoista. Siitä saat hieman taustatietoa.
Watsonin lukijat ovat yleensä noin 9-12-vuotiaita...
VSP = vastakkaisen sukupuolen paras koira.Kennelliiton sivustolla kerrotaan koiranäyttelyiden arvostelusta:"Kun kaikki urokset on arvosteltu, seuraa paras uros -luokka. Siihen osallistuvat koirat, jotka ovat sijoittuneet omassa luokassaan neljän parhaan joukkoon laatumaininnalla erinomainen (ERI) ja lisäksi tuomari on jakanut SA:n. Näistä tuomari valitsee jatkoon neljä koiraa, jotka hän sijoittaa paremmuusjärjestykseen. Tuomari voi antaa sertifikaatin (SERT) parhaalle siihen oikeutetulle koiralle, jolla ei vielä ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Varasertifikaatin (VASERT), voi saada toiseksi paras koira, jolla ei ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Mikäli kaikki sijoittuneet koirat ovat jo...
Kreikkalaista ruokakulttuuria koskeva kirjallisuus löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston Intro-tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 yhdistämällä kaksi hakusanaa Kreikka ja toiselle
asiasanariville ruokakulttuuri (tai ruoka).
Esimerkkejä löytyneistä:
Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreetalainen keittokirja
Maailman keittiöitä: Kreikka
Salaman, Rena: Kreikkalainen keittiö
Asiaa on kysytty aiemminkin etätietopalvelussa. Esimerkki aiemmasta vastauksesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=d233… .
Makupalojen linkeissä on linkkejä kansallisiin keittiöihin
http://www.makupalat.fi/resepti2.htm , esim.
http://www.knossos.fi/oliveoilsites/herkutellenterve.html .
Finfoodin sivusto http://www.finfood.fi/...
Herrasväen asuinpaikat -verkkosivusto http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/ kertoo, että kartanoasutus syntyi kun piru kantoi uusia tulokkaita, ruotsalaisia, kuormavitassa selässään. Kuormavita hajosi Penkkimäenrinteeseen ja ruotsalaiset levisivät Joroisten pitäjään.
Kartanot ovat syntyneet Suomessa 1600-luvulla. Kruunu luovutti rahapulassa läänityksiä ja lahjoituksia aatelisille sotilas- tai siviilivirkamiehille. He saivat alueeseensa veronkanto-oikeuden ja heidän asuinkartanoaan kutsuttiin säteriksi.
1600-luvun lopussa luotiin rustholli- eli ratsutilalaitos, jossa tiettyjen talonpoikaistalojen oikeudeksi ja velvollisuudeksi annettiin ratsukon varustaminen Ruotsi-Suomen armeijaan. Ratsukkoa vastaan he saivat verohelpotuksia....
Eri sokerit vaikuttavat verensokeriin hiukan eri tavoin. Tavallinen sokeri (sakkaroosi), siirappi, hunaja, hedelmäsokeri (fruktoosi), sorbitoli, ksylitoli (koivusokeri), maltitoli ja mannitoli nostavat kaikki verensokeria, koska ne ovat puhdasta hiilihydraattia. Näistä sokereista kuitenkin ksylitoli, sorbitoli, maltitoli, mannitoli ja erytritoli eivät imeydy kokonaan, ja nostavat verensokeria vähemmän kuin tavallinen sokeri. Hedelmäsokeri vaikuttaa verensokeriin hieman hitaammin kuin tavallinen sokeri. Rypälesokeri eli glukoosi taas imeytyy nopeimmin ja vaikuttaa siis nopeimmin. Diabeetikko voi käyttää sitä ensiapuna nostamaan liian matalaa verensokeria. Ruokosokeri koostuu glukoosista ja fruktoosista, ja se nostaa verensokeria hiukan...
Etunimi Elita on käytössä mm. latinalaisessa Amerikassa. Siellä se on alunperin mahdollisesti yhdistelmä latinan sanasta electa ja ranskan sanasta elite, jolloin nimi tarkoittaa valittua.
Nimi voi toisaalta hyvinkin olla - varsinkin Suomessa - myös yksi lukuisista Elisabeth-nimen muunnelmista. Raamatussa esiintyvä nimi Elisabeth monine muunnelmineen (Liisa, Elisa, Beth jne.) on suosituimpia naisten nimiä maailmassa. Alkuaan Elisabeth -nimi tulee hepreasta ja tarkoittaa "Jumala on valani", "Jumalaa kunnioittava" tai "Jumala on täydellisyys".
Elitalla ei ole Suomen nimipäiväkalentereissa nimipäivää. Jos Elita katsotaan Elisabeth-nimen johdannaiseksi, voidaan nimipäivää viettää Elisabethin ja sen sukulaisnimien kuten Liisan ja Elisan...
Pori perustettiin vuonna 1558. Kaupungin väkiluku oli vuonna 1564 n. 400 asukasta. Samana vuonna Rauman väkiluku oli n. 425 henkeä, joten varsin tasaväkisiä kaupungit olivat keskiajalla. Porin väkiluku oli vuonna 2017 84 587 henkeä ja Rauman 39 377 henkeä.
Lähteet: Tilastollinen vuosikirja 2018 Porin kaupunki https://www.pori.fi/sites/default/files/atoms/files/tilastollinen_vuosi…
Rauman kaupunki tilinpäätös 2018 https://www.rauma.fi/wp-content/uploads/2019/05/Rauman-kaupungin-ja-kau…
Lähteenoja, Aina: Rauman kaupungin historia 1
Porin historia 1-2
Aini on Ainan ja Ainon pohjalta syntynyt naisennimi, joka otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimeä on tavattu jo 1800-luvun puolella, ja yleisimmillään se oli 1900-luvun alkupuolella. 2000-luvun alun nimitilastojen perusteella voisi päätellä, että Ainin suosio nimenä kasvaa lähivuosina. Virossa Ainin on katsottu olevan muunnos Annasta. Latviassa sana aina merkitsee kuvaa ja kuvaelmaa ja äänneasultaan samantapainen ainava maisemaa, liettuassa taas ainis jälkeläistä. Aina-nimen teki tunnetuksi 1840-luvulla Topeliuksen runo Ljungblommor. Aino-nimi on vanhassa suomenkielessä ainoa-sanan lyhyempi muoto ja naisen/neidon nimeksi se muodostui Lönnrothin toimesta Kalevalassa.
Ilona on alun perin unkarilainen naisennimi, joka pohjautuu...
Huomautan heti alkuun, että me vastaajat olemme maallikoita emmekä voi antaa lainsääntöä koskevissa asioissa mitään juridisesti päteviä tulkintoja.
Laki Suomen lipusta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380) ei aseta erityisiä rajoituksia liputtamiselle. 4 §:ssä todetaan: ”Jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla.” Lipun turmelemisesta tai epäkunnioittavasta käytöstä voidaan kuitenkin tuomita sakkoihin (8 §). Asetus liputuksesta Suomen lipulla (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780383) määrittää liputuksen alkamisajaksi kello 8.00 ja lopetusajaksi auringon laskun tai viimeistään kello 21.00 (4 §), mutta näyttää koskevan ainoastaan valtion virastoja ja laitoksia.
Sisäministeriön sivuilla osoitteessa http://...
Kansalliskirjasto säilyttää Helsingin Sanomat mikrofilmeinä. Yksityisasiakas voi tilata kopion mikrofilmistä, haluamastaan numerosta. Tilaus tehdään oheisella verkkolomakkeella:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/otayhteytta/mikrofi…
Lomakkeessa pyydetään antamaan lehden nimi ja numero eli 5.2.1970 lisäksi myös mikrofilminumero (=Mf-numero). Katsoin sen sinulle mikrofilmitietokannasta: 59599.
Tilauksen voit vaihtoehtoisesti lähettää myös postitse osoitteeseen
Kansalliskirjasto
Mikrokuvaus- ja konservointilaitos
Saimaankatu 6
50100 Mikkeli
tai sähköpostitse: kk-miko(a)helsinki.fi
Jos tulee kysyttävää, voit kysyä tuosta samasta sähköpostiosoitteesta.
Mikrofilmijäljenteet ovat melko kalliita: A4-sivu 2 euroa ja A3-sivu 3...
Anu Ojalasta löytyy tietoa Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml, Lasten Pohjoisen kirjaston esittelystä www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/aojala.htm ja myös hänen kustantajansa Otavan sivuilta www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/ojala_anu/fi_FI/ojala_anu/
Helsingin yliopiston Kirkkohistorian laitokselta sain vastauksen, että deicide "tarkoittaa jumalasurmaa tai -murhaa ja sillä viitataan aika usein syyttävässä mielessä juutalaisiin, kun puhutaan heidän osuudestaan Kristuksen kuolemaan."
Deicide-sanan alkuperä on vanhaa kirkkolatinaa decida, mikä tarkoittaa jumalan murhaajaa tai suoraan yhdistettynä latinan sana deus (jumala) ja englannin -cide (vrt. suicide, homicide).
Lähde: Oxford Dictionary of English, 2005.
Kustantajan sivulla kerrotaan, että Marko Kitti on turkulainen kirjailija, joka on syntynyt vuonna 1970. Hän asuu nykyisin Englannissa. Lisätietoa hänen elämästään on kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivulla http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/KittiMarko Kirjailijasta on elämäkertatietoa myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003850087 Kitti on julkaissut aiemmin kaksi aikuisten romaania ja kaksi novellikokoelmaa, joista on lisätietoa Joensuun seutukirjaston kokoelmaluettelossa http://jokunen.jns.fi/fin?formid=fulll&boo1=AND&dat0=marko+kitti&dat5=0…
Verkkohakuteos Wikipedian artikkeli Marko Kitistä sisältää myös tietoa kirjailijan elämästä ja...
Voitto Helanderin teoksen Läntisten suurvaltain poliittiset järjestelmät (1984) mukaan: "Kuvernööri johtaa varsin itsenäisesti osavaltion hallintokoneiston toimintaa. Osavaltiohallinnon tärkeimpiä yksikköjä ovat ministeriöt, jotka jakautuvat toimistoihin ja osastoihin. Ministeriöiden johdossa ovat tavallisesti ministerit, joissakin tapauksissa myös monijäseniset johtokunnat. Osavaltioissa esiintyvien ministeriöiden määrät ja tehtävät vaihtelevat huomattavasti hallintoa koskevien tarpeiden ja arvostusten mukaaan. Yleisesti osavaltioissa esiintyviä ministeriöitä ovat hallinto-, finanssi-, verotus-, oikeus-, kasvatus-, sotilasasiain-, maatalous-, luonnonvarain-, terveys-, työvoima-, sosiaali-, ja yleisten töiden ministeriöt. Ministeriöiden...
Marvi Jalosta ei näytä löytyvän tietoa kovin paljon. Kirjassa "Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän" (Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1995) on yhden aukeaman pituinen juttu Marvi Jalosta. Kirjoissa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3" (BTJ Kirjastopalvelu, 2001) ja "Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4" (Suomen kirjastoseura, 1987) on jonkin verran tietoa kirjailijasta, mutta enimmäkseen kerrotaan hänen teoksistaan. Kirjat kuuvat Keravan kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kirjaston aineistohaku on tällä sivulla: http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 .
Kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilla on hieman tietoa kirjailijasta:
http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=1245&VID=...
