Lauri Pohjanpään runo Kerjäläispoika sisältyy vuonna 1936 julkaistuun kokoelmaan Kärsimys ja elämä. Runo on julkaistu myöhemminkin useissa kokoelmissa, mm. Helena Anhavan toimittamassa valikoimassa Lauri Pohjanpää, Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa lainat voi uusia netin kautta tai puhelimitse kolme kertaa, jos niissä ei ole varauksia. Bestseller-tarralla varustettuja kirjoja ei voi kuitenkaan uusia lainkaan netissä eikä puhelimitse.
Kolmen uusimiskerran jälkeen lainat täytyy tuoda kirjastoon ja lainata siellä uudelleen, jos haluaa pitää vielä kirjoja lainassa. Kirjastoon tuomisen yhteydessä uusimiskerrat nollaantuvat, joten sitten kirjoja voi uusia jälleen kolme kertaa netissä tai puhelimitse.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx löytyy lisätietoa lainaamisesta ja uusimisesta.
Linnoista ja niiden asukkaista on kirjoitettu kohtuullinen määrä kirjoja lapsillekin. Esimerkiksi seuraavista tietokirjoista voisi löytyä kiinnostavaa tietoa:
Clare, John D.: Ritarit (Kolibri, 1992 )
Dixon, Philip: Ritarit ja linnat (Tammi, 2008)
Gravett, Christopher: Keskiajan ritarit (Otava, 1996)
Gravett, Christopher: Ritarit (Helsinki Media, 2001)
Gravett, Christopher: Ritarit : sotia ja seikkailuja (Gummerus, 2006)
Hetemaa, Anne: Suomen keskiaika (Facto, 2003)
Langh, Tea: Keskiajan tunnelmissa : ideakirja tekevälle (Turun kulttuurikeskus, 2000)
Lidbeck, Lena: Tietoa ritareista (Turun maakuntamuseo, 1995)
Macaulay, David: Linna (WSOY, 1979)
Macdonald, Fiona: Sinustako keskiaikainen ritari? : haarniska, jota mieluummin et kantaisi (Sley...
Lähihoitajan tutkinto syntyi kun sosiaali- ja terveydenhuollon eri alojen peruskoulutukset yhdistettiin vuonna 1993. Nimitys yhdisti perushoitajien, kodinhoitajien, päivähoitajien ja kehitysvammaistenhoitajien ammattinimikkeet.
Aikaisempien vuosikymmenten nimikkeitä hoitotyön perusammattilaisille olivat apusisar, apuhoitaja ja perushoitaja, joista jokainen teki vuorollaan tilaa uudelle koulutukselle ja nimikkeelle.
Useimmissa hoitoalan ammattinimikkeissä määritellään hoitajan työtä jollakin tavoin, ehkäpä pelkkä hoitaja-nimitys olisi liian yleinen.
Tietoa hoitoalan ammateista löytyy mm. alla olevien linkkien kautta:
http://www.superliitto.fi/?cat=57
https://www.hdl.fi/fi/toiminta/historia/koulutuksen-historiaa
http://www.ammattinetti.fi...
Kirjan korvausvelvollisuus on sillä henkilöllä, jonka kortilla teos lainattiin. Esim. jos opettaja on lainannut oppilaiden kirjat omalla kortillaan tai koulun kortilla, on hän viime kädessä korvausvelvollinen. Kannattaa keskustella asiasta opettajan kanssa. Sirpale kirjan korvaushinta on 19,50e. Kirjan voi myös korvata hankkimalla uuden tai vähän käytetyn täsyin vastaavan kirjan.
Working class hero on suomennettu, mutta suomenkielistä levytystä kappaleesta en onnistunut löytämään.
Pentti Saarikosken kääntämä teksti löytyy kirjasta John Lennonin muisto : kaksikymmentäkaksi laulua (WSOY, 1981).
Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä nuorten tai nuorten aikuisten kirjoista
-Lukkarila, Päivi: Koitetaan kestää, Nanna (lesbolaisuus: äidit) (sarja)
-Simukka, Salla: Tapio ja Moona –sarja (lesbolaisuus: äidit)
-Rannela, Terhi: Amsterdam, Anne F. ja minä (sarjassa useampia kirjoja) (lesbolaisuus: tytöt)
-Hänninen, Jera: Harakkapoika (homoseksuaalisuus: pojat)
-Wilenius, Henrik: Saranapuolelta (homoseksuaalisuus: pojat)
Enemmänkin vaihtoehtoja löytyy esim. em. asiasanojen avulla haettuna, mutta näitä esimerkkikirjoja on viime vuosina luettu ja vinkattukin.
Et kerro, tarkoitatko klassista vai nykykreikkaa. Lopputuloksen kannalta tällä ei ole väliä, koska hakutulos ei niitä erittele, mutta sinun itsesi pitää ehkä kiinnittää tähän huomiota.
Suomen kansalliskirjaston kokoelma FENNICA https://finna.fi
on erinomainen tapa etsiä tällaista aineistoa. Valitse Haku, valitse hakutyyppi luokitus, ja kirjoita hakukenttään UDK:87 -1 (tarkoittaa luokituksessa kreikan ja latinan kielinen runous), jolloin saat hakutulokseksi kaiken Suomessa julkaistun alkukieleltään kreikkalaisen runouden, joka on julkaistu kirjoina. Mukana tulee myös latinasta käännetty, joten olepa tarkkana.
Saatuasi näin listatuksi kirjat voit tarkistaa saatavuuden kirjastostamme, http://www.helmet.fi/
Tämän lisäksi on tietenkin Ilias ja...
Alkoholit ovat laaja ryhmä orgaanisia yhdisteitä, ja niitä käytetään alkoholijuomien ja ruoanlaiton lisäksi yllättävänkin monella elämänalueella eri tarkoituksiin. Alkoholeja voidaan käyttää elintarvikkeissa, joten esim. elintarvikekemisti tarvitsee tietoutta niistä. Liikenteessä tutkitaan kemian avulla alkoholeja mm. polttoaineina. Hygienia- ja kosmetiikkatuotteissa alkoholeilla on myös käyttöä, joten kemistin osaamista tarvitaan siinäkin. Teollisuudessa alkoholeja käytetään liuttomissa, puhdistus- ja desinfiointiaineissa sekä raaka-aineina muiden kemikaalien valmistuksessa, eli sielläkin kemistin osaaminen on tarpeen. Varmasti on muitakin ammattialoja, joissa alkoholien kemian tuntemuksesta on hyötyä.
Kielitoimiston sanakirja kertoo, että puhveli on vankkarakenteisista, käyräsarvisista nautaeläimistä, myös biisonista (eli amerikanbiisonista, Bison bison) käytetty nimitys.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana puhveli perustuu pohjimmiltaan kreikan sanaan boúbalos, joka on voinut tarkoittaa myös jonkinlaista antilooppia. Suomeen sana on tullut 1800-luvulla ruotsista. Vielä Carl Heleniuksen sanakirjassa vuodelta 1838 ruotsin buffel-sanan vastineena on suomeksi hiidenhärkä tai hiidenlehmä.
WSOY:n Iloisessa lukukirjassa aikanaan julkaistu Oiva Paloheimon runo Metsän joulu on sittemmin päätynyt useaankin runoantologiaan, joista sen voi saada luettavakseen - esimerkkeinä mainittakoon Lasten runotar (Valistus, 1962), Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993), Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000) ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005).
Internetistä ei ainakaan tällä hetkellä näytä löytyvän varsinaisesti aiheeseen liittyviä sivustoja. Asiaa sivuavia sivuja löytyy Linkkikirjaston kautta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Asiasanahakemisto.aspx?FirstLett… ja sieltä asiasanahakemistosta kohdista kirjaimet, kirjaimistot, kirjasinlajit ja kirjasintyylit. Näistäkään ei kyllä pikaisesti katsomalla näytä löytyvän vanhoja kirjasintyylejä, mutta niistä voi olla apua.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy myös aihetta käsitteleviä kirjoja. Kirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2 ja kirjoja voi hakea asiasanoilla kirjaimet, kirjaimistot, kirjasinlajit ja kirjasintyylit.
Eemil, Tuulia, Kiia ja Milo –nimistä on kysytty ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja –palvelun arkistosta. Kirjoita tyhjään ruutuun etunimet ja etsimäsi nimi.
Konsta on Konstantin-nimen lyhentymä. Nimet tulevat pysyvää ja vakaata tarkoittavasta constans-sanasta. (Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja)
Mariel on saksalainen ja hollantilainen versio Mary-nimestä. (Lansky, Baby names around the world).
Zeina on todennäköisesti libanonilaisperäinen tytön nimi. Merkityksestä ei ole tietoa. (http://www.trendybabynames.com/index.php?goto=nthroughz)
Huhujen mukaan sota-aikaan rintamalla kiisseliin lisättiin bromia miesten sukupuolivietin tukahduttamiseksi.
Tiede-lehden Kysy asiantuntijalta -palstalla (Tiede 4/2007) jarrukysymykseen vastannut sotahistorioitsija Anssi Vuorenmaa toteaa, että Saksassa bromia on ilmeisesti armeijassa käytetty ja sieltä levisi tieto sen käytöstä Suomeenkin.
Todistettavasti bromia on Vuorenmaan mukaan käytetty Suomessa vain lääkkeenä yksittäisille potilaille. Bromin kulutustilastot tuolta ajalta eivät osoittaneet runsasta käyttöä.
Huhu jarrun käytöstä on kuitenkin elänyt sitkeänä ja ilmeisesti sitä kerrotaan edelleenkin jokaiselle uudelle alokaspolvelle.
Tiede-lehti 4/2007 http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta/kysymys/522/mita_oli_sotilaide…
Finnassa https://www.finna.fi/Content/about_finnafi on mukana paljon kirjastoja, arkistoja ja museoita ympäri Suomea. Mikäli löytämääsi teosta ei löydy Turun kirjastoista, voit tehdä kaukopalvelutilauksen https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Se on maksullista. Turun kaupunginkirjasto veloittaa 4 € + mahdolliset lainanantajakirjaston maksut.
Saippuan ja shampoon vaikuttavat aineet ovat erilaiset. Siksi ne ovat yleensä erillisiä tuotteita ja sopivat vain väliaikaisesti muuhun käyttöön.
On saatavilla pesunesteitä ja palasaippuoita, jotka soveltuvat sekä hiusten- että vartalonpesuun. Kyseessä ovat erikoistuotteet tai luonnontuotteet, joilla on tähän kaksoiskäyttöön soveltuvat ominaisuudet.
Monikäyttöiset pesunesteet ovat yleensä niin sanottuja herkän ihon pesuaineita, jotka ovat usein apteekki- tai luontaistuotteita. Niitä löytyy helposti googlaamalla esimerkiksi hakulausekkeella pesuaineet hiuksille ja vartalolle .
Lisäksi on oliiviöjystä tai savesta valmistettuja palasaippuoita. Näitä tuotteita voi hakea internetistä vaikkapa hakulausekkeella palasaippua...
Suomen kielen etymologiset sanakirjat ovat perinteisesti esittäneet rohdon ruoho-sanan yhteyteen kuuluvana johdoksena. Uudempana selityksenä on tämän rinnalle noussut tulkinta, jonka mukaan rohto voisi sellaisenaan olla lainaa siitä indoeurooppalaisten kielten kasvia tai yrttiä merkitsevästä sanasta, josta juontuu esimerkiksi nykyruotsin grod (itu).
Vuodesta 1949 Rohtona tunnettu japanilainen lääkevalmistaja näyttää aloittaneen toimintansa eri nimisenä, ja Rohto-sana esiintyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1909 sen valmistamien silmätippojen nimessä. Rohto-tipat oli nimetty silmälääkäri von Rothmundin mukaan, joka oli toiminut niiden kehittäjän Toyotaro Inouen professorina. Yhteys suomen kielen rohto-sanaan...
Punkki on nymfivaiheessa n. 1-1,5 mm:n kokoinen ja toukkavaiheessaan vain 0,3-0,5 mm. Kuva nymfipunkista löytyy ainakin täältä:
http://www.exspot.fi/punkit/yleista.asp
Kuvia ja tietoa kirvoista ja muista hyönteisistä ja ötököistä esim. täältä:
http://www.luonnossa.net/Hyonteiset/
