Keravan kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä digitointiasema, jolla voi siirtää VHS-videokasetin sisällön DVD-levylle. Digitointiaseman käyttöön tarvitaan voimassa oleva Kirkes-kirjastojen kirjastokortti. Asiakas opastetaan tarvittaessa digitointiaseman käytön alkuun.
Lisätietoja digitointiasemasta ja sen käytöstä voit tiedustella Keravan kaupunginkirjaston neuvonnasta, puh. 09 2949 2580. Katso myös nettisivu: http://www.kerava.fi/kirjasto_yleisopaatteet.asp
Suomeen 'joo' sana on tullut ruotsalaisena lainana. Kantana on nykyruotsin 'jo' ja varhaisempi muoto 'jå'. Samasta ruotsalaisesta lähteestä on peräisin myös suomen 'juu'.
Tsekkiin 'joo'-sana on tullut todennäköisesti germaanisena lainana, onhan ruotsinkin 'jo' samaa kantaa kuin saksan 'jawohl' (=kyllä).
Sanat ovat siis samaa germaanista alkuperää, mutta ovat tulleet kieliin eri kautta.
Lähde:
"Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 1" (SKS, 1992)
HelMet-kortin haltijan ei tarvitse asua Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa, mutta hänellä täytyy olla osoite Suomessa. Saadaksesi kortin sinun täytyy käydä henkilökohtaisesti jossain HelMet-kirjastossa (ks. kirjastojen yhteystiedot HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta kohdasta ”Löydä kirjastosi”). Varaa mukaan kuvallinen henkilötodistus, jossa on henkilötunnus. Saat kortin heti. Korttiin liitetään tietojesi rekisteröinnin yhteydessä valitsemasi tunnusluku.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Roomalaiskirjeitä voidaan pitää hyvänä yleiskatsauksena Paavalin oppiin, ja Paavali puhuu niissä myös pahan vastustamisesta:
Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä. (Room. 12:9)
Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä.
(Room. 12:17)
Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.
(Room. 12:21)
Siihen, mikä on hyvää tai pahaa tai niiden välistä harmaata vyöhykettä vaaditaankin sitten jo laajempaa pohdintaa, jos tähän oikeaa vastausta onkaan.
Lähteet:
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Room…
Kuula, Kari: Paavali-kristinuskon ensimmäinen teologi. Edita 2001.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirje_roomalaisille
Virtsanäytteenotosta saat tietoa esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta. Alla muutama linkki, joista löytyy tarkemmat ohjeet.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk02…äyte
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=pot00…äyte
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_arti…
Usein puhutaan suomalaisesta "tietäjälaitoksesta", eli nimenomaan siitä, että kyläyhteisöissä oli arvossa pidetty henkilö (tietäjä), jonka puoleen käännyttiin. Tietäjä on siis oikea sana.
Suomessa tietäjyys oli enemmän miehistä (vrt. Kalevalan Väinämöinen jne.),kun taas Keski-Euroopassahan jahdattiin juuri naisia noitina. Noitavainojen yhteydessä Suomessa nostettiin esiin poikkeuksellisen paljon miehiä, mutta toisaalta vainot eivät olleet yhtä fanaattisia kuin Euroopassa, koska tietämys kansanlääkinnästä, loitsuista ym. kosketti jollain tapaa koko yhteisöä; kaikki osasivat jotain sellaista, mikä olisi voitu tulkita noituudeksi.
Naisten asema oli vähäisempi, mutta esim. kansanlääkinnän alueella naiset ovat olleet vahvastikin mukana, ja...
Kappale on saanut tähän Aarno Ranisen sovitukseen nimeksi "Mozart 40". Sävelmä on tosiaankin kuuluisa teema Mozartin 40. sinfonian ensimmäisestä osasta Molto allegro. Laulua ovat esittäneet äänitteillä Päivi Paunu ja Aarno Raninen, suomenkieliset sanat on sommitellut Juha Vainio.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Vuoden 1962 euroviisuvoittaja oli ranskalainen Isabelle Aubret, ja voittoisa kappale mainitsemasi Un premier amour. Isabelle Aubret'n cd-levyä ei enää löydy kirjaston kokoelmista, mutta kokoelma euroviisuvoittajista kyllä Congratulations : 50 years of the Eurovision song contest : all the winners + favourites : 1956-1980. CD-levy. CMC Entertainment, 2005.
Laulun nuotti löytyy monestakin nuottivihosta nimellä Skye Boat Song, mutta niissä laulun sanat ovat todennäköisesti erilaiset kuin tv-sarjassa käytetyssä versiossa. Tv-sarjan (https://en.wikipedia.org/wiki/Outlander_(TV_series)#Music) versiossa sanoituksena on käytetty mukailtuna Robert Louis Stevensonin runoa Sing me a song of a lad that is gone (https://www.youtube.com/watch?v=mUBRbJPJtio). Laulun melodia on skotlantilainen kansansävelmä. Alkuperäiset sanat ("Speed bonnie boat, like a bird on the wing") on kirjoittanut Sir Harold Boulton.
Esim. nuotissa Songs of the British Isles (Mel Bay, sovittanut Jerry Silverman) on laulun melodia, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja Sir Harold Boultonin sanoitus. Suomenkielinen versio löytyy...
Katkelma on Minna Canthin novellista Kuoleva lapsi. Se löytyy ainakin Canthin kootuista teoksista Canth, Minna, Kootut teokset 2. 1919.
Novelli löytyy (ainakin tilapäisesti) myös netistä,
http://modersmal.skolutveckling.se/finska/timo/kuolevalapsi.htm
Hyvää Minna Canthin päivää!
Elsa Lindberg-Dovlette (1874-1944), suomalaissyntyinen ruotsinkielinen kirjailija, meni vuonna 1902 naimisiin persialaisen prinssin ja diplomaatin (mm. Pietarissa ja Tukholmassa) Arfa-ud-Dovleh Mirza –Riza-Khanin kanssa (prinssi kuoli vuonna 1926). E. Lindberg otti nimekseen Dovlette (fem. muoto nimestä Dovleh)-Khanoum. Hän käytti myös nimeä prinsessa Mirza Riza-Khan (Arfa).
Elsa Lindberg-Dovletten teoksia ovat mm. Haaremin ristikon takaa. Pohjoismaalainen nainen itämaalaisen puolisona. (1925) ja sen jatko-osa Häät Bosporin rannalla (1932).
Kirjassa ”Haaremin ristikon takana” on elämäkertatietoja kirjailijasta ja siellä sanotaan mm. seuraavaa:
"Elsa Lindberg, joka on ollut jo kohta kaksikymmentä vuotta naimisissa kuuluisan persialaisen...
Lastenlääkäri ja psykoanalyytikko D. W. Winnicott (1896–1971) kuvaa, miten vauva peukalon imemisen lisäksi tai asemasta voi keksiä muutakin touhua. Esim. vaatekappaleen nurkan nypläys rauhoittaa ja suojaa erityisesti nukkumaan mentäessä etenkin depressiivistyyppiseltä ahdistukselta. Näin kehittyy sellainen erityinen kohde, jota Winnicott kutsuu transitionaaliobjektiksi. Ehkä tunnetuin transitionaaliobjekti on rätti, josta Tenavat-sarjakuvan Eppu ei kerta kaikkiaan voi luopua. Transitionaaliobjekti menettää vähitellen merkitystään muiden mielenkiinnon kohteiden kasvaessa.
Kari Kurkela: Winnicott, raja, luova asenne http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/kurkela_winnicott.htm
Lapsi voi hädän hetkellä turvautua...
Tanja Hällstén tulkitsee runon sisältöä Tampereen yliopistoon vuonna 2008 tekemässä pro gradu -tutkimuksessaan seuraavasti:
"Satama toimii vertauskuvana runoilijalle ja hänen työlleen sekä yleisemmin ihmisen tuntemusten kuvaajana. Tunnelma runossa on kaipaava, mutta samalla levollinen, vaikka toisaalta laivat ja meri kuvaavat myös ihmismielen levottomuutta: halua lähteä ja siirtyä paikasta toiseen. Sataman voi tulkita sekä turvapaikaksi elämän merellä että lähdön ja liikkumisen symboliksi. -- Satama on staattinen, paikallaan pysyvä, vakaa turvapaikka. Meri sen sijaan on jatkuvassa liikkeessä oleva, arvaamaton ulottuvuus. Runo rinnastaa puhujan elämän ja meren. Tämän vertauskuvan kautta voi tulkita, että runon puhuja lähtee matkalle...
Kyllikki Villa on suomentanut tämän luvun 11. heinäkuuta lopusta löytyvän kohdan seuraavasti:
"Ihminen haluaa saada osakseen rakkautta, sen puutteessa ihailua, sen puutteessa pelkoa, sen puutteessa inhoa ja halveksuntaa. Hän haluaa herättää toisissa ihmisissä jonkinlaista tunnetta. Sielu kavahtaa tyhjiötä ja haluaa kosketusta mihin hintaan hyvänsä." (s. 93)
Ford Model A -kirjoja ei valitettavasti löytynyt kirjastojen kokoelmista, mutta Alfamerin luettelossa www.alfamer.fi on useita teoksia Model A:sta, esim. James Schild : Ford Model A Original, josta mainitaan että se on hyvin kuvitettu entisöintiopas. Kirjan sisällöstä ja sopivan kirjan valinnasta kannattaa kysyä Alfameriltä puh 09-7742810.
Kyseessä on julkaisu Satumaailma : värikuvallinen taruaarre nuorisolle, osa 5. Julkaisu ilmestyi vuonna 1929 Kariston kustantamana ja V. Hämeen-Anttilan toimittamana. Satumaailmaa ilmestyi 32 osaa vuosina 1925-1956.
Vastaus löytyi Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston tietokannasta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja luotaa poikasi tulevaa nimeä seuraavasti:
Aatu on muunnos Aadolfista. Nimi on lyhentymä muinaissaksalaisesta nimestä Adalwolf (jalo susi). Suomen almanakassa nimi esiintyi vuonna 1706 (10.12.) ja vuonna 1726 (27.9.) muodossa Adolph ( Adophus). Vuodesta 1750 nimipäiväksi vakiintui 23.6. kruununprinssi ja myöhemmin kuningas Adolf Fredrikin kunniaksi. Suomenkielisessa almanakassa kirjoitusasu on vuodesta 1902 lähtien Aadolf. Nimen kansanomaisista muodoista almanakkaan on päässyt Aatto ja Aatu (almanakassa vuodesta 1929 23.6.).
Artturi ( Arttu, Arttur, Artur) on mahdollisesti peräisin kelttiläisestä sanasta artos, karhu, tai muinaisen roomalaisen ylimyssyvyn nimestä Artorius. Nimi on esiintynyt...
Lumia lienee perua latinan valoa tarkoittavasta sanasta "lumen", mutta Suomessa liittyy luontevasti myös lumi-sanaan, joka on nimenäkin suosittu (Kirjasta: Nummelin: Eetu, Ukri, Amelie - 2 000 kaunista ja harvinaista etunimeä).
Aurora (kreik. aamurusko), rinnakkaisasu Auroora, muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisten aamuruskon jumalatar Eoksen vastine (Kirjasta: Lempiäinen: Suuri etunimikirja).
Jane on englantilainen lyhentymä Johannasta, pitempiä muotoja ovat mm. Janet, Janetta ja Janette. Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen) (Lempiäisen kirjasta)
