Nalle Puh asuu Puolen hehtaarin metsässä ja Uppo-Nalle huuhtoutui rantaan Reeta-tytön löydettäväksi Suomessa. Pehmoeläimet voivat tietysti olla pitkäikäisiäkin, mutta Nalle Puh on myös Uppo-Nallea kovasti vanhempi, joten epäilemme, että he eivät ole koskaan tavanneet toisiaan. Heitä yhdistää siis ehkä vain se, että molemmat ovat nallekarhuja.
Leo Lindstedt on Kiljavan opiston opettaja ja mm. Hyvinkään kehitysmaayhdistyksen puheenjohtaja.
Tarkoitatteko kenties Leo Lindsten'iä? Hän oli suomalainen kriitikko, runoilija ja kuvataiteilija. Leo Olavi Lindsten syntyi 17.heinäkuuta 1943 Lauritsalassa ja kuoli 11. heinäkuuta 1988 Helsingissä. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Leo_Lindsten ja Kuvataiteilijat 2004
PIKI-verkkokirjaston (ks. Internetistä www.tampere.fi/kirjasto/piki, haku nimeke = joulupuu on rakennettu JA kieli = ruotsi ) avulla löytää teokset, joissa on ehkä juuri tuokin laulu ruotsinkielisenä. Tarkastin Metsossa paikalla olevat nuottijulkaisut ja niistä kahdesta löytyi kaivattu laulu ruotsin kielellä: kummassakin on eri käännös ja vain kaksi säkeistöä on käännetty ruotsiksi kummassakin versiossa.
Lapset soittavat joululauluja [Nuottijulkaisu] = Barnen spelar julvisor
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazer, 1980, osa: [I]
Saatavuus: Tarkasta missä
ja
Lasten omat joululaulut [Nuottijulkaisu] = Barnens egna julsånger
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazerin Musiikkikauppa, [197-?]
Saatavuus: Tarkasta missä
Useissa HelMet-kirjastoissa on kirjakierrätyspiste. Voit helposti tarkistaa HelMet-palvelusivustolta, missä kirjastoissa sellainen on. Avaa HelMet-palvelusivustolta kohta "Kirjastot ja palvelut". Sen alta avautuu pudotusvalikko "Näytä kirjastot, joissa on...". Klikkaamalla auki kohdan "Kirjakierrätyspiste" saat listan kirjastoista, joihin voit tuoda kierrätyskirjoja.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Karhapää kuten monet muutkin pää-loppuiset nimet ovat alun perin olleet ulkonäköön liittyviä lisänimi. Karhapää on ilmeisesti tarkoittanut 'pörrötukkaista ihmistä'. Nimi on sittemmin vakiintunut sukunimeksi Ilomantsin seudulla. Maakirjoista nimi löytyy sukunimenä ensimmäisen kerran vuodelta 1638. On mahdollista, että samasta alkumuodosta on kehittynyt myös sukunimi Karhinen.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka : Sukunimet. Helsinki, 2000
Wikipedia kertoo nimestä Aili:"Aili on alkujaan saamelainen naisen etunimi. Saamelaisilla sen tiedetään esiintyneen jo 1600-luvulla, ja suomalaisten keskuudessa se yleistyi 1800-luvun lopulla. Nykyään nimi on yleinen myös Virossa. Saamelaisilla nimi esiintyy myös muodossa Áile, ja muuallekin on levinnyt myös nimen inarinsaamelainen muunnelma Aila.
Nimi Aili oli vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 32 653 naiselle, joista suurin osa on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien, ja nimipäivä on 17. syyskuuta." Linkki Wikipediaan.
Sivusto nimipäivät.fi kertoo:"
Aili on saamelainen nimi, jota on Suomessa esiintynyt jo 1600- ja 1700-...
Puškinin runo Медный всадник / Mednyj vsadnik löytyy nimellä ’Vaskiratsastaja’ Aarno Salevan suomentamana kirjasta /// Aleksandr Puskin : Kertovia runoelmia. – 1999. ISBN 952-5347-00-1 ///. Lyhyitä katkelmia siitä on aikaisemmin suomentanut ainakin Lauri Kemiläinen v. 1946 ilmestyneeseen kokoelmaan Venäjän runotar.
Varsinaisia opaskirjoja ei Cubaseen ja CakeWalkiin liene julkaistu suomeksi, mutta hyvät perusohjeet jälkimmäiseen löytyivät. Janne Peltolan kirjassa 'Digitaalisen äänen tuottaminen' on luvussa 'Käytännön musiikintekoa' käytetty esimerkkiohjelmana CakeWalkia. Kyseinen teos on tällä hetkellä paikalla pääkirjasto Metson musiikkiosastolla.
Valokuvaus on sallittua yleisissä kirjastoissa. Kohteliasta on kysyä lupaa ennen kuin kuvaa kirjaston asiakkaita tai henkilökuntaa. Lehtikuvaajilla on tapana varmistaa lupa kirjastonjohtajalta.
Sweet Valley High -sarjasta on tehty kysymyksiä Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalveluun ennemminkin. Voit etsiä kysymykset etätietopalvelun arkistosta esimerkiksi sanalla sweet. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Aikaisemmin kysymykseen vastannut kirjastonhoitaja on tiedustellut sarjan suomalaiselta kustantajalta Otavalta jatko-osien suomentamisesta. Kopioin vastauksen tähän:
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja...
Vladimir Putinista kertova Wikipedia-artikkeli perustaa tietonsa pitkälti The New York Times -lehden toimittajana työskennelleen ja myös Moskovasta raportoineen toimittaja Steven Lee Myersin kirjaan Uusi tsaari : Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä (The New Tsar: The Rise and Reign of Vladimir Putin). Artikkelin mukaan Putin on opiskellut Leningradin valtionyliopistossa oikeustiedettä, mutta kesken neljännen vuosikurssin hän liittyi KGB:hen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Putin
Enempää tietoa hänen mahdollisista tutkinnoistaan emme löytäneet.
Väkivallan virkamies on Matti Yrjänä Joensuun esikoisteos. Harjunpää esiintyy tässä romaanissa ensimmäistä kertaa. Teemana on henkirikokset, väkivalta ja poliisityön realistinen kuvaus.
Netissä kirjaa kuvataan näin: "Joka kerta yöpäivystyksen alkaessa Helsingin rikospoliisin väkivaltatoimiston vanhempi konstaapeli Timo Harjunpää tuntee pelon kipristävän vatsaansa. Tällä kertaa hän saa aamuyöstä ikävän hälytyksen: Lehdenkantaja epäilee, että eräässä asunnossa on ruumis. Levyseppä Konttinen, viinaan ja naisiin menevä yksineläjä, on lojunut asunnossaan päiväkausia kuolleeksi hakattuna, naapurien ja omaisten tietämättä." www.luekirja.fi
Ilta-Sanomissa vuonna 2017 julkaistussa uutisessa on haastateltu silloista Aleksanteri-instituutin johtajaa, jonka mukaan Suomen presidenteistä vain Juho Kusti Paasikivi ja Mauno Koivisto ovat osanneet venäjän kieltä hyvin. Paasikivi-Seuran sivuilta löytyvässä artikkelissa on runsaasti tietoa Paasikiven venäjän kielen taidosta ja opiskelusta. Ylen Elävästä arkistosta löytyy vuonna 1988 valmistunut Mauno Koiviston henkilökuva, jossa merkittävä osa haastattelusta käydään venäjäksi.Ilta-Sanomien uutisesta selviää myös, että Suomen presidenteistä Sauli Niinistö on opiskellut venäjää, mutta venäjänkielinen keskustelu rajoittui lähinnä normaalikohteliaisuuksiin. Presidentti käyttää apunaan tulkkia, kun keskustelukumppanin kanssa ei ole...
"Maan matkaltain kun lähden" on kuoro-osa Johann Sebastian Bachin Matteus-passiossa, joka löytyy kirjastojen luetteloista nimellä Passiot, BWV244 (Matthäuspassion). Saksaksi osan nimi on "Wenn ich einmal soll scheiden" ja se on tässä passiossa osa numero 62 (aiempi numero oli 72). "Maan matkaltain kun lähden" -suomennoksen on tehnyt Heikki Klemetti. Reijo Norion suomennos on nimeltään "Kun lähtö koittaa mulla".
Sama sävelmä esiintyy passiossa yhteensä viisi kertaa (osissa 15, 17, 44, 54 ja 62). Se on peräisin Hans Leo Hasslerilta. Virsi ”Oi rakkain Jeesukseni” (”O Haupt voll Blut und Wunden”) on tunnetuin tähän sävelmään liittyvä virsi. Bachilla sama sävelmä on myös urkukoraalissa ”Herzlich tut mich verlangen”, joka löytyy...
Näin lauletaan Antero Gustafssonin säveltämässä ja sanoittamassa laulussa Kapakka-kantri.
Kertosäe menee näin:
"Miksi kapakkaan sä meet?
Miksi kapakkaan sä meet?
Muuttuu velat saataviksi, sukulaiset ystäviksi
siksi kapakkaan sä meet."
Kapakka-kantri on Pekka Myllykosken ja Jytäjemmarien levyllä Viekää minut baariin taas...
http://www.helmet.fi/record=b1687703~S9*fin
Valitettavasti ääninäyttelemisestä ei löydy suomenkielistä kirjallisuutta.
Ääninäyttelijät ovat yleensä koulutukseltaan näyttelijöitä. Mitään erillistä ääninäyttelijän koulutusta ei Suomessa järjestetä.
Näyttelijäksi voi opiskella Teatterikorkakoulussa tai Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitoksella. Myös joissakin kansanopistoissa voi opiskella näyttelemistä.
https://www.opiskelupaikka.fi/Virtuaaliopo/Kysymykset/Elokuva-dubbaus
https://www.uniarts.fi/
http://naty.uta.fi/index_flash.html
https://www.kansanopistot.fi/?s=teatteri
Hei,
Juuri tällä viikolla tuli tieto, että kirjan ilmestyminen on siirtynyt, joten tilaukset on peruttu. Tämänhetkisten tietojen mukaan kirja on lykkääntynyt vuoteen 2023. Uskoisin, että se silloin ilmestyy. Keskisarjan Saapasnahka-tornikin lykkääntyi samalla tavalla - muistaakseni myös Murhanenkeli. Ehkäpä hänella on sen verran kiirettä eri projektien kanssa, että kaikkea ei ehdi saada aikataulun mukaan valmiiksi.
Etunimi Elita on käytössä mm. latinalaisessa Amerikassa. Siellä se on alunperin mahdollisesti yhdistelmä latinan sanasta electa ja ranskan sanasta elite, jolloin nimi tarkoittaa valittua.
Nimi voi toisaalta hyvinkin olla - varsinkin Suomessa - myös yksi lukuisista Elisabeth-nimen muunnelmista. Raamatussa esiintyvä nimi Elisabeth monine muunnelmineen (Liisa, Elisa, Beth jne.) on suosituimpia naisten nimiä maailmassa. Alkuaan Elisabeth -nimi tulee hepreasta ja tarkoittaa "Jumala on valani", "Jumalaa kunnioittava" tai "Jumala on täydellisyys".
Elitalla ei ole Suomen nimipäiväkalentereissa nimipäivää. Jos Elita katsotaan Elisabeth-nimen johdannaiseksi, voidaan nimipäivää viettää Elisabethin ja sen sukulaisnimien kuten Liisan ja Elisan...
Aini on Ainan ja Ainon pohjalta syntynyt naisennimi, joka otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimeä on tavattu jo 1800-luvun puolella, ja yleisimmillään se oli 1900-luvun alkupuolella. 2000-luvun alun nimitilastojen perusteella voisi päätellä, että Ainin suosio nimenä kasvaa lähivuosina. Virossa Ainin on katsottu olevan muunnos Annasta. Latviassa sana aina merkitsee kuvaa ja kuvaelmaa ja äänneasultaan samantapainen ainava maisemaa, liettuassa taas ainis jälkeläistä. Aina-nimen teki tunnetuksi 1840-luvulla Topeliuksen runo Ljungblommor. Aino-nimi on vanhassa suomenkielessä ainoa-sanan lyhyempi muoto ja naisen/neidon nimeksi se muodostui Lönnrothin toimesta Kalevalassa.
Ilona on alun perin unkarilainen naisennimi, joka pohjautuu...
Jamin nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 6.4. vuodesta 2000 lähtien. Se on lyhentymä nimistä Benjamin (hepr. onnenpoika), Jalmari ja Viljami. Nimi alkoi tulla käyttöön 1960-luvulla ja vuonna 2002 se oli poikien ensimmäisten etunimien tilastossa sijalla 55.
Tatu on suomalainen lyhentymä Tanelista (Danielista) ja Taavista (Daavidista). Suomen almanakassa Tatu on ollut 11.12. vuodesta 1964 lähtien. Tatu-nimeä on annettu jo 1800-luvun lopussa, mutta suosituimmillaan se oli vuonna 2002 jolloin se sijoittui sinä vuonna annettujen nimien tilastossa sijalle 58.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
