Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjasssa on selvitelty nimien alkuperää. Tulppo-nimen juuret ovat 1600-luvun Pohjois-Pohjanmaalla. Jokitulppo-nimestä on maininta vuodelta 1687. Tulppo-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Pentikäinen-nimi esiintyy jo 1500-luvulla. Se on yhdistettävissä Pentti-nimeen, joka pohjautuu nimeen Benedictus. Sukunimet-kirjaa voi lainata kirjastoista.
Raavaan sanakirjamerkitykseen ei suoranaisesti sisälly ajatusta kovuudesta tai tunteettomuudesta – sikäli kuin nämä siihen liittyvät, on yhteys korkeintaan implisiittinen. Kielitoimiston sanakirja antaa raavaalle merkityksen 'voimakas, roteva, riuska; täysikasvuinen' ja huomauttaa, että sitä käytetään erityisesti miehestä. Näistä sanan merkityksistä alkuperäisin on 'täysikasvuinen'.Raavaan toinen sanakirjamerkitys on 'täysikasvuinen nauta'. Raavaanliha on täysikasvuisen naudan (lehmän tai sonnin) lihaa. Kotieläintemme nimityksiä tutkinut Veikko Ruoppila selittää sanan nauta-merkityksenkin johtuvan sen alkuperäisestä merkityksestä. Alkuaan raavasta on käytetty eläinten yhteydessä 'täysikasvuista' merkitsemässä lähinnä teuraseläimistä...
Saksankielisiä Sibeliuksen sinfonia-tutkimuksia löytyi suomalaisista tietokannoista (Viola, Fennica, Linda, Plussa) ainoastaan yksi: Krohn, Ilmari: Der Formenbau in den Symphonien von Jean Sibelius (Helsinki : Suomalainen tiedeakatemia, 1942, sarja B ; 49: 1). Kannattaisi kääntyä esim. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksen tai Sibelius-Akatemian kirjaston puoleen, heillä voisi olla tarkempaa tietoa saksannoksista (hakuteokset, saksalaiset musiikkitietokannat).
Tässä muunkielisen aineiston viitteet. Ringbom, Nils-Eric: Sibelius - sinfoniat. Howell, Tim: Jean Sibelius - progressive techniques in the symphonies and the poems. Murtomäki, Veijo: Symphonic unity - the development of formal thinking in the symphonies of Sibelius. Mann,...
Lea Tastula ja Marjaana Hietala Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta selvittivät asian perusteellisesti: Alice Tegnérin säveltämän Saareen-laulun alkuperäinen nimi on Dansvisa. Laulu löytyy hänen nuotistaan "Sjung med oss, mamma!", osasta 4: http://carkiv.musikverk.se/www/dansvisa_bi_13590_04.pdf. Nuotissa tekstin tekijäksi on merkitty O. v. Dalin ja tarkemmassa kuvauksessa Olof von Dalin https://katalog.visarkiv.se/lib/views/visolat/ShowRecord.aspx?id=1031979. Toisella sivustolla tekstintekijän etunimi lienee väärin (Otto), mutta tällä sivustolla lukeekin: Lyrics after Otto von Dalin: http://www.acc.umu.se/~akadkor/AT.html. Olof von Dalinin runossa tai sanoituksessa "Skatan sitter på kyrkotorn" 3. ja viimeisessä...
Entisaikaan niin sanotut vauvankatsojaiset olivat kastejuhlia merkittävimpiä tapahtumia. Vieraat kävivät tervehtimässä äitiä ja vauvaa ja toivat lahjoja, ruokaa, vaatteita tai rahaa. Vauvankatsojaisilla oli eri puolilla Suomea erilaisia nimityksiä. Karjalassa niitä kutsuttiin rotinoiksi, Pohjanmaalla pirtittämiseksi, Savossa saunaisiksi. Myös varpajaisilla on alun perin tarkoitettu juhlia, joissa äitiä ja vauvaa katsomaan tulleille tarjottiin kahvia tai viinaa.
Miehet ovat elvyttäneet varpajaiset - tai varpaiset - ja nykyisin sana tarkoittaa tuoreen isän miespuolisille ystävilleen järjestämiä juhlia, ravintolailtaa tai kotibileitä. Juhlan nimi viittaa lapsen varpaisiin. Myös Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa tunnetaan...
Leonardo da Vincin (1452-1519) Santa Maria delle Grazien dominikaaniveljeskunnan luostarin ruokasaliin Milanoon vuosina 1495-1498 maalaama fresko Pyhä ehtoollinen on Mona Lisan ohella tekijänsä ja maailmantaiteen merkkiteoksia. Jeesuksen ja Juudaksen malleista löytyy esimerkiksi Internetistä ihmeellisiä tarinoita. Väitetään jopa, että heitä esittäisi sama henkilö. Leonardon elämäkerran kirjoittaja Antonina Vallentin kuvaa teoksessaan Leonardo da Vinci, jonka on suomentanut Helka Varho, että kyseisten henkilöiden malleja oli renessanssineron vaikea löytää. Leonardon muistikirjasta on kuitenkin katkelma: "Kristus, nuori kreivi - kardinaali del Mortaro." Sitä ennen hän oli kirjoittanut riemullisesti löytäneensä Jeesuksen kädet: Parman sukuun...
Lauri Pohjanpään runo Kerjäläispoika sisältyy vuonna 1936 julkaistuun kokoelmaan Kärsimys ja elämä. Runo on julkaistu myöhemminkin useissa kokoelmissa, mm. Helena Anhavan toimittamassa valikoimassa Lauri Pohjanpää, Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
Suomessa on järjestetty kaikki yleiset valtakunnalliset vaalit vuodesta 1907 lukien erikseen – yhtä kertaa lukuunottamatta: vuoden 1996 kunnallisvaalien yhteydessä toimitettiin myös Suomen ensimmäiset europarlamenttivaalit. Jos tarkasteltavaksi otetaan myös muut kuin valtakunnalliset vaalit, löytyy toinenkin poikkeus: Kainuun hallintokokeilun 2005–2012 yhteydessä alueen kahdeksassa kunnassa toimitettiin kokeilusta annetun lain mukaiset maakuntavaalit kunnallisvaalien yhteydessä 2004 ja 2008.Vaalien samanaikainen toimittaminen - Vaalit Kainuun maakuntavaalit 2004 ja 2008 - Vaalit Monella tapaa poikkeukselliset vaalit – "Suurimmissa kaupungeissa pitää jo kampanjoida kunnolla" | Kuntalehti
Rosa Liksomin Everstinnaa ei vielä ole fyysisenä kappaleena näkynyt kirjastossa, vaikka se tilattu onkin.
Jo julkaistut arvostelut ja kuvaukset mainitsevat päähenkilön muistuttavan kohtaloltaan kirjailija Annikki Kariniemeä.
Esim. Suvi Ahola Helsingin Sanomissa 10.9."Paljon tästä käy yksiin Annikki Kariniemen elämän kanssa. (--) Vaikka Kariniemi on selvästi Liksomin innoitus, yhtä lähellä päähenkilöä on Kreisland-romaanin (1996) Impi Agafiina".
Kyseessä ei siis ole varsinaisesti Kariniemen elämäkerta, hän on toiminut ainoastaan teoksen innoittajana. Samaa aihetta Liksom käsitteli jo 2014 Topi Mikkoselle kirjoittamassaan esityksessä Lapin punaiset hanget.
Et kerro, tarkoitatko klassista vai nykykreikkaa. Lopputuloksen kannalta tällä ei ole väliä, koska hakutulos ei niitä erittele, mutta sinun itsesi pitää ehkä kiinnittää tähän huomiota.
Suomen kansalliskirjaston kokoelma FENNICA https://finna.fi
on erinomainen tapa etsiä tällaista aineistoa. Valitse Haku, valitse hakutyyppi luokitus, ja kirjoita hakukenttään UDK:87 -1 (tarkoittaa luokituksessa kreikan ja latinan kielinen runous), jolloin saat hakutulokseksi kaiken Suomessa julkaistun alkukieleltään kreikkalaisen runouden, joka on julkaistu kirjoina. Mukana tulee myös latinasta käännetty, joten olepa tarkkana.
Saatuasi näin listatuksi kirjat voit tarkistaa saatavuuden kirjastostamme, http://www.helmet.fi/
Tämän lisäksi on tietenkin Ilias ja...
Kirjastot saattavat ottaa lahjoituksia vastaan, mutta se riippuu paljon siitä, mitä kirjoja lahjoitukseen kuuluu. Esimerkiksi kohtuullisen uudet ja menevät kirjat otetaan luultavasti vastaan, mutta vanhat ja vähemmän suositut kirjat eivät oikein mahdu kokoelmiin. Tosin Pasilan kirjavarasto voi ottaa vastaan vanhoja harvinaisempia kirjoja, jotka puuttuvat kokoelmista tai joita on vain huonokuntoinen kappale. Kovin huonokuntoisia kirjoja ei kannata tuoda.
Monissa kirjastoissa on myös kierrätyshylly tai -kärry, johon kirjoja voi tuoda. Kirjakierrätyspisteelliset kirjastot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut, kun valitset pudotusvalikosta kohdan ”Kirjakierrätyspiste”. Välttämättä kaikkiin kierrätyspisteisiin...
Canto Finlandiasta ei löydy paljoakaan tietoa. Last.fm-sivuston määritelmän mukaan Canto Finlandia on suomalainen projekti, joka yhdistelee syntetisaattoreita ja kuoromusiikkia, tuottaen cover-versioita pop- ja rock-kappaleista Gregorian-yhtyeen hengessä.
Allmusic.com-palvelun mukaan yhtye on julkaissut kolme albumia ja neljä singleä vuosina 2001-2003.
Ensimmäinen levy Canto Finlandia on EMI:n julkaisema, kappaleiden sovitukset ovat Timo Lehtovaaran tekemiä ja osan kappaleista on säveltänyt Teropekka Virtanen. Tuottajana on toiminut Jakke Lindberg. Levyt Canto Finlandia II ja Canto Finlandia III ovat Capitol Recordsin julkaisemia. Tuotanto ja sovitukset ovat Teropekka Virtasen käsialaa, kuorosovitukset Timo Lehtovaaran tekemiä....
Maaranniitty on julkaissut teoksia eri etunimillä (Per, Pietari, Per-Åke sekä myös nimellä P. Korhonen) suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi enimmäkseen omakustanteina. Englanninkielisen teoksen Love is a trap on kustantanut lontoolainen Minerva ja romaanin Sjuk kustansi Schildts 1977. Teoksia on ilmestynyt 1970-2000 luvuilla.
Svenska Österbottens Litteraturföreningenin lehdessä Horisont nro. 2, vsk.36, 1989, s. 95-96 on Mauno Ruokosen kirjoittama kirja-arvostelu Maaranniityn teoksesta Saat anteeksi, Suomi. Saman lehden v. 1988 numerossa 3 on Per Åke Maaranniityn artikkeli "Tankar om generationskultur".
Per Maaranniitty on pakinoi myös Kirjastolehden numerossa 4/2003 otsikolla "Kirjastoholismi : miksi siitä ei puhuta avoimesti?"
Internetistä...
Teoksesta Malkama, Toivo: Koti- ja maataloudellisia käsityöpiirustuksia työselityksineen (1946) löytyy muun muassa voipytyn, taikina-astian teko-ohjeet (kuvallinen ja lyhyt kirjallinen selostus).
Kotkan pääkirjastossa on lehtileikekansio, joka sisältää vanhoja lehtiartikkeleita Ilkka Remeksestä. Sieltä osui silmiini Kotiliedessä vuonna 1999 julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan näin:
Kirjailija Remeksestä tuli saman poltteen johtamana kuin muistakin kirjailijoista. "Minulla oli tarinan kertomisen tarve. Kai se on niin kaikilla, jotka tarinoita kertovat, vaikka se saattaa tuntua pliisulta syyltä.". (Apila, Inkeri: Ilkka Remes. Jännityskirjailija. - Kotiliesi 4/1999, s. 100)
Lehtileikekansion voi laina kotiin.
Kyyti-verkkokirjaston haulla löytyy mm. seuraavat kirjat, joissa kerrotaan Ilkka Remeksestä:
-Kotimaisia nykykertojia 8. - Avain 2010.
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 6. - BTJ 2009.
-Kotimaisia tieteis- ja...
Puun koristeveistoa käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Kenttä, Olavi: Koristeveistokirja. 1999. (luokka 65.1)
Rung, Jennifer: Puunveistokirja. 1999. (luokka 65.1)
Isotaito 3. (sivut 129-135) 1978. (luokka 65.03)
Lahden kaupunginkirjaston Riimi-aineistotietokannasta voitte katsoa, mitä kirjoja kirjastossa on
luokassa 65.1 (puutyö). Kirjaston kotisivun osoite on http://www.lahti.fi/kirjasto.
Klikatkaa kohtaa AINEISTOTIETOKANTA, sen jälkeen PIKAHAKU. Pikahaku valikkoon voitte
valita kohdan LUOKKA ja kirjoittaa sen jälkeen palkille luokan numeron 65.1. Klikkaamalla
kohtaa HAE saatte näkyviin luokan 65.1 kirjat.
Ristiintaulukoinnilla voidaan analysoida tilastotietoja ja tilastollisten muuttujien välistä riippuvuutta. Menetelmää käytetään paljon muun muassa sosiologiassa ja historiantutkimuksessa.
Tietoa ristiintaulukoinnista on muun muassa Martti Holopaisen ja Pekka Pulkkisen kirjassa Tilastolliset menetelmät. Ristiintaulukoinnissa kahden muuttujan arvot sijoitetaan taulukkoon siten, että toinen muuttuja on riveillä, toinen sarakkeissa. Jos muuttuja 1 on esimerkiksi oppilaiden määrä eri luokilla ja muuttuja 2 oppilaiden sukupuoli, nähdään ristiintaulukoimalla kuinka monta tyttöä ja poikaa jokaisella luokalla on. Voidaan laskea myös kuinka monta prosenttia eri luokilla on tyttöjä ja poikia. Lopputuloksesta voidaan yrittää päätellä, vaikuttaako...
Vasenkätisyyteen, kuten moneen muuhunkin ihmisten vähemmistöjen ominaisuuteen, on suhtauduttu monina aikoina kielteisesti. Vasenta kättä on pidetty oikeaa huonompana, ja vasenkätisiä tätä kautta joko vammaisina tai jopa rappeutuneina tai rodullisesti alempina. Toisaalta vasenkätisyyttä on myös ihailtu ja nähty siinä jotakin ihailtavaa.
Näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Ainakin keskiajalla vasenkätisyyteen suhtauduttiin melko neutraalisti.
1900-luvulla suomalaisessakin koulumaailmassa tuli yleiseksi käsitys, että vasemmalla kädellä kirjoittaminen on väärin. Vasenkätisiä lapsia pakotettiin oikeakätisiksi. Onneksi viime vuosikymmeninä asia on alkanut muuttua.
Aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Väärän käden maailma : vasenkätisten...
Nalle Puh asuu Puolen hehtaarin metsässä ja Uppo-Nalle huuhtoutui rantaan Reeta-tytön löydettäväksi Suomessa. Pehmoeläimet voivat tietysti olla pitkäikäisiäkin, mutta Nalle Puh on myös Uppo-Nallea kovasti vanhempi, joten epäilemme, että he eivät ole koskaan tavanneet toisiaan. Heitä yhdistää siis ehkä vain se, että molemmat ovat nallekarhuja.
