Kyllä, sekä sitruunassa että limetissä on kalsiumia, limetissä hieman enemmän. Sadassa grammassa sitruunaa on kalsiumia 26 mg, limetissä taas 33 mg. Sadassa grammassa appelsiinia kalsiumia on vielä enemmän eli 51 mg.
En löytänyt tähän mitään lähdettä, mutta käsittääkseni jossakin vaiheessa on ollut tapana liittää suruadressin väliin rahamuistaminen, joka on tarkoitettu hautajaiskulujen kattamiseen. Sillä tavoin on haluttu osanoton lisäksi antaa taloudellista tukea tilanteessa, jossa surun keskellä on paljon hoidettavia asioita ja taloudellisia menoja. Tapa on pitkälti jäänyt unholaan ja rahamuistamiset osoitetaan nykyään erilliselle muistotilille, jos sellainen on avattu.
Kyseessä on varmaankin kansansatu nimeltään Täinnahkaiset kengät. Satu sisältyy satukokoelmaan Kuningas rastasnokka : suomalaisia kansansatuja (toim. Tiina Kaila ja Kristina Segercrantz, 1988, s.17 - 26).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa satukokoelman saatavuuden kirjastoverkkoalueesi toimipisteissä.
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.167151
Lahden sotilassairaalat 1940-1994 teoksessa on lyhyitä mainintoja Orimattilan osastosta. Kirjan lähteistössä mainitaan 8. sotasairaalan toimintakertomus vuodelta 1941, jota säilytetään Kansallisarkiston sotapäiväkirjakokoelmassa.
Orimattilan historian kolmannessa osassa on muutaman sivun kirjoitus sotasairaalasta ja sotilasmajoituksesta. Kirjoituksessa mainitaan sotasairaalan sijainneen seurakuntakodissa. Kirjassa lähteenä on käytetty Orimattilan kaupungin ja Orimattilan seurakunnan arkistoja.
Opinnäytetyökin sotilassairaaloista on tehty, se ei ehkä kuitenkaan käsittele Orimattilan tilannetta.
Lehtiranta, Liisa: Sisar hento valkoinen, harmaa ja sininen. Hoitohenkilökunnan välisen hierarkian kokeminen suomalaisessa sotilassairaanhoidossa...
Sara Hildenin taidemuseossa oli Wolfgang Laibin näyttely 16.9.-3.12.2000. Sen näyttelyluettelo on Tampereen kaupunginkirjastossa sekä suomen- että saksankielellä: Wolfgang Laib: läpikäytävä - ylikäytävä ja Wolfgang Laib: durchgang - ûbergang. Internetistä löytyy pari hyvää sivua: englanninkielinen http://cms.ifa.de/en/exhibitions/exhibitions-abroad/bk/laib/ ja vastaava saksaksi http://cms.ifa.de/ausstellungen/ausstellungen-im-ausland/bk/laib/
Suosittelisin aluksi selaamaan Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokantaa hakusanalla ”kuvakirjat”. http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/ Saat pitkän hakutuloslistan, joka sisältää kirjallisuutta usealla kielellä.
Myös Helka- ja Melinda-tietokannat sisältävät alan tutkimuskirjallisuutta ja opinnäytetöitä. Voit käyttää esimerkiksi hakusanoja ”kirjallisuudentutkimus” ja ”kuvakirjat”.
Löysin muutaman pro gradun, jotka voisivat kiinnostaa sinua.
Itä-Suomen yliopisto: Honkanen, Maarit. Miten lapset ja aikuiset tulkitsevat lastenkirjallisuutta? Tapaustutkimus elokuvan Muumipeikko ja pyrstötähti sekä A. A. Milnen tarinan Tikrut eivät kiipeä puuhun vastaanotosta.
Tampereen yliopisto: Virtanen, Tarja. Eläväksi haukuttu Kalevala. Mauri...
Pentti Holapalta ei löydy kuvailemaasi kirjaa. Olisiko kyseessä Pentti Haanpään Noitaympyrä, jonka Haanpää kirjoitti 1931, mutta joka julkaistiin vasta 1956 kirjailijan kuoleman jälkeen?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40262
Kuvailemasi kirja voisi olla Hellevi Salmisen Sivari (1984)
Kirjassa Jimi-niminen poika pitää rock-musiikista. Hän ei pääse siviilipalvelukseen, vaan joutuu armeijaan ja päätyy lopulta itsemurhaan.
Lähde Kirjasampo:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf55321e6-3c27-4a3a-91f1-0…
Torstaina 26.3.1972 kirjoitetussa ylioppilastutkinnon toisessa äidinkielenkokeessa yksi aiheista oli mainitsemasi Itsekkyys ja terve itsetunto. 16.3. kirjoitettiin ensimmäinen tuon kevään ensimmäinen ylioppilasaine.
HS/Aikakone
Ehdotan Risto Rasan Kaksi seppää -kokoelmasta (Otava, 1976) säkeellä "Tämä on selkäkirjoitusta" alkavaa runoa, jossa puhutaan sekä "ihokielestä" että "unen nuolenpäistä". Kaikkia sanoja siinä tosin ei tunneta - arvataan vain.
'Rakkauden liekki'-kappale löytyy 'Salaa'-nuottivihosta (1999, ISMN M-9001645-0-6 ). Kyseinen vihko löytyy esim. Jyväskylän pääkirjastosta sekä Joensuun pääkirjastosta.
Ystävällisin terveisin Kimmo Keinänen / Helsingin kaupunginkirjasto / Pasilan kirjasto
Yksinäisyyttä käsitellään melko monessakin suomalaisessa kirjassa. Useimmissa näistä se on taustalla vaikuttava olosuhde tai ohimenevä vaihe eikä varsinaisesti kirjan pääaihe.
Kokosin tähän kuitenkin joitakin kirjoja, joissa yksinäisyyden voisi sanoa olevan keskeinen teema:
- Rimminen, Mikko: Nenäpäivä, 2010
- Holopainen, Anu: Ilmeetön mies, 2010
- Nevanlinna, Arne: Marie, 2008
- Rimminen, Mikko: Pölkky, 2007
- Haahtela, Joel: Perhoskerääjä, 2006
- Hotakainen, Kari: Huolimattomat, 2006
- Levola, Lauri: Pimeä tavarajuna : novelleja, 2006
- Sahlberg, Asko: Pimeän ääni, 2000
- Sinervo, Helena: Runoilijan talossa, 2004
- Kejonen, Rauha: Toisenlainen elämä, 2004
- Niemi, Marjo: Juostu maa, 2004
- Haahtela, Joel: Elena : pienoisromaani, 2003
-...
Jotkut sähköpostiohjelmat eivät halua ladata mitään sisältöä ulkoisilta palvelimilta ilman lupaa. Näin ne joutuvat tekemään, kun HTML-muotoisessa viestissä on kuvia. Esimerkiksi sähköpostiohjelma Outlook esittää asian näin: ”Sähköpostiviestien kuvien lataamisen estäminen saattaa auttaa yksityisyytesi suojaamisessa. HTML-muotoa käyttävien viestien sisältämien kuvien lataaminen edellyttää, että Outlook lataa kuvat ulkopuoliselta palvelimelta. Yhteyden muodostaminen ulkopuoliseen palvelimeen saattaa antaa lähettäjälle vahvistuksen siitä, että sähköpostisoitteesi on käytössä ja näin lisätä sinulle lähetettävän roskapostin määrää”.
Aiheesta lapset ja julmuus/lapset ja väkivalta/lapset ja aggressiivisuus löytyy Helmet-tietokannasta runsaastikin kirjallisuutta. Seuraavassa muutamia poimintoja tietokirjallisuudesta:
- Miller, Alice: Alussa oli kasvatus: kätketty julmuus ja väkivallan juuret, WSOY 1985
- Peltonen, Anne: Apua ajoissa : tunnista lapsen hätä, Kirjapaja 2004
- Laitinen, Merja: Häväistyt ruumiit, rikotut mielet : tutkimus lapsina läheissuhteissa seksuaalisesti hyväksikäytettyjen naisten ja miesten elämästä, Vastapaino 2004 (Tammer-paino)
- Kiusaaja keskellämme : lapset, nuoret ja väkivalta / toimittaja: Brita Jokinen-Morris ; asiantuntijat: Jari Sinkkonen, Liisa Keltikangas-Järvinen ; haastateltava: Anne Eskelinen
Yleisradio 2001, 1 CD-äänilevy
- Greene, Ross...
Mikäli tarkoitat kaukolainausta Sibelius-Akatemiasta, voit tehdä kaukolainapyynnön Vaskin sivulta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana kohdasta Kaukolainat ja sitten "Kaukopalvelutilaus".
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, ja sen avulla voit hyödyntää koko kirjastoverkkoa. Jos missään Vaski-kirjastossa ei ole haluamaasi teosta, se voidaan tilata muualta kaukopalvelun kautta. Kaukolainat ovat maksullisia. Kirjastot perivät kaukolainoista lähettävien kirjastojen maksujen lisäksi tilausmaksun (4 €).
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Anni Swanin satuja ja lastenromaaneja on käännetty kuudelle kielelle (ruotsi, saksa, viro, unkari, japani ja hollanti). Lista Annin Swanin teosten käännöksistä löytyy alla olevasta linkistä.
Anni Swanin teosten käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Vuoden 1939 kirjallisuuden Nobel-palkinto jaettiin varsin pelkistetyin menoin. Näin tapahtumaa kuvaili kirjailija itse: "Tilaisuus oli tällä kertaa kovasti epävirallinen – tai oikeastaan se oli hyvinkin virallinen, sillä se oli järjestetty Ruotsin Akatemian viralliseen kokoushuoneistoon, Börssitaloon, mutta mitään kuninkaallisia enempi kuin muitakaan honoratiores siellä ei ollut – muita kuin iso joukko Akatemian jäseniä ja minä itse." (F. E. Sillanpää, Hauskimmat muistoni Ruotsista. – Suomen Kuvalehti 22/1940)
Seikkaperäisesti Sillanpään Nobel-palkintoa ja siihen liittynyttä Ruotsin matkaa kuvailee Anna von Hertzenin kirja F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin-matka vv. 1939–40.
Helsingin Sanomat alkoi v. 2017 seurata naisten osuutta lehden artikkeleissa. Juttuvirrasta lasketaan koneellisesti kaikki kokonaiset nimet, joissa on etu- ja sukunimi ja tilastoidaan ne sukupuolen mukaan. Aina laskuri ei kuitenkaan tunnista kaikkia nimiä nimiksi tai se ei tunnista niiden sukupuolta, joten luvussa voi olla joidenkin prosenttien virheitä.
HS:n käyttämä laskuri on ruotsalaisen Prognosis-yhtiö kehittämä ja Suomen median julkiset kokonaisluvut löytyvätkin Prognosiksen verkkosivuilta: http://www.prognosis.se/GE/Finland/. Sivustolta näkee paitsi reaaliaikaisen kokonaistilanteen, myös sanomalehtikohtaisia tietoja. Suomen päiväkohtaiset luvut löytyvät myös Twitteristä tililtä @Tasaarvobotti
Myös...
”Ylioppilaslakissa kielipoliittinen kiista näkyi lyyran mallissa: 1800-luvun lopulla oman kokoistaan lyyraa kantoivat ruotsinkieliset, maltilliset suomenkieliset, radikaalit ja raivosuomalaiset. Nykyisin lyyra ei enää kanna samanlaista poliittista latausta. Ruotsinkielisten lakkien lyyra on kuitenkin vakiintunut 22 millimetrin kokoiseksi ja suomenkielisten lakkilyyrat 14 tai 16 millimetrin kokoisiksi.”
https://www.fredrikson.fi/blogi/post/ylioppilaslakin-huima-historia
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/ylioppilaslakki/
