Sadun nimi on Ruumiinosat, ja se löytyy kirjasta Aisopoksen sadut (ilmestynyt v. 1976).
Kädet, jalat ja hampaat päättävät lopettaa vatsan palvelemisen, koska pitävät itseänsä tärkeämpinä. Sadun opetus on, että kukaan ei tule toimeen omin voimin - yhteistyötä on tehtävä.
Tieto löytyy Kirjasammosta hakusanoilla "ruumiinosat" ja "sadut".
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Pulavuosina tämän maan kurjuuteen suivautunut ja valtakuntaa muuttanut Nooke pistäytyy ainakin Koillismaa-sarjan kirjassa Selkosen kansaa.
"Nooke oli jo ennen rajan taakse menoaan ollut hieman raivopäinen. Hullu työmies mutta vihasi talollisiakin kuin myrkkyä. Yksinäisen, jo kuolleen piian jalkapoika. Ärsytti mieheksi tultuaan metsäpomoja itsepäisyydellään. Ei koskaan kulkenut niska kumarassa. Teki niin kuin sattui itse asian päättämään. Vajaat kymmenen vuotta taisi olla siitä kesästä, kun Nooke katosi seudulta." (s. 516)
Alkoholin tarjoaminen on aina ollut reiluuden osoitus. Tarjoamalla viinaa osoitettiin ystävyyttä – ryyppy oli entisaikaan samanlainen hyvätapaisuuden ja luottamuksen osoitus kuin kädenpuristus. Alkoholin juomiseen voi ajatella liittyvän myös sosiaalisia velvoitteita: alkoholia ei ole tarkoitettu nautittavaksi yksin; juomisen luonteeseen kuuluu yhteisyys ja ystävällisyyden vaaliminen molemmin puolin – tarjoaja osoittaa ystävyyttä tarjoamalla juomaa, vastaanottaja hyväksymällä tarjotun juoman.Lähteet ja kirjallisuutta: Ari Turunen, Humalan henki, eli, Juomatapojen tarinaKustaa H. J. Vilkuna, Juomareiden valtakunta : suomalaisten känni ja kulttuuri 1500-1850 Satu Apo, Viinan voima : näkökulmia suomalaisten kansanomaiseen...
Olisikohan kyseessä Katri Savolaisen vuonna 1963 ilmestynyt nuortenkirja Tyttö Mijas-vuorelta?Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Suomalaisturistit tapaavat Espanjassa vaalean tytön, jolla on kaulassaan Kalevalakoru. He ryhtyvät selvittämään tytön alkuperää, ja selviää, että nyt espanjalaisperheessä asuvat tytön suomalaiset vanhemmat kuolivat auto-onnettomuudessa. Suomalaiset järjestävät Elan Suomeen isovanhempiensa luo, ja vähitellen tyttö alkaa tunnistaa tuttuja paikkoja."Etusivu - Lastenkirjainstituutin kirjastoTYTTÖ MIJAS-VUORELTA | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Edgar Allan Poen novelli, Eleonora, on suomennettu ja se sisältyy novellikokoelmaan: Punaisen surman naamio ja muita kertomuksia. Porvoon kaupunginkirjastosta ko. teos löytyy Gammelbackan lähikirjastosta.
Hei
Kysymyksesi ylittää kirjastonhoitajan osaamisen. Ehdottaisin, että varaat Kelan verkkosivuilta itsellesi soittoajan. Voit varata itsellesi sopivan ajan, jolloin Kelan virkailija ottaa sinuun yhteyttä. Pääset varaamaan ajan tämän linkin kautta: https://ajanvaraus2.kela.fi
Tarkoitat varmaankin Helsingin kaupunginkirjaston Vimma-sivustoa:
http://pandora.lib.hel.fi/vimma/
Ikävä kyllä Vimman toiminta lakkasi vuoden 2008 lopussa.
Omia runojasi voit saada verkkoon esim. Rihmasto-sivuston kautta:
http://www.rihmasto.net/index.htm
Vaikka kysymyksessä viitatussa Muñoz Molinan tekstikatkelmassa härkätaisteluviittaus tuntuisi todennäköisemmältä vaihtoehdolta, täytyy todeta Sefaradin suomentajan Tarja Härkösen tässä turvautuneen Anna-Leena Härkösen "oikeeseen häräntappoaseeseen" etsiessään sopivaa vastinetta alkuteoksessa käytetylle termille emborricado, jolla Muñoz Molinan romaanin kertoja luonnehtii kohtauksen härkätaistelijan miehistä kiihottuneisuuden tilaa. Alkuperäisen espanjankielisen tekstin mukaan tämä on karkea ja kansanomainen, lähes kadonnut ilmaus, eikä sitä sanakirjoista näyttäisi löytyvänkään. Asiayhteydestä sen merkityssisältö on kuitenkin verrattain helppo päätellä. Sefaradin englanninnoksessa esimerkiksi on päädytty varsin suorasukaiseen...
Käsitys on varsin vanha, ja se mainitaan esimerkiksi Matkailulehden 1.8.1914 jutussa Uiskenteleva Suomi: "Saaristolainen uhmailee kylläkin merta purressaan, mutta jos hän joutuu veteen, vaipuu hän kuin riippa pohjaan. Asun saaristossa, lähimmät naapurini, eräs 30-vuotias kalastaja, eivät osaa uida vähääkään, toinen, kaljaasin kulettaja, yhtä vähän."Nopea verkkohaku englanniksi paljastaa, että käsitys saarten asukkaiden (ja merimiesten) uimataidottomuudesta on kansainvälinen. Mitään yksimielisyyttä ei kuitenkaan tunnu olevan siitä, miksi näin olisi tai pitääkö käsitys edes universaalisti paikkansa.Vaikuttaa siltä, että saaristossa on joskus tosiaan asunut ainakin joitain ihmisiä, jotka eivät ole osanneet uida. Nykyään uimataito lienee...
Vastausta kysymykseesi ei valitettavasti ole löytynyt. Lähetin kysymyksen kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos tieto löytyy sitä kautta. Jos joku palstan lukijoista tunnistaa runon, voi vastauksen kirjoittaa kommenttikenttään.
Suomalaisia viihdekirjailijoita ovat esim. Raija Oranen, Elsa Anttila, Tuija Lehtinen, Pirjo Tuominen, Laila Hirvisaari, Anneli Meriläinen, Liisa Tammio, Eira Pättikangas ja Kirsti Manninen
Zolan romaania ”La terre” ei ole tiettävästi suomennettu. Kirja on osa Zolan laajaa sukujen rappeutumista käsittelevää Les Rougon-Macquart -sarjaa, jonka osia on valitettavasti käännettyä vain sieltä täältä ilman mitään kronologista järjestystä. ”La terren” päähenkilön Jean Macquartin vaiheita jatkava ”La Débâcle” puolestaan on suomennettu nimellä ”Sota” (Päivälehti, 1892).
Zolan suomennetut teokset on listattu Wikipedian artikkeliin osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%89mile_Zola, ja ne löytyvät myös Zolan nimellä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Painettujen kirjojen lisäksi Zolan teos ”Pariisi” on ilmestynyt sanomalehdessä jatkokertomuksena, mutta teosta ”La terre” ei liene sellaisessa muodossakaan ilmestynyt...
Tätä kysymystä käsitellään Kuvaston verkkosivuilla, johon on muutenkin koottu tietoa visuaalisen alan tekijänoikeuksista. Kuvaston sivuilla todetaan, että "jos alkuperäinen teos tulee muunnelluksi niin, että uusi teos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen ylittääkseen teoskynnyksen, ei taiteilija tarvitse alkuperäisen teoksen tekijän lupaa teokseensa". Mikäli tämä teoskynnys taas ei ylity, tarvitsee taiteilija käyttöön luvan alkuperäisen teoksen tekijältä. Teoksen iästä riippuen saattaa sen tekijänoikeuden suoja-aika tosin olla umpeutunut, jolloin teosta saa käyttä vapaasti ilman erillistä lupaa.
Lähde:
http://kuvasto.fi/2019/02/teoksen-sisallyttaminen-taideteokseen/
Kuvaoikeuksien ABC (tietoa mm. suoja-ajasta)
http://...
Suomesta ei ole yhtä helppoa löytää runsaasti täydellisen soikeita pienehköjä kiviä sisältäviä rantoja kuin joistain muista maista, mutta tässä eräitä ranta-alueita, jotka voisivat olla mieleesi:Utsjoen Outakoski - Kuvia: https://www.vastavalo.net/teno-deatnu-joki-lohijoki-tenojoen-kivista-rantaa-435577.html sekä https://www.vastavalo.net/kivi-kivet-hiottu-hiotut-meren-hiomat-kivet-4…Hangon tulliniemi - tässä linkki aluetta käsittelevään blogiin, joka sisältää kuvia kivistäkin https://www.mustikkapasta.fi/2020/06/saastutettu-suojeltu-luonto-ja-reitilta.htmlPorin Yyteri - tässä kiviä sisältävä kuva alueelta https://www.vastavalo.net/meri-kivi-penkki-kivet-kivinen-penkki-748594.htmlKolin Pielisen järvi - tässä kiviä sisältävä kuva alueelta...
Kyseessä lienee Lynne Reid Banksin Intiaani lipastossa (WSOY, 1996). Siinä Omri-poika saa syntymäpäivänään veljeltään kujalta löytyneen vanhanaikaisen kylpyhuoneen kaapin. Hän panee niin ikään lahjaksi saamansa muovi-intiaanin kaappiin, jossa tämä muuttuu eläväksi. Omrille selviää, että kaappi muuttaa kaikki muovilelut eläviksi. Omri paljastaa kaapin salaisuuden ystävälleen Patrickille, joka – ilman Omrin lupaa – panee sinne muovisen cowboyn hevosineen...Intiaani lipastossa | Kirjasampo
Kirja päättyy Poonan kirjeeseen Shiraz-veljelleen eli lukemastasi kirjasta ei ole puuttunut sivuja. Joskus kirjan loppu jää avoimeksi eli kaikki asiat eivät selviä. Rakas Poona on viides osa Fossumin Konrad Sejer -sarjaa, joten ehkä jotkut asioista selviävät sarjan seuraavissa osissa.
Konrad Sejer sarjan osat luettelona: https://fi.wikipedia.org/wiki/Karin_Fossum
"Nokkos" ei ole itsenäinen sanansa vaan kyseessä on yhdyssanoissa käytettävä ns. yhdysosamuoto. Nen-loppuisten sanojen yhdysosamuoto muodostuu niiden s-loppuisesta konsonanttivartalosta. Muita esimerkkejä tästä muodosta ovat esimerkiksi perhoshaavi ja saapumisaika.
Lähteet: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=416
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkailla on käytettävissään langattomia WLAN Internet-yhteyksiä.
Yhdessä Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa tarjottu Stadinetti löytyy useasta toimipisteestä. Sen käyttöön tarvitaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Käyttö on maksutonta. Stadinettiin pääsee seuraavissa toimipisteissä:
Arabianranta
Itäkeskus
Kallio
Kirjasto 10
Pasila
Rikhardinkadun kirjasto
Suutarila
Töölö
Vuosaari
Tietoja Helsingin kaupunginkirjaston palveluista löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ .
