Lauluvihosta Yhden asian lauluja 1 (toim. Juha Väliaho, Uusi tie, 1975, 3. p.) löytyy Terhi Linja-ahon säveltämän ja sanoittaman laulun Öljymäellä nuotti (melodia, sanat, sointumerkit). Laulu alkaa: "Öljymäellä taistelee Herrani tuskissaan. Tietää ajan sen saapuvan, kun joutuu kuolemaan."
Hei
Kirjastot.fi:n kautta ei voi lainata kirjoja. Jos haluat lainata kirjan Lahden kaupunginkirjastosta suosittelen menemään lähikirjastoosi ja pyytämään heitä kaukolainaamaan kirjan. Tämä saatta olla maksullinen palvelu.
Ihana Elisa -tv-sarjan kerrotaan perustuvan löyhästi englantilaisen Samuel Richardsonin (1689-1761) teokseen Pamela, or Virtue rewarded, ks. esim. http://www.yle.fi/tv2/?p=jutut&ID=849
Richardsonin teos on ilmestynyt myös suomeksi kahtena osana nimillä Pamela vainottuna (1919) ja Pamela naimissa (1923).
Suomen Urheilukirjastossa tiedettiin, että kirja on nimeltään Jääkiekkoraketti. Kyseessä dramatisoitu tarina MM-kisoista 1955. Maalintekijä Kanadan ”Hullu-Bill” Warwick, maalivahtina Neuvostoliiton Nikolai Putškov.
Tapaukseen liittyy eriomainen suomenkielinen blogikirjoitus muutaman vuoden takaa. Linkki blogikirjoitukseen http://archive.is/xLdZ
Tarkemmat tiedot kirjasta (Fennica-tietokannasta): Nimeke: Jääkiekko-raketti /[Laat.] Veikko Lintinen, Matti Louhi, Tarmo Mäki-Kuutti & Antero Raevuori.
Julkaistu: WS,1971. Ulkoasu 44 s.,kuvitettu
Teos ei ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sen saa kaukolainaamalla. Kirjastojen luetteloihin teoksen nimi näkyy kirjoitetun ainakin muotoon Jääkiekkoraketti. Kaukoklainatilauksen voi tehdä...
Giovanni Boccaccion Decameronen kertomuksilla ei ole suomennoksessa nimiä, kuten ei ole alkuteoksessakaan. Kertomukset on "nimetty" päivän ja kertomuksen järjestyksen mukaan: Ensimmäinen päivä - Ensimmäinen kertomus jne.
Viidennen päivän kahdeksannen kertomuksen päähenkilö on Nastagio degli Onesti. Kertomuksen esittelevä johdanto alkaa: "Nastagio degli Onesti rakastaa Traversaron sukuun kuuluvaa naista ja tuhlaa omaisuutensa saamatta vastarakkautta."
http://www.letteraturaitaliana.net/pdf/Volume_2/t318.pdf
http://www.liberliber.it/mediateca/libri/b/boccaccio/decameron_branca/p…
Boccaccio, Giovanni: Decamerone (suom. Ilmari Lahti, Vilho Hokkanen, Tammi, 1983)
Jos sisällissotaa ja sen jälkiselvittelyjä ei huomioida, rauhan aikana ei suoritettu teloituksia. Pääsääntöisesti sotaväen rikoslain vakoilua koskeva säännös 67 § koski ulkomaalaisia, ja vakoiluun syyllistyneet suomalaiset tuomittiin maanpetoksesta (siviilit) tai sotapetoksesta (sotilaat). Käytäntö oli hieman horjuva pitkään Neuvostoliitossa oleskelleiden Suomen kansalaisten kohdalla.
Vuosina 1939-1946 tuomittiin yhteensä 681 kuolemanrangaistusta, joista ainakin 528 pantiin täytäntöön. Valtaosa tuomituista (522) ja teloitetuista (443) oli Neuvostoliiton kansalaisia. Tuomituista Suomen kansalaisia oli 157, joista 85 teloitettiin. Heistä 67 oli sotilaita, 15 siviilejä ja kolme kuului Neuvostoliiton armeijaan. Maanpetoksesta ja Suomen...
Tässä muutamia viitteitä:
MATSON, Alex: John Steinbeck, kirjailijakuvan luonnos. Tammi, 1948.
(sekä itse kirjailijasta että hänen teoksistaan)
OTAVAN suuri ensyklopedia, osa 8. Otava, 1978. s. 6453 - 6454
(John Steinbeckin elämäkerta tiiviisti esitettynä)
RUNNQUIST, Åke: Nykykirjailijoita. Tammi, 1964. s. 208 - 210
Ebsco - ja ALEKSI -tietokannoista löytyy kirjailijasta lehtiartikkeleita sekä suomen -että englanninkielellä.
Yleensä tietosanakirjat ova terinomaisia kirjailijaelämäkertojen tietolähteitä
WWW-osoitteita:http://users.dedot.com/mchs/steinbeck.html
http://www.sjsu.edu/depts/steinbec/srchome.html
http://www.educeth.ch/english/readinglist/steinbeckj/
Silmäilin läpi Suomen pääministereinä toimineiden henkilöiden tiedot Wikipediasta ja kirjastossa sähköisenä käytettävissä olevasta Kansallisbiografiasta. Neljän pääministerin kohdalla ei ollut mainintaa lapsista:
Rafael Erich
Johannes Virolainen
Kalevi Sorsa
Anneli Jäätteenmäki
Suomalaisen spekulatiivisen fiktion joukosta löytyy runsaasti dystopia-kirjallisuutta, mutta hyvin vähän kirjallisuutta mikä olisi samanlaista kuin Orwellin 1984. 1984 sijoittuu totalitaristiseen valvonta-yhteiskuntaan, jossa valtio kontrolloi ihmisten elämää ja määrittää tarkasti heidän asemansa. Suomessa dystopiakirjallisuutta on alettu kirjoittamaan verraten myöhemmin ja sen vuoksi myös pohdiskeltavat aiheet ovat muuttuneet. Eniten esiintyy esim. ilmastonmuutosta käsittelevää dystopiaa.
Lähinnä tätä teosta on kenties Maarit Verrosen "Karsintavaihe" kirja, jonka kuvaamassa yhteiskunnassa työnteko on pakollista ja pitkälle kontrolloitua. Työ määrittelee asuinpaikan ja aseman yhteiskunnassa, minkä vuoksi monet käyttävät psyykenlääkkeitä...
Kyseessä voisi olla Muriel Denisonin Susanna-sarjaan kuuluva Susanna ja kullankaivajat (Tammi, 1953). 1800-luvun loppuvuosiin sijoittuvassa kirjassa Susanna seikkailee Kanadan kullankaivajien parissa Yukonissa ja osallistuu muun muassa koiravaljakkoajoihin.
Mitään tarkkaa vastausta ei ikävä kyllä pysty antamaan. Yleensä saamme kotimaisen aineiston noin viikon päästä ilmestymispäivästä, ulkomainen kestää tietysti kauemmin. Toimitusaika riippuu niin monesta seikasta, kuten kirjan ilmestymismaasta. Sitten kun kirja on saapunut kirjaston hankintaan, se viedään hankintajärjestelmään saapuneeksi ja asiakastoiveet laitetaan normaalisti kiireisinä luetteloitaviksi. Hankintaosastolla käsittely kestää korkeintaan viikon ja sitten kirja menee kirjastoon käsittelyyn, jossa siihen laitetaan kirjaston omat merkinnät, esim. hyllypaikkatarrat.
Mikäli ehdottamaltasi kirjailijalta löytyykin jo aiempia teoksia järjestelmästämme, kannattaakin tilata sähköpostiin uutuustiedote hänen teoksistaan. Se tapahtuu näin...
Netta on lyhennelmämuoto Agnes-nimestä. Agnes on kreikkalaista perua, (h)agnos, puhdas, siveä. Netta on myös Agneta-nimen eräs puhuttelumuodoista. (Kustaa Vilkuna: Etunimet. - Helsinki, 1990)
MTV-uutiset uutisoi (8.4.2016) "jauhomakkaroiksi" kutsutuista makkaroista. Uutisen mukaan kutsumanimi johtaa harhaan. Kotimaiset grilli- ja lenkkimakkarat eivät sisällä vehnäjauhoja, vaan niissä käytettävä jauho on aina ollut ja edelleen on perunatärkkelystä eli perunajauhoa. Siksi ne myös yleensä ovat gluteenittomia:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/jauhomakkaroihin-liittyy-sitkea-uskomus-tama-on-totuus-makkaroissa-kaytettavista-jauhoista/5832704#gs.kggk7k
Pikaisella silmäyksellä Finelin (eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankin) sivuilta löytyvien makkaroiden ravintoainekoostumustietojen mukaan lähes kaikki makkarat ovat gluteenittomia
https://...
Porvoon kirjastojen kokoelmat löytyvät tosiaankin vain Helle-verkkokirjastosta. Venäjänkielisiä kirjoja hankitaan vuosittain jonkin verran, mutta suuremman valikoiman löydät Venäjänkielisestä kirjastosta.Kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat voivat käyttää Venäjänkielisen kirjaston kaukopalvelua maksuttomasti ja lainata venäjänkielisen kirjaston kirjoja, elokuvia tai puheäänitteitä.Lainaaminen tapahtuu käytännössä niin, että ensin ilmoittaudutaan Venäjänkielisen kirjaston kaukopalvelun asiakkaaksi. Tätä varten sinun täytyy käydä lähikirjastossasi, jossa täytetään ilmoittautumislomake yhdessä kirjaston virkailijan kanssa. Liittymistä varten tarvitset henkilöllisyystodistuksen, eli ota se mukaasi!Liittymisen jälkeen sinulle tehdään...
Hallitus päätti 30.3. jatkaa koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi aiemmin päätettyjä rajoitustoimia 13. toukokuuta 2020 saakka.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-jatkaa-poikkeusoloihin-liittyvia-toimia-13-toukokuuta-saakka
"manspread" on suomeksi "äijähaara", viittaa miesten tapaan istua julkisessa liikennevälineessä jalat levällään tilaa vieden. Sen vastapari on "shebagging", naisten tapa viedä tilaa kantamuksillaan ja laukuillaan, jotka asetetaan viereiselle istuimelle, jotta siihen ei istuisi kukaan muu. Sille ei liene suomenkielistä vastinetta.
"mansplain" tarkoittaa alentuvaa, kaikkitietävää tapaa selittää asioita. Alkuosa "man" (mies) perustuu ajatukselle, että tällainen käytös hyväksytään helposti miehiltä. Suomeksi se on "miesselittäminen".
Kaivattu kirja on Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963), jonka ovat toimittaneet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä, kuvitus on Heljä Lahtisen. Se sisältää kaikki muistellut tarinat ja runon, useimmat näistä alkuperäisistä mukailtuina versioina: Satu hammaspeikoista (Thorbjörn Egnerin mukaan), Oma tupa (J. H. Erkon mukaan), Eukko Pikkurilli (Alf Pröysenin mukaan), Miten peippo sai värinsä (flaamilainen kansansatu), Aija-Kaijan syntymäpäivä (Brita af Geijerstam, lyhennelmä) ja Kesäpäivän säilöminen (Pirkko Karpin mukaan).
Wicca-uskonnosta on todellakin vaikea löytää kirjallisuutta suomeksi. Harri Heinon teoksessa "Mihin Suomi uskoo tänään", WSOY 1997 on sivuilla 366-368 lyhyt esittely aiheesta. Hakusanoilla "noituus -- Iso-Britannia" ja "noidat --naiset" löysin lisäksi muutaman uskontotieteen opinnäytetyön, joiden uskoisin käsittelevän wicca-uskontoa : Jussi Sohlbergin "Magian harjoittaminen uusnoituudessa" / Hgin yliopisto, Turun yliopistoon on Eija Viskari tehnyt 1990 pro gradu-työn "Englantilainen uusnoituus : taustaa, kehitysvaiheita ja peruspiirteitä". Helsingin yliopiston Folkloristiikan laitokselle on Minnamaria Ahokas tehnyt 1997 proseminaarityön "Velhonaisen älä anna elää" 2. Moos. 20:18 : vertaileva tutkimus naisnoidista Suomessa, Isossa-...
Koulun kirjastokortti on ns. laitoskirjastokortti, joka on Helmet-kirjastossa voimassa vuoden kerrallaan - mm. juuri sen vuoksi, koska vastuuhenkilöt voivat vaihtua. Luokan kortin vastuuhenkilö voidaan vaihtaa missä tahansa Helmet-kirjastossa. Riittää, että uusi vastuuhenkilö hoitaa asian. Uuden vastuuhenkilön kannattaa ottaa mukaansa kuvallinen henkilötodistus sekä oma Helmet-kirjastokorttinsa. Luokan kirjastokortti linkitetään vastuuhenkilön tietoihin, mikä käy nopeimmin linkittämällä luokan kortti ja vastuuhenkilön kirjastokortti toisiinsa.
Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty seuraaville kielille: bulgaria, englanti, kiina, norja, puola, ranska, ruotsi, serbokroaatti, tanska, tšekki, turkki, turkki, unkari, venäjä ja viro. Seitsemästä veljeksestä on puolestaan tehty seuraavat käännökset: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, galego, heprea, hollanti, islanti, italia, japani, kiina, kroaatti, kurdi, latvia, liettua, mari, norja, persia, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbia, slovakki, sloveeni, sveitsinsaksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro.Ainakin osa käännöksistä on saatavissa eri kirjastojen kautta. Saatavuutta voi tutkia kirjastojen yhteisessä Finna-verkkopalvelussa: https://www.finna.fi/....
