Hannu on suomalainen muunnos Johanneksen saksalaisesta lyhentymästä Hannus.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Hannu-nimen sai kaikkiaan 43525 ihmistä vuosina 1899-2012. Vuosina 1960-1979 Hannu-nimen sai kaikkiaan 11872 ihmistä. Tilastossa on mukana ensimmäisen etunimen lisäksi myös muut etunimet. tämän tarkempaa, vuosikohtaista nimitietoa ei voi hakea tietosuojasyistä.
Kirjalliset lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 1991)
Verkkolähteet:
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Suomeksi materiaalia näyttää olevan todella niukasti. Nuortenlehdissä kuten Suosikissa ja musiikkilehdissä kuten Basso-lehdessä käsitellään myös muotia ja tyyliä: http://www.basso.fi/digilehti/
Artikkelihaun avulla löysin seuraavanlaiset artikkelit:
Anna-lehden numerosta 8/2007 löytyy lyhyt artikkli Bling -tyylistä. Artikkeli nimi on "Katsoka tänne!".
Helsingin Sanomien NYT-liitteessä on julkaistu 31.3.2006 artikkeli samasta aiheesta eli Bling -tyylistä ja -kulttuurista. Artikkelin nimi on "Kilisee, kilisee. Mitä on bling-bling? Suomen blingein mies , Kapasiteettiyksikön Tasis, kertoo, miksi hiphopkulttuuriin kuuluu mahdoton pröystäily"
Image-lehden numerosta 9/2004 löytyy Kari Ala-Ilomäen artikkeli "Hiphopin uudet vaatteet". Artikkeli on...
Kysymyksen säkeet ovat kolmas – ja viimeinen – säkeistö Leinon Sata ja yksi laulua -kokoelman runosta Rauha. Kokoelman runot ovat syntyneet enimmäkseen Berliinissä huhti-toukokuussa 1898. Kirja ilmestyi lauantaina 3. joulukuuta 1898.
Rauhan kahteen ensimmäiseen säkeistöön Leino teki kokoelman julkaisun jälkeen pieniä muutoksia, minkä vuoksi Leinon koottujen runojen tekstikriittinen laitos (Runot. 2) ilmoittaa sen kirjoittamisajankohdaksi 1898–1906. Kolmas säkeistö on kuitenkin välttynyt runoilijan jälkikäteisiltä korjauksilta. Niinpä kysymyksen sitaatti on vuoden 1898 version mukainen – sillä erotuksella, että Leinon kukat suuret "aukeevat sydämessäin".
Koska kyseessä on vieraskielinen sana, vastaus ei ole aivan yksiselitteinen.
Suomen kielen sanoissa noudatetaan yleensä vokaaliharmoniaa eli samassa sanassa ei esiinny sekä etu- että takavokaaleja. Poikkeuksena ovat yhdyssanat. Etuvokaaleja ovat e, i, y, ä, ja ö, takavokaaleihin kuuluvat a, o ja u. Vokaalit e ja i ovat kuitenkin neutraaleja eli ne voivat esiintyä myös takavokaalien kanssa.
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa kerrotaan tarkemmin vieraskielisten nimien taivutuksesta. Ohjeen mukaan ”[v]ieraskieliset nimet pyritään yleensä myös ääntämään samoin kuin lähtökielessä, ja siksi pääte merkitään niin, että sana on mahdollisimman helppo ääntää taivutettunakin”. Pääte –ssä voikin tuntua luontevammalta ääntää...
Johannes Häyhän teoksesta Perhe ja kylä: kuvaelmia itäsuomalaisten vanhoista tavoista (SKS 1983) löytyy pitkähkö hääonnitteluruno (s.288). Myös Kantelettaresta löytyy runsaasti hääaiheisia runoja, osa suunnattu morsiamelle ja osa sulhaselle.
Laji-käsitteen määrittely on perin hankalaa. Biologinen laji voidaan määritellä joukoksi, joka ”muodostuu yksilöistä, jotka lisääntyvät tai periaatteessa pystyvät lisääntymään esteettä keskenään ja saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä”.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:laji
Tämä määritelmä on kuitenkin suppea. Esimerkiksi useat eri paviaanilajit lisääntyvät keskenään, kuten myös vaikkapa kojootit ja sudet sekä monet eri lintulajit.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6980311/
On olemassa myös muita laji-käsitteen määritelmiä. Typologinen laji tarkoittaa joukkoa, joka ”muodostuu yksilöistä, joilla on riittävä määrä tunnistuksessa käyttökelpoisia yhteisiä ominaisuuksia”. Morfologinen laji taas määritellään ”...
Stellan Piste on ainakin näissä nuottijulkaisuissa: 101 suomipopin klassikkoa ja Suomipopin helmiä, osa 4. Sisältää sanat, melodian, sointumerkit ja kitaran sointuotteet.
Sanat myös netistä http://www.lyrics007.com/Stella%20Lyrics/Piste.%20Lyrics.html
Äidin tai isän serkuille ei taida olla omaa nimitystä ollenkaan. Tuomas Salsteen sukututkimukseen keskittyvällä sivustolla on kaavio sukulaisista. Siinä on mainittu tämä sukulaisuus vain termeillä isän tai äidin serkku. Netissä tuli vastaan termi isoserkku (vrt. isotäti), mutta sitä ei esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja tunne ollenkaan. Ei siis liene mikään virallinen termi, mutta varmaan sovittaessa myös sitä voi käyttää.
Valon nopeus on 299 792 458 m/s eli 1 079 252 848,8 km/h. Kun tiedät jonkin taivaankappaleen etäisyyden Maasta, pystyt laskeskelemaan kuinka kauan valon matka sieltä meidän nähtäväksemme kestää. Avaruuden mittapuulla Kuu on hyvin lähellä kotoplaneettaamme. Sieltä valo ehtii Maahan noin 1,3 sekunnissa. Mars-planeetan ollessa lähimmillään, entää valo sinne runsaassa kolmessa minuutissa. Auringon etäisyys Maasta vaihtelee hiukan vuodenajan mukaan. Auringosta valon kestää saapua Maahan reilut 8 minuuttia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valonnopeus
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/kauanko_kestaa_valon_matka
https://yle.fi/uutiset/3-10612199
https://tiedetuubi.fi/tuiki-tuiki-tahtonen
Kumpaakin versiota on julkaisuissa käytetty. Sitä, mikä on "oikea" versio, en osaa sanoa. Laulun sanat ovat muuttuneet muiltakin osin. Myös laulun nimi vaihtelee julkaisuissa: "Kevät-laulu", "Kevätlaulu", "Nyt kevät on", "Tuuli hiljaa henkäilee".
Vanhin julkaisu, josta tämän Olli Vuorisen (tai Wuorisen), alkuperäiseltä nimeltään Olof Bergin (1842-1917), sanoittaman laulun löysin, on nuotti "Kaikuja Keski-Suomesta" (Eurén,1874). Nuotti sisältää Erik August Hagforsin säveltämiä ja sovittamia lauluja. Hagfors toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina vuosina 1863-1893. Olli Vuorinen oli Hagforsin oppilas ja valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi vuonna 1872. Tässä nuotissa laulun sanat ovat tällaiset:
Kewät-laulu...
Oletan, että kysymysenne koskevat markkinointiarpajaisia, jotka ovat myyntiä edistäviä arvontoja ja kilpailuja. Nimitystä markkinointiarpajaiset käytetään siis tuotteiden markkinoinnin yhteyteen liitetyistä arvonnoista, yleisökilpailuista ja peleistä. Ne voivat olla joko vastikkeettomia, jolloin niihin voi osallistua esimerkiksi tekstiviestillä tai internetissä, tai vastikkeellisia. Vastikkeellisiin arpajaisiin voi osallistua ostamalla tuotteen tai tekemällä siitä ostotarjouksen.
Ei ole mitään tiettyä lakisääteistä metodia, jolla arvonta tulee suorittaa. Periaate jota tulee noudattaa, ja joka määrittää itse toiminnan, on sattumanvaraisuus. On arvonnan järjestäjästä kiinni, miten arvonta suoritetaan käytännössä. Elikkä periaatteessa...
Inna-nimelle on vaikea löytää yksiselitteistä nimipäivää, sillä yleensä se tulkitaan lyhennelmäksi erilaisista i-alkuisista naistennimistä, esim. Ina, Iina, Inga, Inka. Helpointa olisi kai tulkita nimi I(i)nan muunnelmaksi, jolloin nimipäivä olisi 29.8. Toisaalta tämäkin nimi (siis Iina) voidaan tulkita lyhenteeksi erilaisista i(i)na-loppuisista nimistä : Vilhelmiina (26.5), Katariina (25.11.), Lucina, Albertiina, Augustiina ym. Saksalainen hakuteos selittää Innan Innozentian/Innocentian muunnelmaksi (latinan innocens ’viaton’). Venäläisessä nimiperinteessä Innalla on vakiintunut asema, ortodoksiseen pyhimyskalenteriin perustuvina muistopäivinä mainitaan 2.2. ja 3.7. Suomen ortodoksisen kelenterin mukaan Innan päivä on 10.3....
Tietäviltä kommentoijiltamme löytyi tieto: kyseessä Muovi (protesti) laulu, Reposen taiteilijanimellä Pertsa levyttämä suomennos yhdysvaltalaisen Shel Silversteinin kappaleesta Plastic. Valitettavasti sitä ei löydy kirjaston kokoelmista lainattavaksi, mutta Kansalliskirjastosta saa kuuntelukopion lainaan kuunteluhuoneeseen.
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Porin ruotsinkieliselle nimelle Björneborg on annettu useampia selityksiä. Kaupungin perustamisasiakirjassa kaupungin sanotaan sijaitsevan "vid Björneborg". Tämän merkinnän on arveltu viittaavan samannimiseen varhaiskeskiaikaiseen linnaan.
Toisaalta kaupunki on perustettu paikkaan nimeltä Bärnäs, alkuaan ehkä *Björnnäs. Kylännimi on säilynyt Porin kaupunginosan nimessä Päärnäinen, ja nimen Bärnäs on katsottu viittaavan varhaiseen vartio-, veronkanto- ja tulliasemaan (< ruotsin bära 'kantaa' tai björna 'karhuta'.), joka tällä niemellä olisi ollut. Tästä kruunun vartioasemasta olisi kehittynyt linna, jonka vakiintunut nimi olisi siirtynyt kaupungille.
Nimen alkuperäksi on...
Emme valitettavasti löytäneet tietoa ensimmäiseksi mainitsemastasi laulusta. Tietäisikö joku sivustomme lukijoista vastauksen?
Jälkimmäiseen lauluun löytyi kaksi vaihtoehtoa:
"Ketun valitus"
1. Kettu itki poikiansa
kiven päällä kyykykllänsä,
kahden kaupungin välillä
kahen kirkon kuuluvilla.
2. Kun ei poikani menisi
pitkähännät piipottaisi,
noille vieraille
kaupunkien kartanoille.
3. Siellä nuoli noppajaisi
tinapalli paiskoaisi,
siellä surma suin pitäisi
kova kuolo kohtajaisi.
http://www.angelfire.com/realm2/aamu/kannel/Kettu.jpg
toinen versio kuuluu:
"Kettu itki poikiansa, alla vuoren voivotteli:
Nyt on mun poikain herrasmiehen hartioilla,
valtamiesten vaatteina, piispan pitkinä hihoina!
Jo minä sanoin ketullen, jot' ei piä mäelle männä:...
Eduskuntatalon pohjois-eteläsuunnan mitta n. 78 m ja länsi-itäsuunnan mitta n. 55 m, nelikulmion vastakkaisten kulmien välinen ristimitta n. 95 m.
Eduskuntatalon istuntosalin halkaisija on 25 m.
Puskinin novelli Lumimyrsky on osa novellikokoelmasta Edesmenneen Ivan Belkinin kertomukset. Siihen kuuluu viisi pientä tarinaa: Laukaus, Lumimyrsky, Ruumisarkuntekijä, Asemanhoitaja ja Herrasneiti - talonpoikaistyttö (Puskin A.: Romaanit ja kertomukset, suom. J. A. Hollo, säkeet suom. Mikko Kilpi, WSOY 1962).
Ilmestymisvuodesta löysin kaksi mainintaa: Otavan kirjallisuustieto (1990) antaa ilmestymisvuoden 1830 alkuteokselle Povesti pokoinika Ivana Petrovitsa Belkina.
Näissä osoitteissa ilmestymisvuodeksi annetaan 1831: http://www.fernuni-hagen.de/EUROL/kongresse/rpf/bibliography.htm#1827
http://www.kirjasto.sci.fi/puskin.htm
ISBN on "International Standard Book Number" eli kirjan kansainvälinen standardinumero. ISBN-tunnus osoittaa tietyn kustantajan julkaiseman teoksen painoksen ja sidosasun. ISBN-tunnus on tämän painoksen tai sidosasun ainutkertainen tunniste.
Leikola, Anto: Seireenejä, kentaureja ja merihirviöitä (2002) sisältää artikkelin Feeniks-linnusta.
Tältä sivulta löytyy tarinoita:
http://www.phoenixarises.com/phoenix/legends/story.htm
Netistä voit etsiä lisää Yahoo hakemistosta
http://www.yahoo.com
Lisätietoa saat hakuteoksista, esim.
Mytologian sanakirja
Encyclopedia of World Mythology
