Vaatimus, että kirjan pitää olla ostettavissa, rajaa valikoimaa aika paljon, koska kirjakaupoista harvoin saa yli vuosi sitten ilmestynyttä aineistoa. Viime vuonna ja tänä vuonna (2023 ja 2024) ilmestyneistä kirjoista nousi esiin ehdotuksiksi
Jukka-Pekka Palviainen: Koko pitkä yö
Koko pitkä yö on helppolukuinen, vetävä ja huumorin ryydittämä kuvaus nuorista kesäyössä, aikuisuuden kynnyksellä.
Katariina Hakaniemi: Oli myös onnellisia kuukausia
Tositapahtumiin perustuva romaani äidistä, joka yrittää pelastaa päihdekierteeseen päätyneen poikansa. Rankka tarina, josta ei puutu rakkautta eikä toivoa.
Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut
Pökerryttävän kasvukertomuksen traagisuutta leikkaa mustan huumorin ihmeellinen hehku.
Ella-Mari Nutti...
Vanhojen valuuttojen muuntaminen käy kätevästi Suomen pankin rahamuseon laskurilla, joka löytyy osoitteesta https://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN. Sen mukaan 30 Yhdysvaltojen dollaria vuodelta 1993 vastaisi 24,28 euroa. Ilmeisestikin kyse on nykyhetken euroista, vaikka asia ei käy sivustolta ihan suoraan ilmi. Sivuston infossa kuitenkin niin annetaan ymmärtää. Siten omaisuuden arvo olisi noin mekaanisesti laskettuna 24,28 miljardia euroa.
Tuo on tietysti hyvin karkea arvio eikä huomioi sitä, että eri omaisuuslajit voivat olla nyt arvoltaan erilaisia on vuonna 1993.
Asiakaspalaute on varmasti suurimmalle osalle toimijoita tärkeä työväline, jolla seurata asiakastyytyväisyyttä ja palvelujen toimivuutta. Mikäli mahdollista, palautteen mukaan kannattaa laittaa yhteystietonsa, jolloin yleensä saa vastauksen tietyn ajan sisällä.
Omassa organisaatiossani (Espoon kaupunginkirjasto) palautetta kertyy useasta eri kanavasta (kaupungin palautekanava, Helmet-kirjaston palaute, suullinen palaute yms.) ja siitä kootaan palautekoostetta kirjaston intranetissä. Kirjaston johto seuraa sinne kertynyttä palautetta. Palautteen kautta on tehty useita muutoksia ja korjauksia toimintaan tai tiedotukseen. Kiitokset toimitetaan aina tiedoksi henkilölle tai työporukalle.
Pekko Käppi tekee itse väitöskirjaa Taavi Uutelasta. Aihetta koskevassa Iitinseudun artikkelissa kerrotaan, että Uutela oli testamentannut professori Erkki Ala-Könnille vihon, jonka nimi oli Kirjantaitamattoman tohtorinhattuväitöskirja. Salanimeä ei artikkelissa mainittu. Lähde: Lumimarja Tirronen:" Muusikko Käppi tekee Uutelasta väitöskirjaa" (iitinseutu 14.3.2024)
Tässä joitakin kokemuksia omaishoitajuudesta:
TEKIJÄ Kiuru, Sakari
TEOS Sairauden satuttaessa : tulkintoja ja tuntemuksia / Sakari Kiuru
JULKTIEDOT Helsinki : Edita, 2005 (Edita Prima)
TEKIJÄ Gynther, Irma
TEOS Jymy-serkku / Irma Gynther
JULKTIEDOT [Tampere] : Mediapinta, 2009
TEOS Rakas velvollisuus : omaishoitajan arjen haasteet / toimittanut Päivi Lipponen ; [kirjoittajat: Anneli Anttonen ... et al.]
JULKTIEDOT Helsinki : Kirjapaja, 2008 (Hämeenlinna : Karisto)
TEKIJÄ Metteri, Anna
TEOS Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset / Anna Metteri ; [julkaisija:] Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY r.y.
Tänä vuonna julkaistaan vielä tämä muistelma omaishoidosta:
TEKIJÄ Kanto, Anneli
TEOS Pala palalta pois :...
Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla sinulle toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä. Varaushyllyssä olevan varauksen noutoaikaa ei voi pidentää mikäli siitä on varauksia. Jos jonossa on lukittuja varauksia niin aktiivinen eli lukitsematon varaus hyppää lukittujen varausten ohi. Näin ollen varausjono ei seiso vaan etenee, lukitut varaukset eivät hidasta varausjonon etenemistä.
Lukitse varauksesi lomalla | Helmet
Enni Mustoselta ei ainakaan vielä ole julkaistu sen nimistä kirjaa.
Muutamasta blogista löytyi tieto, että sen niminen voisi olla Syrjästäkatsojan tarinoita –kirjasarjan neljäs osa, ja että kirja julkaistaisiin mahdollisesti ensi vuonna (2016). Sarjan kolmas osa, Emännöitsijä, julkaistiin tänä vuonna.
Eli kirjaa pääsee varaamaan toivon mukaan ensi vuonna.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokantaa. Tietokannassa on käännöksiä kaikista kolmesta kielestämme.
Tietokannasta löytyvät mm. seuraavat antologiat, joissa on englanninnoksia uudemmasta suomalaisesta runoudesta.
Europoésie : journal of the European Academy of Poetry ; 1 (2004, runoilijat Pentti Holappa, Helena Sinervo, Jyrki Kiiskinen, Olli Heikkonen)
https://finna.fi/Record/helka.9931609663506253#toc
Three Finnish poets : Arto Melleri, Risto Ahti, and Eira Stenberg (1999)
https://finna.fi/Record/fikka.3921287
How to address the fog : XXV Finnish poems 1978-2002 (2005)
https://finna.fi/Record/fikka.4026552
Whispering Birches (Risto Ahti, Inger-Mari Aikio-Arianaick (Ima), Bo...
Laulu on nimeltään ”Katson sinun taivastasi”. Se alkaa: ”Katson sinun taivastasi, Luojani, Herrani”. Toinen säkeistö alkaa: ”Aina en mä osaa ymmärtää elämää, ihmistä”. Laulun on säveltänyt Jouko Piitulainen ja sanoittanut Katri Kosonen.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Nuoren seurakunnan veisukirja” (4. laitos; Nuorten keskus, Lasten keskus, 1985) ja nuottiin ”Nuoren seurakunnan veisuja. 3” (4. painos; Nuorten keskus, 1976). Nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun ovat levyttäneet Hermarit, Sana-Siskot ja Tuula Hakkarainen.
Voit tarkistaa aineiston saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Seppo Rihlaman teoksessa Värioppi (1997) käydään läpi monenlaista väreihin liittyvää terminologiaa (s. 31 - 32):Pastelliväri on erittäin valkopitoinen, mustuudesta täysin vapaa väri.Murrettu väri on syntynyt sekoittamalla puhtaaseen väriin sen vastaväriä tai mustaa väriä. Sanonnat taitettu, murrettu ja varjostettu [väri] tarkoittavat kaikki lähes samaa asiaa.Samea väri on erittäin harmaapitoinen tai varjostettu valkopitoinen väri.Synkkä väri on mustapitoinen väri.Varjostettu väri on mustapitoinen väri.
Menkää ydessä lähimpään kirjastoon silloin kun sielä on asiakaspalvelu paikalla.
Varatkaa mukaan lapsen kelakortti ja vastuuhenkilön kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Uusi lastenkortti maksaa 2€.
Panu Pekkanen on kääntänyt alun perin George Orwellin kirjan Eläinten Vallankumous vuonna 1969. Siitä on sen jälkeen tullut monta painosta. Vuonna 2015 tulleessa painoksessa sitaatti on "NELJÄ JALKAA HYVÄ, KAKSI JALKAA PAHA".
Kielikello-lehdessä on valaiseva artikkeli islantilaisista nimistä. Siinä kerrotaan mm. näin: "Islantilaisen nimi on hänen etunimensä. Varsinaisia sukunimiä on aika harvalla. Sukunimen paikalla käytetään isännimiä. Etunimen jälkeen tuleva Jónsson tai Jónsdottir kertoo siis, että kyseessä on Jónin poika tai tytär." Ja edelleen "Nimet aakkostetaan etunimen mukaan. Puhelinluettelosta nimet löytyvät etunimen perusteella. Kirjastot lajittelevat islantilaisten kirjailijoiden kirjat etunimien mukaan, mutta ulkomaalaisten teokset ovat sukunimien mukaan. Myös Suomen kirjastoissa islantilaisten kirjoittamat kirjat ovat usein etunimien mukaisesti."https://kielikello.fi/islantilaiset-nimet/Myös täältä voit lukea islantilaisista nimistä:https://...
Tampereen pääkirjaston varastossa on Suomen kuvalehti vuodesta 1916 alkaen. A3-kokoisen mustavalkokopion hinta on 40 senttiä ja A4:n 20 senttiä, värillisen kopion hinta on 70 senttiä (A4) ja 1,20 (A3).
Jos haluat kopiot kaukopalveluna, ota yhteyttä omaan lähikirjastoosi. Tietoa Hämeenkyrön kirjaston kaukopalvelusta löytyy alla olevan linkia kautta:
http://www.hameenkyro.fi/sivistyspalvelut/kirjasto/palvelut/kaukopalvel…
Vain chat-palveluun osallistuivat Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Pyhäjoen sekä Raahen kirjastot. Lisäksi Seinäjoen korkeakoulukirjasto osallistuu myös vain chat-palveluun. Lisäksi muita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa toimivia kirjastoja päivysti chatissa: Espoon, Helsingin, Joensuun, Joroisen, Juvan, Jyväskylän, Kirkkonummen, Lahden, Oulun, Porin, Rantasalmen, Rovaniemen, Seinäjoen, Tampereen, Turun ja Vaasan kaupungin/kunnankirjastot.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastot, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/kirjastot
8.1.2019 Chat-palvelu lakkautettiin vuoden kokeilun jälkeen, koska kysymyksiä ei tullut kovin paljon ja valtakunnan laajuinen päivystys vaati paljon ylläpitoa.
Häntä voisivat kiinnostaa vaikkapa Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari -kirjat, Kalle Veirton Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -kirjat tai Timo Parvelan Pate-kirjat.
Hyviä vinkkejä löytyy myös Helmetin Lukudiplomi-sivustolta, esim. sen 3.-4.-luokkalaisten osioista Hassuja juttuja tai Seikkailuja ja jännitystä:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=2
Putte Possun änkytyksen on selitetty johtuvan siitä, että roolin alkuperäinen ääninäyttelijä Joe Dougherty oli itse änkyttäjä.
https://www.mentalfloss.com/article/74224/reason-porky-pig-stutters
Suomen kielen persoonapronominit ovat lähtökohtaisesti sukupuolineutraaleja, joten englanninkielisten vastineiden kääntäminen ei onnistu siinä mielessä, että eroja sanojen välille (he, she, they jne) syntyisi. Näyttäisi siltä, että juuri tuon sukupuolineutraaliuden vuoksi suomen kieli ei tunnista myöskään termiä "preferred pronouns" toisin kuin esimerkiksi englanti.
Jokainen kieli on kuitenkin pronominien käytössä erilainen, ja preferred pronouns-termiä käytetään suomalaistenkin toimesta osoittamaan haluamaansa pronominia, vaikka suomen kielessä vain hän/se löytyvätkin.
Lähteet:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/548
https://finland.fi/han/article/
https://springfield.edu/gender-pronouns
Ainakin amerikkalaisten elokuvien kohdalla syynä oli usein se, että Yhdysvalloissa tehtiin aikoinaan vain tietty määrä filmikopioita levitystä varten. Suomi saattoi olla useimmiten tässä filmikopioiden jakelussa / kierrätyksessä vielä jälkijoukossa ja myös elokuvien tekstitys vei oman aikansa. Ennen digiaikaa Suomessa nähtiin siis monesti kierrätettyjä kopioita. Joskus taustalla saattoi olla sekin, että suomalainen levittäjä ei ollut tehnyt elokuvaan syystä tai toisesta levityssopimusta ensi-illan aikoihin. Sittemmin prosessien ja esitystekniikan kehittyessä ulkomaisiakin ensi-iltoja alettiin saada Suomeen nopeampaan tahtiin.
Kyseisessä ilmiössä on ilmeisesti kyse diffraktiosta eli valoaallon muoto tosiaan muuttuu, kun aalto kohtaa esteen. Valitettavasti kirjastonhoitajan kapasiteetti ei riitä ilmiön täydelliseen ymmärtämiseen, Wikipediassa asiaa on kuitenkin yritetty avata: https://fi.wikipedia.org/wiki/DiffraktioKatso myös "Shadow blister effect" https://en.wikipedia.org/wiki/Shadow_blister_effectJa Youtube-video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=dXNyF7lv_Wc
