Eräiden nimikirjojen perusteella nimi Miro on miehen nimi ja on ensimmäisenä nimenä yli 90 prosenttisesti.Ensimmäinen Miro on saanut nimensä 1950 -luvulla, nimi on ollut suosittu 1980 - ja 1990 -luvuilla. Miro -nimen katsotaan voineen lohjeta Mir -tavulla alkavista tai loppuvista slaavilaisista nimistä kuten Miroslav (slaavilainen ruhtinaannimi joka merkitsee rauhaa ja mainetta) tai Vladimir.
Lastenkirjojen ja lastenlaulujen mukaan kissa sanoo miau ja koira hau ja sammakko sanoo kvaak, mutta todellisuudessa sammakon ääntely on hieman moniulotteisempaa, aivan kuten kissan ja koirankin: http://www.sammakkolampi.net/sammakkoelaimet/aantely.html
http://www.kevatseuranta.fi/sammakko-rana-temporaria/
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000107725.html
Pöyliö -sanan etsinnässä käyty läpi erinäisiä kirjastosta löytyviä sanakirjoja ja sanastoja, myös paikannimiä käsitteleviä teoksia. Kuitenkin vasta Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet (Otava, 2000)löytyi hieman taustaa nimelle. Kirjassa arvellaan, että taustalla voisi olla ruotsin sana böle, joka tarkoittaa asumusta, kylänosaa, uudisasutusta, ulkoniittyä. Kirjan mukaan nimeä tapaa niin talon- kuin sukunimenäkin Kemijärvellä, Rovaniemellä ja Kuusamossa.
Kyseinen rukous on itse asiassa osa vanhaa virttä, joka nykymuodossa tunnetaan nimellä ”Ilta on tullut, Luojani” (virsi 563). Se on suomennettu ensimmäisen kerran englannista 1860, mutta englantilaista tai yhdysvaltalaista sanoittajaa ei tunneta. Osoitteessa http://evl.fi/virsikirja.nsf/0/651baf4779923fcfc22570c8007bd524?OpenDoc… kerrotaan suomennoksen vaiheista enemmän.
Suoraa saksannosta tuolle suomenkieliselle rukoukselle ei löytynyt – osa sanoistahan on valittu loppusointujen vuoksi, joten suoraan sitä ei pystyisi yhtä sointuvasti saksaksi kääntämäänkään –, mutta hiukan vastaavia iltarukouksia tuntuu olevan saksaksikin. Yksi löytyy esimerkiksi rukouskirjasta Allgemeines Evangelisches Gebetbuch (Fueche-Verlag, 1971) ja alkaa ”In deinem...
Maailman suurin laiva on rahtilaiva, nimeltään Jahre Viking (aiemmilta nimiltään Happy Giant = Iloinen jättiläinen ja Seawise Giant = Merijättiläinen). Se on 458,45 metriä pitkä, leveimmältä kohdaltaan 68,8 metriä leveä ja sen syväys (rungon alin kohta vedenpinnasta mitattuna) on 24,61 metriä.
Etunimi Saimi liittyy 1800-luvun kansalliseen heräämiseen Suomessa ja on muunnos nimestä Saima. J.V. Snellman alkoi julkaista Saima -lehteä ja nimi lehdelle tuli maantieteellisestä nimestä Saimaa. Sekä Saima että Saimi etunimi tulivat käyttöön 1800–luvun loppupuolella ja almanakassa nimet ovat olleet vuodesta 1929 lähtien.. Saimi nimeä on annettu lapsille eniten 1900-luvun alusta 1920-luvulle asti.2000-luvulla nimen käyttö on jälleen lisääntynyt.
Tarkemmin tietoja saa esim. kirjoista Saarikalle, Anne, Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Helsinki 2007 ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Porvoo 1999
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen.
Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Helsingin kaupunginkirjasto on löytänyt vastauksen kysymykseen "Mistä löytyy Suomen pisin maantiesuora ja miten pitkä se on" Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä/Torsti vastaa palstalta 1.10.2006. Tiehallinnon mukaan pisin viivasuora pätkä Suomessa maanteillä sijaitsee valtatiellä kahdeksan, Vaasan tiepiirissä, välillä Kaskinen-Närpiö-Ylimarkku. Tällä tiellä on suora, jonka pituus on melkein 20 kilometriä, tarkemmin 19,365 kilometriä. Tämä suora on kirjaimellisesti viivottimella vedetty. Epävirallisen tiedon mukaan Ii:n suora on 9 kilometriä.
Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole mainintaa osakkeenomistajan oikeudesta saada nähtäväkseen hallituksen pöytäkirjat.
Jos nyt tutkitaan miten laita on osakeyhtiölaissa, niin WSOY.pro.fi-palvelussa osakeyhtiölain osalta todetaan, että tilintarkastajalla on nimenomaisen säännöksen puuttuessakin oikeus saada nähtäväkseen hallituksen pöytäkirjat. Osakkeenomistajalla tätä oikeutta ei ole.
Myös asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastajalla on tämä oikeus:
Asunto-osakeyhtiölaki
63 § Tilintarkastajan valinta
Asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa säädetään.
Tilintarkastuslaki
11 § Tilintarkastuksen kohde
Tilintarkastus käsittää yhteisön tai säätiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen,...
Teoksessa Eurooppa: Urheileva ja leikkivä ihminen kerrotaan Euroopan urheilun (ja leikin) historiasta.
Teoksen mukaan golf - nykyisessä muodossaan - keksittiin Skotlannissa. Kirjassa todetaan myös: "Urheilu - nykyisessä muodossaan - syntyi Englannissa 1800-luvun jälkipuoliskolla."
Kannattaa siis tutustua ainakin tähän historialliseen teokseen.
Jalkapallon ja golfin lisäksi perusbrittiläisiä lajeja ovat ratsastus, kriketti ja tennis esimerkiksi.
On erilaisia urheilun vuosikirjoja, mutta niissä kerrotaan lähinnä kilpailutuloksia. Eri urheilulajien oppaissa on puolestaan kunkin lajin säännöt.
Uskonnonvapauslaki tuli Suomessa voimaan 1923 ja silloin saattoi erota kirkosta. Henkilön piti kuitenkin olla jossain kirjoilla, joten hänen merkittiin siviilirekisteriin.
Väestörekisterikeskuksen historiikista löytyvät seuraavat tiedot: Vuoden 1970 loppuun saakka evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta keräsivät tiedot omista jäsenistään. Vuosina 1919 - 1970 pidettiin kirkkokuntiin kuulumattomista siviilirekisteriä.
Väestörekisterikeskus, jonka tehtäväksi tuli väestökirjanpidon ohjaus ja valvonta sekä väestön keskusrekisterin (nyk. väestötietojärjestelmän) ylläpitäminen, perustettiin vuonna 1969. Atk-pohjaiseen rekisteriin siirryttiin vuonna 1971.
Nykyisin siviilirekisterin tiedot saa maistraatista....
Hei!
Tätä asiaa on kyselty usein ja voit katsoa vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -sivun arkistosta kirjoittamalla hakulaatikkoon: Baby-sitters Club.
Sarjan 24.osa (Lisa ja äitienpäivän yllätys) ilmestyi vuonna 2005 eikä tänä vuonnakaan ole tulossa uusia osia suomeksi. Amerikassahan sarjaa on ilmestynyt hyvin paljon (131 osaa ja lisäksi erillistä Baby-sitters Club Super Specials -sarjaa 12 osaa). Sivulta http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/index.htm
voit katsoa, kuinka paljon jatkoa seuraa, kun mukaan otetaan Baby-sitters Club Mysteries, Baby-sitters Little Sister ja Baby-sitters Club Friends Forever.
Suomeksi sarjaa kustantaa Tammi ja kannattaa varmaan lähettää sinne toivomus sarjan lisäsuomennoksista, osoitteeseen asiakaspalvelu@...
Seuraava sanakirja löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta: Finsko-bosansko-finski rjecnik = Suomi-bosnia-suomi-sanakirja / Cemer, Enes. Helsinki : Finn Lectura, 1997.
Kirjasta voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Vanhojen rahojen arvoja kysytään tällä palstalla usein. Tarkkaa arvoa tietystä kolikosta ei voi antaa, koska kolikon kunto ja mahdolliset virheet ratkaisevat sen arvon. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 annetaan vuoden 1867 10 pennin kolikolle arvo 2 €. Huutokaupoissa ja yksittäisillä keräilijöillä arvo voi nousta suuremmaksikin. Lisätietoja rahojen kuntoluokituksista ja huutokaupoista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi
Perustietoja Jalmari Finnestä löytyy mm. teoksista Suomen kirjailijat 1809-1916 (SKS 1993) sekä Suomen kirjallisuus VI (teoksen lopussa oleva hakemisto; Otava 1967), jonka mukaan Finne (viralliselta nimeltään Adolf Hjalmar Finne) syntyi 11.8.1874 Kangasalla ja kuoli 3.9.1938 Helsingissä, vanhemmat kirjakaupp. Gustaf Adolf Finne ja Wilhelmina Westerling. Finne valmistui ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta 1894, opiskeli Helsingin yliopistossa kieliä ja teki opintomatkoja mm. Saksaan, Ranskaan ja Englantiin. Finne toimi Kansallisteatterin ohjaajana 1896-1903, vt.ohjaajana 1903-04 sekä Viipurissa Maaseututeatterin johtajana 1904-07 ja 1913-14. Molemmissa yllämainituissa kirjoissa on myös Finnen teosluettelot. Suomen...
Helmet-kirjastokortti lakkaa toimimasta, jos asiakas ei ole käyttänyt sitä kolmeen vuoteen. Uuden saat maksutta käymällä jossain helmet-kirjaston toimipisteessä pääkaupunkiseudulla. Henkilöllisyys on todistettava. Kortti on maksuton.
Haikka tarkoittaa lapin kielessä niemeä http://www2.pirkkala.fi/historia/sanasto.htm#paikat joten tämä merkitys tuntuu sopivan myös mainitsemaanne paikannimeen hyvin.
Niskasten sukua on todellakin pesiytynyt Savoon, erityisesti Ylä-Savoon. Tiettävästi yläsavolaisilta syntyjuuriltaan nimi on levinnyt edelleen Pohjois-Savoon, pohjoiselle Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Sukunimeksi Niskanen on kenties muunnettu paikannimestä Niska. Itse asiassa sukunimi Niska on useimmiten saanut alkunsa niin, että sijaintinsa mukaan kutsuttu asumus on vähitellen antanut nimensä myös asukkaille. Paikkana niska voi merkitä kosken tai virtapaikan yläjuoksua. Suomen kielen murteissa niskaksi on nimitetty myös esimerkiksi suon keskellä sijaitsevaa kangasta, korkeahkoa selännettä. Yläsavolaisen Niskasten suvun tutkijat ovat arvelleet nimen tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Pielavedeltä on puolestaan vuonna 1557...
Pohjois-Karjalassa yleisestä Surakka-nimestä löytyy mainintoja jo 1600-luvulta. Karjalaista nimistöä tutkinut Viljo Nissilä on tulkinnut nimen juontuvaksi venäjänkielisestä sukulaisuusnimityksestä šurak, "vaimon (naisen) veli" samoin kuin venäjän Šurak ja Šurakov. Vaihtoehtoiseksi tulkinnaksi Nissilän näkemykselle Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät, että nimen taustalla ovat Aleksanteri-nimen puhuttelumuodot Sura ja Surkka (venäjässä Šura, Šurka): Surakka on voitu johtaa Surasta -kka-johdinta käyttämällä.
Erkkilä-nimen taustalla on yksinkertaisesti nimi Erkki. Erkki on ollut hyvin yleinen ja vakiintunut muunnos keskiajalla maahamme levinneestä skandinaavisesta henkilönnimestä Erik. Siitä tuli eri muunnoksineen 1500-luvulla...
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että Kimmo on kansanrunoissa esiintyvä nimi, joka tuli laajemmin tunnetuksi Eino Leinon runosta Kimmon kosto (kokoelmassa Kangastuksia, 1902). Nimeä esitettiin etunimeksi jo vuonna 1865. Almanakassa se on ollut 2.8. vuodesta 1929. Alkuosan perusteella Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Kimmon Kimin tavoin Eudokimokseen.
