Elmer Diktonius on kääntänyt Seitsemän veljeksen kahdeksannesta luvusta löytyvän Laurin repliikin "Oiva Lauri, en yhtään muuta, vaikka minua on yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua: mäyräksi, Könnin kuokkamieheksi, kärnäveikoksi ja sen tuhanneksi täällä. Hm!" seuraavasti:
"Den duktiga Lauri, ingenting annat, fast man nog velat kalla och beskriva mig på alla möjliga vis: grävling, en drölig gräftare, knarrbroder och åtskilligt till. Hm!"
Tällaisia listoja sellaisenaan ei löytynyt, mutta seuraavista teoksista on varmasti apua:
- Nyman, Jake: Onnenpäivät 2 --Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat singlet ja albumit vuosina 1966-1969. Tammi 1995
- Popp, Outi: Poppologia--Suomi-popin lyhyt oppimäärä. WSOY, Helsinki, 2002
- Hit singles--Top 20 charts from 1954 to the present day. Carlton Books 2001
- Davies, Chris: British and American hit singles--51 years of transatlantic hits 1946-1997. Batsford 1988.
- McAleer, Dave: Encyclopedia of hits--the 1960s. Blandford, [S.l.], 1996
- Coryton, Demitri: Hits of the '60s--The Million Sellers. Batsford 1990.
Kirjastoilla ei ole yhteistä tietokantaa poistettaville kirjoille. Kun kirja on poistettu rekisteristä, se joko laitetaan myytäväksi tai laitetaan paperinkeräykseen riippuen kirjan kunnosta.
Hajuvesi voi säilyä useita vuosia, jos sen säilyttää oikein. Hajuvesi tulee pitää suojattuna valolta ja lämmöltä pullossa, jossa se ei joudu suoraan kosketuksiin ilman kanssa, esimerkiksi suihkepullossa. Hajuvesi säilyy parhaiten 3–7 asteen lämpötilassa, jotta voi mielellään säylyttää pullo jääkaapissa. Kosketuksessa ilman kanssa hajuvesi voi huonontua jo vuodessa. Kun hajuvesi huonontuu, haju muuttuu hiljalleen, mutta riippuu varmaan ainesosista minkälaiseksi se muuttuu.
Vesi leijuu pilvessä erittäin pieninä pisaroina tai jääkiteinä. Pilven sisällä olevat pienet pisarat ja jääkiteet ovat matkalla alaspäin, mutta hyvin hitaasti, koska ilman vastus on suuri ja ne ovat hyvin pieniä. Samaan aikaan pilven kohdalla oleva ilma nousee ylöspäin, mikä on syy pilven syntyyn. Ilman sisällä pisarat siis putoavat alaspäin, mutta samaan aikaan koko ilmamassa liikkuu ylöspäin nopeammin kuin pisarat ehtivät pudota. Pilvessä vesipisarat ja jääkiteet törmäilevät toisiinsa ja kasvavat vähitellen suuremmiksi.Kun ne ovat kasvaneet riittävästi, painovoima voittaa ilmanvastuksen vaikutuksen
Pilvet ovat norsuja https://yle.fi/uutiset/3-5766136
https://www.ts.fi/teemat/1074203472/Taivaalla+voi...
Voisit kokeilla vaikka jotain seuraavasta kirjailijalistasta: Deborah Smith, Catherine Cookson, Marian Keyes, Rosamunde Pilcher, Robert James Waller, Nora Roberts, Belva Plain, Jude Deveraux, Tamara McKinley, Judith Michael, Judith Lennox, Elisabeth Adler, Kristin Hannah, Nicholas Sparks.
Kaivattu kirja lienee Christina Hägerströmin kirjoittama ja Hans Hägerströmin kuvittama Tirpukka löytää häntänsä (Kirjapaja, 1983). Suomennos on Eila Jaatisen.Kirjan takakannen teksti on seuraavanlainen:"Peikkotyttö Tirpukka nyt suuttuu kerrassaan: / ei hännästäni ole hyötyä ollenkaan. / Se näyttääkin vain hassulta ja aina tiellä on, / kamalan pitkä, typerä ja ihan kelvoton.""Saadakseen häntänsä tottelemaan Tirpukka kokeilee sekä hyviä neuvoja että ankaruutta. Mutta mikään ei auta. Eikä kukaan tunne hännän salaisuutta. Se täytyy Tirpukan itse löytää."Tirpukka löytää häntänsä | Kirjasampo
Puolustusvoimain edustajat ovat todennäköisesti virallisesti tätä mieltä, mutta me armeijan käyneet tiedämme, ettei asia ole niin yksinkertainen.
Ensinnäkin puolustusvoimat ei oikeasti halua riveihinsä ihmisiä, joilla on normaalia palvelusta haittaava fyysinen tai henkinen ongelma. Rajanveto on aina hankalaa ja tunnen itse ihmisiä, jotka ovat saaneet vapautuksen mielestäni aika kevyin perustein, koska osasivat perustella hyvin. Nämä ihmiset olisivat epäilemättä "pystyneet" käymään armeija, mutta eivät halunneet. Todistamattoman perimätiedon mukaan erityisesti "entisaikaan" esimerkiksi homoseksuaaliksi ilmoittautuminen riitti. Sitä ei varmaan ole papereihin merkitty, mutta se on voinut olla tosiasiallinen peruste.
Toiseksi on selvää, että...
Tarkoittanette laulua, joka alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain" tai "Jo nuorena meripoikana laivapestin sain". Laululla on eri nimiä eri lähteissä ja myös sanoitus vähän vaihtelee, mutta tarina on sama.
"Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 19, laulun nimenä on "Meripojan laulu". Siinä laulu alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain". Siinä kertosäkeessä lauletaan: "Laiva merta matkalla kieri ja kieri ja kieri, vaahtopäitä nostelee." Myös eron kyynelistä ja omasta pikku Meeristä lauletaan. Samalla nimellä laulu löytyy myös nuotista Telenius, Veera: "Miljoona ruusua" (Fazer, [1983]). Veera Telenius on myös levyttänyt laulun.
Kirjasta "Ylioppilaan laulukirja" (toimittanut Arvo Laro, Gummerus, 1933, 2. painos...
Englantilainen Emmerdale on pyörinyt Suomen televisiossa vuodesta 1997 asti. Kotimainen Salatut elämät alkoi sekin jo vuonna 1999. Muita draamasarjoja, jotka olisivat pitäneet pintansa yhtäjaksoisesti yli kaksikymmentä vuotta, ei tule mieleen.
Näitä pitkäikäisempiä fiktiosarjoja ovat jotkin makasiinityyppiset sarjat. Kestävin lienee Pikku Kakkonen, jota on esitetty vuodesta 1977 asti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Emmerdale
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salatut_el%C3%A4m%C3%A4t
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku_Kakkonen
Sherlock Holmes on fiktiivinen hahmo, joten hänellä ei voi olla tekijänoikeuksia.
Sen sijaan Sherlock Holmesista kirjoitetut tarinat riippuvat ne kirjoittaneen henkilön tekijänoikeuksien voimassaolosta. Holmesin alkuperäisen keksijän Arthur Conan Doylen tekijänoikeudet ovat rauenneet Suomen tekijänoikeuslain 43 §:n mukaan, koska yli 70 vuotta on kulunut tekijän kuolemasta. Sen sijaan myöhemmin Sherlock Holmesista pastisseja, parodioita ja muita teoksia kirjoittaneiden Holmes-jutut voivat hyvinkin olla vielä suojattuja.
Kansainvälisesti asia voi olla mutkikkaampi, sillä tekijänoikeuslait vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osa Doylen teoksista on vielä tekijänoikeuksien suojaamia. Toisaalta oikeus on tehnyt sielläkin...
Osa Susisaaren rakennuksista tuhoutui Krimin sodassa 1855, kun Britannian ja Ranskan sotalaivat pommittivat Viaporia eli Suomenlinnaa. Osa rakennuksista on kuitenkin edelleen jäljellä, ks. tarkemmin https://suomenlinna.fi/slhk/toiminta/alue-ja-rakennukset/
Kyseessä oleva pelitalo näyttää olevan tanskalainen pelitalo SAVANNAH Entertainment. Heidän ajan tasalla oleva verkkosivu löytyy täältä - Bille Trille Wacky Woods - SAVANNAH Entertainment. Heidän nykyinen projekti liittyy kahteen muuhun hahmoon, kaksosiin Bille ja Trille (Suomeksi Ville ja Lilli). Näihin kahteen liittyvät pelit löytyvät sovelluksina puhelimella tai tabletilla (esimerkiksi - Bille & Trille – Google Play ‑sovellukset). Nämä löytyvät viidellä eri kielellä jossa myös on puhetta (Englanti, Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja).
Tästä löytyy lista aiemmista peleistä - Releases - SAVANNAH Entertainment. Pelitalo on muun muassa myös tehnyt Rasmus-Nalleen ja Viidakkovekara Juusoon-liittyviä pelejä. Listalta löytyy myös Dennis...
Kysyin asiaa Metsähallituksen Luontopalveluista, joka Suomessa on vastine USAn kansallispuisto-organisaatiolle. Linkki Luontopalveluiden sivustolle.Sain selville, että koko maassa on noin viitisenkymmentä kenttämestaria ja virkistyskäytön asiantuntijaa, jotka hoitavat kansallispuistoja eri aliurakoitsijoiden avustuksella. Aivan tarkkaa työntekijämäärää kansallispuistojen hoidossa ei siis ole saatavilla.Toiminnasta kerrotaan sivustolla: "Vastaamme useiden merkittävien uhanalaisten lajien kuten saimaannorpan ja maakotkan suojelusta. Ennallistamme metsiä ja soita palautumaan luonnontilaan ja hoidamme esimerkiksi erittäin uhanalaisia perinneympäristöjä. Kartoitamme ja ylläpidämme tietoja arvokkaista luontotyypeistä ja lajeista maalla ja...
HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti ole ”Miesten Laululipas” -kirjoja. Tampereen Piki-tietokannasta osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku näkyy kuitenkin, että nuotit olisivat ”Miesten Laululipas” -sarjan osassa 10. Voit halutessasi tilata nuottikirjan kaukolainana muualta Suomesta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä lomakkeella. Kaukolainan hinta Suomen sisällä on 4 euroa.
Viola-tietokannan mukaan ”Pyhiinvaeltajain laulu” löytyisi mainitsemillasi sanoilla myös kirjasta ”Ikivihreät laulut” (Otava, 1981). Se löytyy myös ”Opistojen...
Arvelisin, että etsitty kirja on Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).
Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.
Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996).
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmissa kirjaa on yksi lainattava kappale. Voitte kaukolainata sen tekemällä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Kirjaa voi ostaa Kirkisten sukuseuran sihteeriltä.
