Nykyisin monet kirjastot sallivat eväiden syömisen ainakin osassa kirjaston tiloja. Esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa saa varsin vapaasti syödä eväitä, joskaan se ei ole suositeltavaa esimerkiksi lukusalissa. Lisäksi on tietysti syytä ottaa huomioon muut asiakkaat. Jos eväissä on esimerkiksi voimakastuoksuisia ruoka-aineita, ne kannattaa syödä kahvion sivuhuoneessa, jossa myös kahviautomaatti sijaitsee (ei itse kahviossa, joka taas ei ole kirjaston hallinnoimaa tilaa).
Käytännöt ja toimintasuositukset vaihtelevat kirjastoittain, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, jossa aiot opiskella. Kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI
8-vuotiaalle hyvin lukevalle pojalle voisi kokeilla seuraavia yksittäisiä kirjoja sekä kirjasarjoja (alla). Näistä osa on jännittäviä, kuten toivoitte, ja osa on tyyliltään vastaavia kuin muut luettelemasi sarjat.
Etsiväsarjoja:
Bagge, Tapani: Apassit-sarja (1. osa Aavehevosen arvoitus)
Horst, Jorn Lier: Etsiväkaksikko-sarja (1. osa Operaatio myrskypilvi)
Hulkko, Johanna: Geoetsivät-sarja (1. osa Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus)
Walldén, Netta: Rubenin tutkimuksia -sarja (1. osa: Ruben ja rouva Mallamudin tapaus)
Jännitystä ja huumoria:
Copeland, Sam: Sami muuttuu kanaksi, Sami muuttuu hirmuliskoksi, Sami muuttuu mammutiksi
Kolu, Siri: Me Rosvolat -sarja
Krekelä, Katja Hurjalinna, Säihky
Nopola Sinikka & Tiina: Risto...
Yleisesti ottaen vanhat Raamatut eivät ole niin arvokkaita kuin voisi kuvitella, sillä niitä on painettukin usein runsaasti. Esimerkiksi sata vuotta ei ole Raamattujen osalta ikä eikä mikään. Arvo riippuu kunnon ohella painoksen harvinaisuudesta ja siitä, onko sille kysyntää eli ostajia.
Raamatun painosta ja arvoa voi tiedustella antikvariaateissa. Kristilliseen kirjallisuuteen on erikoistunut esimerkiksi Luther-divari, jonka sivut löytyvät osoitteesta http://lutherdivari.fi/kotisivu/. Yleisempiä antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Postinumero 00590 tuli käyttöön vuoden 2009 alussa kun Lounais-Sipoo liitettiin Helsinkin. Silloin posti otti Uudellamaalla käyttöön yhdeksän uutta postinumeroa. Helsinkiin liitettävän Sipoon lounaisosan uudeksi postinumeroksi tuli 00890 ja 01100 Itäsalmi lakkautettiin.
Länsisatamasta (nyk. Jätkäsaari) tuli postinumeroalue 00220 Helsinki. Hanasaaren ja Sompasaaren alueesta (nyk. Kalasatama) tuli 00540 Helsinki. Kruunuvuoren ranta, öljysataman alue, Tullisaari, Tahvonlahti ja Kaitalahti saivat postinumerokseen 00590 Helsinki.
Helsingin Sanomat 12.12.2008
Tarkemmin postinumeromuutoksista voi kysyä Postimuseolta https://kysymuseolta.fi/postimuseo/
Vanhoja tietoja sukunimestä Puumalainen on etenkin Savosta ja Karjalasta (1500-1600 -luvuilta). Nimi on tunnettu varhain myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Puumalainen on yleensä yhdistetty Puumalan pitäjän nimeen. 1600-luvulla Puumalaisesta on muodostettu myös sivistyneistönimi pomoell. Nimeä Puumalainen tapaa nykyään koko Itä-Suomesta ja Keski-Suomesta. Eniten Puumalaisia asuu Pohjois-Karjalassa. Yksi mahdollisuus on juontaa nimi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu (venäl. Pamfil), sillä karjalaisessa nimistössä a on voinut vaihtua o:ksi ja o a:ksi ja u:ksi. (Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000.)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjan mukaan
vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta (Antti Tooffuin). Nimen kirjoitusasu on vaihdellut: Toowin, Toffinen, Tuofuinen, Tuowinen. Nimen on arveltu syntyneen skandinaavisesta nimestä Tove. On myös arveltu, että Tuovisen taustalla voisi olla nimi David savolaisittain eli Tuavetti, Tuovikka.
Palautusluukku on kirjaston C-portaassa, pääsisäänkäynnistä vasemmalle. Avoinna: ma-pe 7.30-8.15 ja 20-21, la klo 7.30-10 ja 16 -18, su klo 11.30-12. Palautusluukkuun palautettujen kirjojen palautuspäivä kirjastojärjestelmässä on kirjaston seuraava ensimmäinen aukiolopäivä.
Sellon kirjasto on avoinna lauantaisin klo 10–16 ja sunnuntaisin 12-18. Ks.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel…
Isoon-Britanniaan pääsee useita eri reittejä ja matkustustapoja käyttäen riippuen siitä mihin osaan saarivaltiota haluaa matkustaa ja minkä kulkuvälineen valitsee.
Nopein tapa matkustaa Suomesta Isoon-Britanniaan on lentäminen. Mikäli olet matkustamassa lentäen esimerkiksi Lontooseen, lentoja voi etsiä Googlesta hakusanoilla ”Lennot Lontoo”.
Isoon-Britanniaan voi matkustaa myös muilla kulkuvälineillä, kuten junalla tai omalla autolla. Omalla autolla matkustettaessa voi hyödyntää autolauttoja, joita liikennöi Isoon-Britanniaan useista eri Euroopan maista, kuten esimerkiksi Ranskasta, Tanskasta ja Alankomaista. Myös Ranskan Calais’ta Englannin Doveriin kulkevan ja Englannin kanaalin alittavan rautatietunnelin kautta kulkevat junat...
Makkaran maistuvuus ("onko makkara hyvää") on makuasia, johon ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Voit päättää asian omalta kohdaltasi maistelemalla erilaisia makkaroita. Makkaran syömisen terveellisyydestäkin (hyvää ruoaksi) ollaan montaa mieltä etenkin makkaran rasva-, suola- ja nitriittipitoisuuksien vuoksi. Osoitteesta http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/makkara/valmistusaineet.php saat tietoa makkarasta ja sen valmistusaineista lihateollisuuden näkökulmasta. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kotisivuilla, osoitteessa http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/tuotek… taas löydät neuvoja tuotekohtaisten vertailujen tekemiseen.
Jos haluat perehtyä makkaran tai makkararuokien valmistukseen, voit tutustua...
Aiheesta löytyy tietoa Taiteen keskustoimikunnan internet-sivuilta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ valitsemalla linkin Kirjallisuus ja sitten linkin Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat.
Sivuilta löytyvät myös hakulomake pdf-muodossa sekä tarkempia ohjeita hakemiseen.
Terijoen hallitus oli talvisodan aikana, marras-joulukuun vaihteessa 1939 Neuvostoliiton perustama hallintoelin, josta oli tarkoitus tulla Neuvostoliiton valtaaman Suomen uusi hallitus.
Terijoen hallitus muodostui vuoden 1918 sisällissodan jälkeen neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista ja sitä johti Otto Wille Kuusinen.
Viralliselta nimeltään Terijoen hallitus oli Suomen kansanhallitus ja se toimi Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustaman Suomen Kansantasavallan hallituksena.
Virallisesti Terijoen hallitus toimi itsenäisesti. Se pyysi Neuvostoliitolta apua Suomen kansantasavallan perustamiseksi ja solmi Neuvostoliiton kanssa avunantosopimuksen. Neuvostoliitto...
Esimerkkejä kirjoista, joissa on tietoa rahan arvoista
- Suomi : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen
- Suomen rahat arvioihintoineen 2008, keräilijän opas
- 2009 standard catalog of world coins
- Standard catalog of world paper money
Numismaatikkoliiton sivut
http://www.numismaatikko.fi/
Oulun Numismaattisen kerhon sivuilla on tietoa rahojen ostosta ja arvioinnista
http://www.oulunnumismaatikot.fi/arviointi.htm
Oulun Numismaattisen kerhon linkkilistoissa oli myös tietoa rahojen myymisestä
http://www.oulunnumismaatikot.fi/linkit.htm
Kustaa Vilkuna kertoo teoksessaan Etunimet (1990) mm., että Edvin-nimi tulee muinaisenglannin Eadwine-nimestä (ead = "rikas", "onnellinen", wine = "ystävä"). Uljasta puolestaan pidetään kreikkalaisen Ptolemaios ("sotaisa, sodanhaluinen")-nimen suomalaisena vastineena.
Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/aino kirjoittamalla asiasanakenttään termi etunimet.
Yleiskielessä enne on jokin tulevaa ennustava tai enteilevä seikka tai merkki. Etunimenä Enneä on tavattu jo 1800-luvun puolella, mutta se on jäänyt harvinaiseksi.
Sihvoin ja Sihvomaa ovat niin harvinaisia sukunimiä, ettei niiden selitystä löydy nimikirjoista. Nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Sihvoin –nimisiä on 8 miestä ja 8 naista, Sihvomaa –nimisiä 5 miestä ja 8 naista. Kumpikin sukunimi on kuitenkin ilmeisesti johdettu nimestä Sihvo, johon sanotaan sisältyvän miehen etunimi Sihvo, jota on Suomessa käytetty Sigfridin ja Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeksi Sihvo on voinut siirtyä suvun kantaisän tai talon nimestä. Ensimmäiset tiedot sukunimestä ovat 1580-luvun Käkisalmesta. Sihvo sukunimeä on lähinnä etelä-karjalainen. (Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, 2000). Nykyisen lainsäädännön mukaan kaikki käytössä olevat sukunimet on suojattu.
Miika, Miikka ja Mikko ovat kaikki Mikael -nimen johdoksia, merkitys on kuka on niin kuin Jumala (hepr.) Jesse on Iisain muunnos, merkitys Jahven/Jumalan mies (kreik.) ja Tommi Tuomas -nimen muunnos, merkitys kaksonen (aram.). Kristiina on Cristiania - nimen muunnos, merkitys Kristuksen naispuolinen kannattaja. Tiedot kirjasta Lempiäinen: Suuri etunimikirja, joka useiden muiden nimikirjojen tapaan löytyy kirjastoista. Etunimistä on useita kysymyksiä ja vastauksia tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Pikiöljystä löytyy jonkin verran kuvauksia ja tietoa Internetistä. Sivusto Yrttitarha on erikoistunut yrtteihin ja rohtoihin http://www.yrttitarha.com/.
Sivuston kansanperinteen sanastossa kerrotaan, että pikiöljyä saadaan tislatessa tervaa potaskan kanssa. Sen mainitaan olevan tysin puhtaana väritöntä. Samasta sivustosta löytyy rohtojen perusohjeita, mutta ei sinänsä erikseen pikiöljyn valmistusohjetta. Osassa kansanperinne kerrotaan männyn kohdassa, että männyn pihkaisista kannoista poltettu terva on ollut kauan yleisesti tunnettu rohto.
Ohjeita voisi kysellä ehkä liikkeiltä, jotka myyvät pikiöljyä. Esimerkiksi Frantsilan Kehäkukka http://www.frantsila.com, Kukinto, http://www.kukin.to/tietosivut/tervatieto.html tai Kainuunterva http://...
Orlando on italialainen muoto Roland-nimestä.
Roland (tulee muinaissaksan sanoista hruod = maine + nand = rohkea tai land = maa ; toisen tulkinnan mukaan kelttiläinen nimi, merkitsee miekkamiestä) oli keskiajan taruissa Bretagnen maakreivi, joka kaatui vuonna 778 taistelussa baskeja vastaan. Tähän perimätietoon perustuu mm. Ranskassa ja Saksassa keskiajalla levinnyt eeppinen runoelma Rolandin laulu. Ranskassa nimi esiintyy muodossa Rolland, Englannissa Rowland ja Italiassa myös Rolando.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
http://www.behindthename.com/
Juhannuspäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 20. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa tätä edeltävänä perjantaina. Keskiajalta asti juhannuspäivää oli vietetty Johannes Kastajan syntymäjuhlana 24.6., siitä juhla sai aikanaan suomenkielisen nimensäkin. Lähde: ”Juhannus ajallaan, juhlia vapusta kekriin”. SKS 2004.
Vuonna 1955 voimaan tulleen kalenteriuudistuksen oleellinen sisältö (koskien juhannusta) oli seuraava (Kirkkolain 18. pykälä, Suomen asetuskokoelma 1953/535, 23.12.1953): ”juhannuspäivä siirrettiin kesäkuun 24. päivältä kesäkuun 20. ja 26. päivän väliseen lauantaihin”. Almanakka-arkistosta voit tarkistaa kulloisenkin vuoden juhannusaaton sijoittumisen (vanhat almanakat löytyvät osoitteesta http://...
Kaarina Helakisan runo "Iltalaulu Riikalle" löytyy esim. seuraavista teoksista:
Helakisa, Kaarina: Posetiivi (WSOY, 1976)
Helakisa, Kaarina: Annan ja Matiaksen laulut: Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (Otava, 1988)
Helakisa, Kaarina: Niille joilla on nauravat korvat: valitut runot (Otava, 2008)
Näissä kaikissa runon nimenä on "Iltalaulu Riikalle".
