Shintolaisuus (jumalten tie) on Japanin perinteinen uskonto. Se on syntynyt tuhansien vuosien aikana eikä sillä ole varsinaista perustajaa. Se ei pyri leviämään, vaan on enemmänkin japanilaisten asenteista, uskomuksista ja elämäntavoista koostuva uskonto. Shintolaisuudessa vallitsee animistinen ajattelutapa, jonka mukaan kaikessa on henki. Shintolaisuudella ei ole pyhää kirja, johon oppi olisi koottu. Tärkeitä ovat jokapäiväiset rituaalit, kuten pyhätöissä käyminen, kotialttareista huolehtiminen ja vuodenkiertoon liittyvät yhteiset juhlat. Koska jumaluus esiintyy kaikkialla, jumalan kuvia ei ole.
Perustietoa shintolaisuudesta suomeksi löytyy muun muassa seuraavilta nettisivuilta:
- http://www.suol.fi/raamattunet/shinto.html
- http://...
Nykysuomen sanakirja (1988) määrittelee kireän tarkoittamaan tiukkaa, pingottunutta, ahdasta tai lujaa. Sana takakireä liitetään teoksessa ainoastaan musiikkiin eli tarkoittamaan ääntä, joka syntyy nielun lihaksiston kireydestä. Suomen kielen perussanakirja (1994) sanoo takakireän olevan arkikieltä ja tarkoittaa kireää, jäykkää tai hapanta ihmistä. Suomen kielen uusimmassa kirjassa Oikeeta suomee – suomen puhekielen sanakirja (2006) takakireällä on merkitykset kireä, pahantuulinen ja ärtyisä (ihminen). Alkujaan erityisalan sana on siis otettu puhekieleen ennen 1990-luvun puoliväliä.
Pikkuserkku (l. toinen serkku) on ilmaus, jota käytetään serkkujen lapsista suhteessa toisiinsa. Henkilöt ovat toistensa pikkuserkkuja, mikäli heidän vanhempansa ovat serkuksia, eli heillä on yhteiset isoisovanhemmat, mutta eri vanhemmat ja isovanhemmat.
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan sivuilta (http://www.ursa.fi/kosmos/hakemisto.html)löytyy seuraavat meteoriitin ja meteorin määritelmät:
Meteori on Maan ilmakehään osuvan, useimmiten vain hiekanjyväsen kokoisen kappaleen aiheuttama valoilmiö, "tähdenlento". Jos kappale pääsee maanpinnalle asti, sitä sanotaan meteoriitiksi. Tiettyinä aikoina vuodessa näkyy runsaasti meteoreja, jotka näyttävät tulevan tietystä suunnasta. Nämä meteoriparvet liittyvät yleensä johonkin komeettaan.
Meteoriitti on Maan pinnalle pudonnut kivimäinen, avaruudesta tullut kappale. Koostumuksensa puolesta meteoriitit jaetaan kolmeen luokkaan: kivimeteoriitit, rautameteoriitit ja kivi-rautameteoriitit.
Äänitearkistosta (www.aanitearkisto.fi) löytyy merkintä, että valssista Metsäkukkia on tehty äänitys ainakin jo vuonna 1931. Seuraava merkintä on 1937 ja sitten 1940- ja 1950-luvuilla ja siitä eteenpäin useita äänityksiä. Alkuperäisenä nimenä mainitaan Meadow flowers tai Woodland flowers ja säveltäjänä Felix Burns.
Jimi, Jim ja Jimmy ovat englantilaisen James -nimen muunnoksia. James taas on muunnos Jaakobista, joka on peräisin Raamatusta. Raamatussa esiintyy useita Jaakobeja. Vanhassa testamentissa on patriarkka Iisakin toinen poika Jaakob. Uudessa testamentissa Jaakobeja ovat mm. apostoli Jaakob, yksi Jeesuksen opetuslapsista. Nimen merkityksestä on useita tulkintoja. On arveltu sen olevan mm. lyhennys nimestä Ja´akob´el "Jumala suojelkoon". Suomessa nimi esiintyi almanakassa vuodesta 1705 eri muodoissa, esim. Jacobus, Jacob. Suomalaistettu muoto Jaakko tuli almanakkaan v. 1890.
Eri kielissä Jaakobista on lukuisia muunnoksia ja kutsumamuotoja.
Yleisellä tasolla voi vastata lyhyesti, kyllä ovat "jotain sukua". Kaikissa eurooppalaisissa on jonkin verran idästä (Aasiasta) peräisin olevia perintötekijöitä aivan kuten kaikilla Aasiassa elävillä on lännestä peräisin olevia perintötekijöitä. Mutta kun asiaa ruvetaan tarkentamaan, joudutaan erittäin monimutkaisten kysymysten äärelle. Ensimmäiseksi pitäisi määritellä, kuka on "suomalainen". Nykyisin Suomi-nimisen valtion alueella elävillä ihmisillä on hyvin sekalainen perimä, vaikka hyvin karkealla tasolla väestö jakautuu "läntiseen" ja "itäiseen" suurryhmään. Ei ole yhtä "suomalaista", jonka perimä voitaisiin yleistää. Saamelaisen suomalaisen perimä poikkeaa ahvenanmaalaisen suomalaisen perimästä siinä missä jokaisen yksilön perimä...
Tekijänoikeudellisista syistä laulujen sanoja tai nuotteja ei useinkaan (ainakaan laillisesti) löydy Internetistä. Tämän Peppi Pitkätossun jäähyväislaulun nimellä kulkevan vanhan ruotsalaisen kansanlaulun sanat löytyvät useasta laulukirjasta ja nuottijulkaisusta. Oikealta nimeltään laulu on "On laiva valmiina lähtöön".
Etsimällä HelMet -aineistohaussa teosta tällä nimellä huomataan, että tämän laulun nuotit löytyvät useasta kirjastosta lainattavasta nuottikirjasta, esim. teoksesta Jos sull' lysti on / Toimittanut Hannele Soljander-Halme. Teoksen voi varata netistä pinkoodin avulla tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Kysymykseenne ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan eri lämpöisten vesien jäätymisnopeus riippuu paljolti olosuhteista.
Sakari Mäkelän ja Timo Suvannon kirjassa "Onko pisara pyöreä?" kirjoitetaan lämpimän ja kuuman veden jäätymisestä tähän tapaan: "Arktisten kansojen keskuudessa kulkee perimätietona väite, jonka mukaan ulos pakkaseen viety lämmin vesi jäätyy kylmää nopeammin. Tuntuu mahdottomalta, mutta voisiko väitteessä olla perää?
Veden jäätymisen tarvittava aika riippuu kahdesta seikasta: veden määrästä ja lämpötilasta. Veden lämpötila laskee kolmesta eri syystä: lämpöä säteilee ympäristöön, johtuu astian kautta maahan tai muuhun alustaan, hieman ilmaankin, sekä sitoutuu haihtuvaan vesihöyryyn. Näiden kolmen energian siirtymistavan...
Måns Gahrtonin Eva ja Adam-sarjasta on ilmestynyt suomeksi 15 kirjaa. Luetteloon voi tutustua Fennicassa, Suomen kansallisbibliografiassa, os. https://finna.fi . Näppää Hausta ja valitse hakutavakai Tekijä. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi: Gahrton Måns ja paina enteriä. Valitse vielä avautuvan sivun kirjailijaluettelosta Måns Gahrton, niin saat näkyviin kaikki hänen suomeksi ilmestyneet kirjansa.
"Klassinen musiikki" on hyvin karkea yleiskäsite, jolla tarkoitetaan arkipuheessa joko ns. taidemusiikkia yleensä (erotuksena populaari- ja kansanmusiikista) tai hiukan tarkemmin barokkimusiikin jälkeisen "klassismin" ajan taidemusiikkia. Ilmaisulla voidaan tarkoittaa myös minkä tahansa musiikin lajin sisällä pysyvästi suosittuja sävellyksiä: voidaan puhua esimerkiksi "klassisesta 1970-luvun reggae-musiikista" tai "klassisesta rockista" (sillä tosin voidaan tarkoittaa myös taidemusiikista vaikutteita ottanutta rockia).
Mikään edellisistä ilmaisun käyttötavoista ei ole objektiinen eli täsmällisesti ilmaistavissa, koska kyse on pohjimmiltaan esteettisistä ja makuarvioista. Ns. taidemusiikin piirissä toimivat ihmiset ovat usein hyvin eri...
”Suomen kielen perussanakirjan” (osa 1; Valtion painatuskeskus, 1990) mukaan killat ovat ”keskiajalla keskinäistä apua ja seurustelua varten perustettuja, tav. jnk ammattikunnan piirissä toimineita yhdistyksiä”. Varhaisimmat killat olivat uskonnollisia, usein suojeluspyhimyksiin liittyviä yhdistyksiä, jotka järjestivät erilaisia sosiaalisia tapahtumia. Tällaiset katolilaisuuteen kytkeytyneet killat kuitenkin kiellettiin Ruotsissa Vesteråsin valtiopäivillä 1547 osana uskonpuhdistusta.
Yleisemmin kiltoihin viitattaneen kuitenkin nimenomaan ammattikuntina, joita alkoi syntyä Euroopassa vuoden 1100 tienoissa; antiikin Roomassakin niitä tosin oli jo ollut. Tällaisia ammattikuntia saattoivat olla esimerkiksi kultasepät, suutarit, räätälit tai...
Raija Jänicke ja Oili Suominen ovat kääntäneet Grimmin sadut uudelleen alkuperäistä vastaavina. Kyseessä on siis Jacob ja Wilhelm Grimmin v. 1857 julkaiseman lopullisen kokoelman Kinder- und Hausmärchen kaikki 200 + 1 satua.
Kirjoja löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi). Ne on julkaista nimellä Grimmin sadut I - III eli I osa nimellä Ruusunen, II osa nimellä Tuhkimo ja III osa nimellä Lumikki.
Tässä vielä linkki ykkösosaan:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Grimmin+sadut&searchscope=9&m=…
Annika Thor näyttää olevan vahvasti elossa.
Tietoja kirjailijasta löytyy runsaasti Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessahttp://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
Pääkirjastossa on mahdollisuus lukea Helsingin Sanomien ja useiden muidenkin sanomalehtien vanhoja numeroita mikrofilmeiltä. Mikrofilmeistä voi ottaa kopioita, mk 5,-/kpl.
Miili on muunnos nimestä Emilia, joten nimipäivä on 19.5. Muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä on saatu sekä miehennimi Eemil että sen sisarnimi Emilia. Emilia otettiin almanakkaan 1852. Nimen tavallisimmat puhuttelumuodot Milja, Emma ja Emmi ovat päässeet almanakkaan, mutta Miili ei (paitsi ruotsalaisessa almanakassa Mili). - Toisen tulkinnan mukaan Mili olisi muunnos nimestä Ludmila, ja Ludmilan muistopäivä on katolisessa kirkossa 15.9. ja ortodoksisessa 16.9. - Lähdeteoksia: Kustaa Vilkuna: Etunimet; Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat; Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja; Pentti Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Julkaisun nimiölehti tarkoittaa nimiösivua ja sen kääntöpuolta. Nimiösivulla tulee ilmoittaa vähintään julkaisun tekijä/tekijät, nimeke/nimekkeet, osan numero jos kyseessä on moniosainen teos sekä julkaisutiedot (=kustantaja ja/tai julkaisija, kustannuspaikka/-paikat ja julkaisuvuosi). Nimiösivun kääntöpuolella ilmoitetaan painos, copyright-tieto, mahdollisten avustajien nimet, ISBN-tunnus sekä kirjapaino ja kirjapainon kotipaikka.
Lisäksi toimittajat ilmoitetaan nimiösivulla, ja nimien yhteyteen liitetään maininta "toimittajat" tai vastaava. Kustantajana pidetään yksityishenkilöä tai yhteisöä, joka kustantaa julkiseen käyttöön tarkoitetun kirjan riippumatta siitä, myydäänkö kirjaa vai jaetaanko ilmaiseksi.
Suomessa ISBN-tunnuksen antaa...
Ann Bryantin kirjoittamia Sisters' Club -kirjoa on suomennettu 12 osaa. Viimeisimmästä löydät tietoja osoitteesta: http://www.sistersclub.net/sisters/index.jsp?c=product&id=857201
Aikaisemmat suomennetut osat ovat: Ystävyydestä se alkoi, Poikia näköpiirissä, Häiritsevä huivi, Valheiden varkko, Kiikissä, Salaisuuksia, Koston paikka, Pulassa, Väärinkäsityksiä, Kieroilua ja Kohtalokas päivä.
Hämäävää asiassa on, että Sisters' Club on myös Sanoma Magazinen kirjakerho, jossa julkaistaan monien muidenkin kirjailijoiden tuotantoa.
Ann Bryantin kotisivuilta: http://annbryant.co.uk/ ei löydy ollenkaan erikseen näitä suomalaisen Sisters' Clubin kirjoja, siellä on kyllä lueteltu muuta Ann Bryantin tuotantoa.
Sisters' Clubin...
Maltan kansallislintu on sinirastas eli Monticola solitarius, englanniksi Blue rock thrush (Eupedia, http://www.eupedia.com/europe/national_birds_flowers_europe.shtml). Suomeksi tietoa löytyy Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinirastas) sekä esim. kirjasta Suomen ja Euroopan linnut (Gummerus, 2001).
Muusta luonnonvaraisesta kansalliseläimestä en löytänyt mainintaa. Maltan kansalliskoira on Kelb tal-fenek eli faaraokoira (http://www.kelb-tal-fenek.de/indexeng.htm, suomeksi http://www.farkkukerho.net/index.php?p=farkku_rotum).
Kansalliskasvi on ainoastaan Maltalla esiintyvä Cheirolophus crassifolius, engl. Maltese rock centaury, josta löytyy kuva ja englanninkielistä tietoa esim. osoitteesta http://www.maltawildplants.com/ASTR/...
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjan mukaan pohjana on latinan Titus "kunnioitettava". Tiitus oli Paavalin opetuslapsi. Nimi tunnetaan Suomessa asuissa Tiitu, Titu, Tito ja Titta.
