Ahti Jokinen kertoi, että "kaikki arvet" -runo tunnetaan Kari Tapion esittämänä kappaleena Taistelija. Sen on kirjoittanut Timo Mäenpää ja säveltänyt Jori Sivonen. Runo tai laulu alkaa: "Hän on ollut siellä jossain". Laulu löytyy nuotista Tapio, Kari: Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat (F-Kustannus, 2001, s. 56-66).
Toinen runo, jossa äiti puuttuu, on Yrjö Jylhän Kirkastus. Se löytyy esim. hänen runokokoelmastaan Kiirastuli ja monista muista runokokoelmista.
Kyse on luultavasti Tammen kultaiset kirjat -sarjan kuvakirjasta Pikkuveikko, jonka suomenkieliset tekstit on kirjoittanut Marjatta Kureniemi. Kirja on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1964 ja siitä on otettu uusia painoksia ainakin vuosina 1975 ja 1993.
Alkuperäistekstissä runon kolmas säe kuuluu "...Nyt minä lähden ajelulle ..."
Kirja on lainattavissa HelMet-kirjastosta:
Wilkin, Esther
Pikkuveikko
Tammi, 1993
Kyseessä on Kasper ja Nora Strömmanin Sohvaperuna (2005).Kirjaa kuvaillaan Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa näin:"Pieni Elmeri-poika (kirjassa simpanssi) haluaa leikkiä isän kanssa, mutta isä on töitten jälkeen väsynyt. Gorillaleikeissään Elmeri putoaa kellarin portaisiin ja saa herätettyä isän huomion. Isä lupaa, että tästälähin hän vastaa aina kyllä Elmerin ehdotuksiin. Niinpä isä ja Elmeri pitävät banaaninsyöntikilpailut ja kylpevät kylpyammeessa, jonne äitikin pulahtaa. - Suorakaiteen muotoinen kuvakirja, kirkkaat ja vahvat värit: keltainen, turkoosi, aniliininpunainen. Kansikuvassa Urho Kekkosen näköinen mies lukee kirjaa."https://finna.fi/Record/keski.394792?sid=5368402648https://lki.verkkokirjasto.fi/
Mikäli et ole käyttänyt korttia useaan vuoteen, tietosi on poistettu kirjaston asiakasrekisteristä. Tämä on todennäköinen syy siihen, että pin-koodin palautus ei onnistu.
Käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Saat uuden kortin odottaessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Naisten liikkumisesta taiteessa en löydä juuri mitään julkaisuja. Jos käsität taiteen laajemmin kuin kuvataide, asiasanoilla "aiheet" "liikkeet" "naiset" löytyi kirja:
Arjen säikeet: aikakuvia arkielämään, sivilisaatioon ja kansankulttuuriin. 2000, jossa on esimerkki kaunokirjallisuudesta.
Asiasanoilla "kuvataide" "naiset" ja "aiheet" "naiset" löytyy joitakin kirjoja Joensuun aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/
esim.
Alastomat ja naaimoidut : naisen kuva suomalaisessa taiteessa : Kvinnobilden i den finska konsten : Images of woman in finnish art = Nakna och maskerade = The nude and the masked. 1998.
Mummokirja/ [valokuvat:] Natalia Baer ; [toimittaneet:] Anna-Liisa Haavikko, Liisa Vihmanen
Helsinki : Kirjapaja, 2004
- valokuvia ja...
Hei! Meillä Jyväskylän kirjastoissa on ohje koskien satutuokioiden järjestämistä ja tekijänoikeuksia. Tässä suoraa lainausta ohjeesta:Kirjan lukeminen ääneen kirjastossa vapaapääsyisessä tilaisuudessa on julkista esittämistä ja siten lähtökohtaisesti luvanvaraista toimintaa. Lupaa ei tarvita, jos: satuja luetaan vain päiväkoti- tai koululaisryhmälle, eli tilaisuus ei ole muille avoin (silloin tilaisuus on opetusta ja tekijänoikeuslaki sallii kirjojen ääneen lukemisen opetuksen yhteydessä) teos on tekijänoikeuksista vapaa, esim. kansansatu tai kirjan tekijän (kirjoittaja, suomentaja) kuolemasta on yli 70 vuotta lupa tekstin käyttöön on annettu johonkin teemaviikkoon liittyen, esim. Pohjoismainen...
Kyseisellä ammattiliitolla oli hieman monimutkaiset vaiheet, jotka selviävät parhaiten Työväen arkiston sivuilta, ks. myös Puualan ammattijärjestöjen sukupuu. Liitto toimi mainitulla nimellä vain pari vuotta, n. 1928 - 1930, jolloin se lakkautettiin. Reisjärven ja Kalajan osastojen omistuksista löytyi vain satunnaista tietoa:Rientola-niminen palstatila, ks. Kalajokilaakso 21.1.1932Muistola-niminen tila, ks. Kaleva 6.6.1936Ilmeisesti kyseessä olivat juuri työväentalot.Muuta tietoa omistuksista en löytänyt. Työväen arkistolla voi olla lisää tietoa, ks. linkki edellä.
Ko. teosta ei näytä suomennetun. Alla olevan linkin kautta (napsauttakaa hiiren osoittimella linkkiä) voi selata hänen tiedossamme olevia julkaisujaan:
https://finna.fi
Fennica -tietokanta: https://finna.fi
Martin Sorrell on kääntänyt Baudelairen Le Spleen de Paris -kokoelman englanniksi nimellä Paris Spleen. Tässä kokoelmassa on mukana myös englanninnos Un hémisphère dans une chevelure -runosta.
Paris Spleen löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2060583
Mark O'Shean ja Tim Hallidayn Matelijat ja sammakkoeläimet (2009) nimeää Pohjois-Amerikassa tavattavan masticophis flagellum -käärmeen piiskanopsakäärmeeksi. Kirjan on suomentanut Sari Welling-Hirvonen, ja suomennoksen ovat tarkastaneet Korkeasaaren silloinen johtaja Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas, eräs maamme harvoista ammattiherpetologeista, joten tässä esitettyä suomenkielistä nimeä voinee pitää "virallisena" - varsinkin, kun ottaa huomioon, että Paasikunnas on jäsenenä Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnassa.
Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta, jonka perustivat Suomen herpetologinen yhdistys ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseo, aloitti työnsä tammikuussa 2007. Toimikunnan pitkän tähtäimen...
Jukka Leppilampi on kotoisin Ylivieskasta. Ennen uskoon tuloaan hän oli mukana esimerkiksi laulajana Kangasalla perustetussa Tabula Rasa -yhtyeessä, josta hän lähti vuonna 1976. Hän alkoi tuolloin soittaa kitaraa ja tehdä omia lauluja. Hän opiskeli Kansanlähetyksen Ryttylän Lähetyskoulussa ja kiersi duona huilisti Jarmo Sormusen kanssa esimerkiksi nuortenilloissa. Duo teki myös levyn "Katso" (Uusi Tie, 1979).
1980-luku oli Suomi-gospelin nousukautta. Gospelin musiikillinen taso nousi. Jukka Leppilammen lisäksi tuolla vuosikymmenellä aktiivisia gospelmuusikoita olivat esimerkiksi Tarvo Laakso, Juha Kela, Jaakko Löytty ja Lasse Heikkilä. Gospeliin liitettiin uskottava rock- ja pop-soitto. Eri puolilla Suomea järjestettiin isoja...
Ainakin Aino ja Pakkasen Poika -kirjassa Ainon perheen sukunimi esiintyy. Sen alussa näkyy Mummin Nokialta lähettämä postikortti, joka on osoitettu Aino ja Veikka Niittylälle.
Nuotissa "Oi jouluyö : kauneimmat joululaulut" (WSOY, 1996) laulu on suomenkielisin sanoin nimellä "Hyvä kuningas Wenceslas". Laulu alkaa: "Pidoissa on Tapanin". Säkeistöjä on kaksi. Tämän sanoituksen on tehnyt Paavo Alanne.Liisa Tenkun suomenkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Seimen äärellä : joulukuvaelmia ja -legendoja" (Fazerin musiikkikauppa, [19-?]) nimellä "Legenda" ja nuottiin Tenkku, Liisa: "Punainen posetiivi. Oppilaan kirja" (Gummerus, 1997) nimellä "Joululegenda". Tämä sanoitus alkaa: "Wenceslas on kuningas".Teosofi-lehden numerossa 4 sivulla 122 (01.04.1927) on suomenkielinen teksti "Hyvä kuningas Wenceslas", joka alkaa: "Katsoi hyvä Wenceslas". Kirjoittajan nimeä ei mainita.Monissa julkaisuissa laululla on suomenkielinen...
Kirjastot yleensä arvioivat omakustanteet ennen kuin ottavat niitä kokoelmiinsa eli jos tällaista itse tehtyä äänikirjaa haluaa tarjota kirjastoon, sitä pitäisi tarjota kirjastoille suoraan. Ongelmana on äänikirjojen suhteen lainaaminen eli se, miten äänikirjat ja myös e-kirjat saadaan lainattua kirjastonkäyttäjille. Siihen tarvitaan alusta ja siksi kirjastot valikoivat pääosin äänikirjat ja e-kirjat näiden palvelujen tarjoajilta, Ellibsin, ja Kirjavälityksen kautta, joten äänikirjaa kannattaa tarjota heille.
Äänikirjan voi myös lukea ja tallentaa esimerkiksi Youtubeen tai LibriVox-sivustolle. Jälkimmäinen on palvelu, johon voi lukea ääneen tekijänoikeusvapaata kirjallisuutta, mutta voisi kuvittella, että ...
Tuija Lehtisen Suklaapolkuja-kirja ilmestyi Otavan kustantamana v. 2008 (ISBN 978-951-1-23006-9) ja seuraavana vuonna pokkaripainoksena (Loisto-pokkari).
Kirja kertoo meteorologi Elsa Karimosta, joka kaipailee parisuhteeseensa uusia tuulia. Hänen miehensä ekologi Turo Marttilan mielenkiinto suuntautuu Elsan sijasta lähinnä hyönteisiin, joita mies reissaa tutkimassa maailmalla.
Kulttuuritoimittaja Ismo Loivamaa kirjoittaa Ilkka-lehden kulttuuripalstalla kirjasta tiiviin selostuksen ja arvion, jonka löydät täältä:
http://www.ilkka.fi/teemat/teematarticle.jsp?article=374189
Tässä vielä linkki yhteen blogitekstiin, joka kertoo Suklaapolkuja-kirjasta:
http://vauhko.vuodatus.net/blog/1541948/tuija-lehtinen-suklaapolkuja/
Ritari Ässä (engl. Knight Rider) on yhdysvaltalainen televisiosarja, jota NBC-kanava tuotti vuosina 1982–1986. Sarjaa tehtiin yhteensä 90 jaksoa ja vuonna 1991 televisioelokuva Knight Rider 2000. Ritari Ässän tuotti käsikirjoittaja ja tuottaja Glen A. Larson. Ritari Ässä (Knight Rider) kertoo Michael Knightin (David Hasselhoff) ja tekoälyllä varustetun autonsa KITTin (Knight Industries Two-Thousand) seikkailuista.
KITT on Pontiac Trans Am Firebid -auto vuosimallia 1982. Jack Gillin johtamat stuntit käyttivät neljää Firebirdiä. Yksi autoista oli painoltaan kevennetty versio, ja sitä käytettiin hyppykohtauksiin. Siinä oli muun muassa joustava lasikuituinen alusta. Sitä voitiin nostaa nostokurjella, ja kuvata alhaalta.
Stunting-...
Lontoon - ja maailman - ensimmäinen maanalainen rautatielinja avattiin 10.1.1863 välillä Bishop's Road (nykyään Paddington) - Farringdon Street (nykyään pelkkä Farringdon). Molemmat asemat ovat edelleen olemassa ja käytössä.
https://tfl.gov.uk/corporate/about-tfl/culture-and-heritage/londons-transport-a-history/london-underground/a-brief-history-of-the-underground
Ferencz Renyi on Kaarle Krohnin (1863—1933) nimimerkillä Wäinö kirjoittama runo. Runo alkaa riveillä ”Vaiti seisoo Ferencz Renyi / Sotamiesten keskellä / Itävallan verihurtan / Kenraal Haynaun edessä”.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1890 Kertovaisia runoelmia –nimisessä kertomuskokoelmassa (ks. linkki Gutenberg-projektiin). Kertomuskokoelman lopussa kerrotaan, että ”Ferencz Renyi oli unkarilainen kyläkoulun opettaja, joka otti osaa 1848-vuoden vapautussotaan ja eli mielipuolena vielä 30 vuotta tässä kerrotun tapauksen jälkeen”.
Kaarle Krohn on itse kertonut, että runo pohjautuu juttuun, jonka hän luki ruotsalaisesta sanomalehdestä. Ferenc Rényin tarinaa on kerrottu eri muodoissaan myös joissakin muissa tuon ajan...
