Tekoälysovelluksia, joiden avulla voi tehdä videoita, on lukuisia. Joillakin on olemassa maksuton versio, mutta suurin osa on maksullisia. AI-sovellukset toimivat yleensä englanniksi.
Esimerkkejä tekoälysovelluksista, joilla voi tehdä videoita:
InVideo
D-ID
Steve.ai
Veed.io
Tässä Zapierin jutussa vertaillaan useita ai-videosovelluksia.
Tätä on kysytty meiltä aikaisemminkin, Jori Malmsten ei ole J. Karjalaisen isoisä: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=ddd712fb-aa7e-4a5…
Valtaosa Wikipedian artikkeleista pitää paikkansa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/03/voiko-wikipediaan-luottaa-tark…
https://www.savonsanomat.fi/teemat/tiede/Voiko-Wikipedian-artikkeleihin…
HUS-toiminta loppui Marian sairaalassa keskiviikkona 26.11.2014 klo 8.00. Tällöin Marian sairaalaa väistötilana käyttänyt Malmin sairaala lopetti päivystyksen. Malmin sairaala aloitti toimintansa uusissa remontoiduissa tiloissaan torstaina 27.11.2014 klo 8.00.
https://www.lahitieto.fi/2014/11/05/sairaalan-ovet-aukeavat/
Sääksmäen seurakunnan uusin Valkeakosken kirkkoa koskeva tiedote on julkaistu 19.4.2022. Sen mukaan Kirkkohallitus on hylännyt kirkon purkamista koskevan valituksen ja vahvistanut päätöksen kirkon purkamisesta ja tontin asettamisesta myyntiin. Sääksmäen seurakunnalla on kuitenkin edelleen mahdollisuus tehdä asiasta uusi päätös. Lisätietoja voit kysyä Sääksmäen seurakunnasta.
Lähde ja lisätietoja
Valkeakosken kirkon purkamista koskeva valitus hylättiin - Sääksmäen seurakunta (saaksmaenseurakunta.fi)
Yhteystiedot - Sääksmäen seurakunta (saaksmaenseurakunta.fi)
Pelottavia ohjelmia on aika paljon, koska iso osa tv-sarjoista ja elokuvista tehdään aikuisille. Tv-sarjojen ja elokuvien ikärajat kannattaa ottaa tosissaan. Ikärajat määrää laki, ne eivät ole pelkkiä suosituksia. Kaikkein pelottavinta ohjelmaa on vaikea sanoa.
Uutisetkin ovat usein aika pelottavia. Jos näet tv:ssä jotain pelottavaa tai joku asia jää mietityttämään, siitä on hyvä jutella aikuisen kanssa.
Aina ei ole helppoa tunnustaa, että joku asia pelottaa. Sanotaan, että rohkea on se, joka uskaltaa tunnustaa, että pelottaa.
Ylen sivuilla on ollut aiheesta vastikään artikkeli. Artikkelissa asiasta on kysytty kotieläinbiotekniikkaan erikoistuneelta yliopistonlehtori Kari Elolta Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitokselta. Hänen mukaansa ajatus ei ole mahdoton, mutta sisältää vielä monia mutkia. Uutinen on luettavissa Ylen sivuilta:
http://yle.fi/uutiset/laktoosittomuus_ei_ole_itsestaanselvyys__ratkaisu…
Etsimäsi Vilijonkka on Tove Janssonin novellissa Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin (Filifjonkan som trodde på katastrofer). Novelli sisältyy teokseen Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (Det osynliga barnet och andra berätteleser, 1962, suom. Laila Järvinen, useita painoksia).
Jansson, Tove: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (1991)
http://www.kirjasampo.fi/
Itsenäisessä Suomessa on ollut 73 hallitusta ja ministereinä on toiminut lähes 600 eri henkilöä. Sellaista listausta en kuitenkaan onnistunut löytämään, josta olisi oikopäätä nähnyt, kuka kaikista ministereistämme on ollut jäsenenä useammassa eri hallituksessa kuin kukaan muu. Arvelisin kuitenkin, että kyseessä saattaa hyvinkin olla sama mies, joka pitää hallussaan ykkössijaa ministeripäivien määrän mukaan laaditussa "ministeripörssissä": 6169 päivää ministerinä istunut Johannes Virolainen on ollut jäsenenä kaikkiaan 15 hallituksessa. Tämän listan kymmenen kärkipaikan haltijoista lähimmäs Virolaisen hallituslukua yltää yhdeksänneltä sijalta Martti Miettunen (4316 ministeripäivää), jonka poliittiseen uraan mahtuu jäsenyys 13...
Finna.fi-palvelun mukaan näitä sanakirjoja on painettuina lähinnä yliopistokirjastojen kokoelmissa, eivätkä ne ole saatavissa kotilainaan. Kansalliskirjasto on kuitenkin digitoinut teoksen Lexicon graeco-latinvm, continens voces omnes appellativas, cùm Novi Testamenti, tùm Januae ling. graecae, anno superiori hic Dorpati editae, ja se on vapaasti luettavissa osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?title=fd2016-00011023&pages=1-448.
Perustuu lakeihin. Se että kirjastojen asiakkaita koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä määritellään julkisuus- ja salassapitolainsäädännössä, laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyvissä laeissa :
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679)
Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999)
Mietelauseen tekijä on Darwin P. Kingsley. Se kuuluu alkuperäiskielellään englanniksi näin: "You have powers you never dreamed of. You can do things you never thought you could do. there are no limitations in what you can do except the limitations of your own mind."
Aleksi-tietokanta on yhdistetty Arto-tietokantaan tämän vuoden alussa. Aleksi-tietokannan ylläpito lopetettiin vuoden 2017 lopussa ja tietokantaa tuottanut BTJ luovutti Aleksi-artikkeliviitetiedot Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjasto on vienyt vanhat Aleksi-viitteet Arto-tietokantaan kevään aikana, josta ne ovat löydettävissä. Arton aineistoon pääsee käsiksi myös Finna-hakupalvelun kautta. Lista lehdistä, jotka yhä tallennetaan Artoon ja lehdistä, joiden tallentaminen on lopetettu 2017, mukaan lukien Aleksista siirretyt lehdet, löytyy osoitteesta https://finna.fi.
Arto-tietokannasta lisätietoa Kansalliskirjaston sivuilta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/metatietovarantopalvelut/arto
Arto-tietokanta: https://finna.fi...
Toivo Silvosen säveltämä ja sanoittama "Kevätlaulu" alkaa: "Nytpä kevät on, nyt kukkii metsät, maat".
Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Suuri kevät- ja kesälaulukirja" (toimittanut Elsa Kojo; WSOY, 1984), "Opistojen laulukirja" (2. painos; Fazer, 1968), Siukonen, Wilho: "Laulukirjan säestykset" (3. uusittu painos; Otava, 1952) ja "Kansakoulun laulukirja : liitteenä Musiikkioppi" ([toim.] Paavo Halme, Väinö Paavola; 11. painos; WSOY, 1942).
Vinkkejä arkkitehtoniseen kirjastomatkailuun kotimaassa voi koettaa etsiskellä esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Alvar Aalto, Alvar Aalto libraries
Hanna Aaltonen, Kirjavarastosta olohuoneeksi : yleisten kirjastojen tilojen historiaa. - Teoksessa Suomen yleisten kirjastojen historia
Hanna Aaltonen, Suomalaista kirjastoarkkitehtuuria
Olli Pekka Jokela & Markku Erholtz, Terveystieteiden keskuskirjasto : Meilahti, Helsinki. - Arkkitehti 1998 : 6, s. 56-57
Lahdelma & Mahlamäki Architects : Works
Ilmari Lahdelma & Jussi Tiainen, Kanaalinvarren kirjatemppeli : Rauman pääkirjasto. - Arkkitehti 2004 : 6, s. 36-43
Mikko Lahtinen, Kirjastojen maa
Libraries in Finland & Sweden = Hakuya no kuni no toshokan
Juhani Maunula...
Jos kivirakennuksilla tarkoitetaan tässä asuinrakennuksia eikä esimerkiksi kirkkoja, niin muun muassa näitä rakennuksia pidetään vanhimpina kivitaloina:
Pariisin luultavasti vanhin kivitalo on Nicolas Flamelin rakennuttama talo, joka valmistui vuonna 1407.
https://www.pop.culture.gouv.fr/notice/merimee/PA00086213
https://en.wikipedia.org/wiki/House_of_Nicolas_Flamel
Tukholman Gamla Stanissa, osoitteessa Stora Gråmundgränd 5 sijaitsee Wibomska Huset 1400-luvulta. Talon tiedoissa ei korostettu rakennusmateriaalia, mutta kuvissa talo näyttää kivirakennukselta.
http://www.stockholmgamlastan.se/byggnader/index.php
Islannin vanhin kivitalo on Viðeyjarstofa, joka on rakennettu vuosina 1752-1755. Talo sijaitsee ...
Joel Petterssonista ei valitettavasti löytynyt suomenkielistä tietoa kuin pari lehtiartikkelia:
Carlson, Kristina
Minun elämänlankani
artikkeli kausijulkaisussa
Suomen kuvalehti. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - ISSN
0039-5552. 82 (1998) : 15-16, s. 73
ja
Kantokorpi, Otso
Yö erottaa pojasta miehen
artikkeli kausijulkaisussa
Taide. - Helsinki : Suomen taiteilijaseura. - ISSN
0039-8977. 38 (1998) : 2, s.25
Maarianhaminan kaupunginkirjaston Joel Pettersson -verkkosivuilla
http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/index.stm
ja Ålands museumin sivuilla http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/a1.stm kerrotaan, että tämä ahvenanmaalainen kirjailija ja kuvataiteilija syntyi 1892...
Kyseessä on seuraava teos: Gentes Finlandiae
Osa: 9 : Finland och Ryssland under tiden fram till 1918 : Namnregister Gentes Finlandiae VI-VIII / redigerad av Herdis Modeen. Julkaistu: Helsingfors, 2001
Ulkoasu (osa): 195 s. : kuv.
Sarja: (Skrifter utgivna av Finlands riddarhus i samarbete med Finlands adelsförbund ; 10)
Teosta voi kysellä seuraavasta paikasta: Helsingin yliopiston kirjastolaitos
Kokoelma: Yliopiston kirjasto, Pääkirjasto, laina-aika 28vrk
Sijainti: H Avokok. 930 Skrifter
Teosta voi kysellä lähikirjastosta kaukolainaksi. Kaukolainaus saattaa olla maksullista.
Tämä lienee brittiläisen Jojo Moyesin kirja Tähtien antaja (The giver of stars). Kirjassa vapaaehtoiset naiset perustavat 1930-luvulla kiertävän kirjaston voidakseen jakaa kirjoja ja lukemisen riemua kaikille. Kirjasto sijaitsee Kentuckyn pikkukylässä ja naiset ratsastavat hevosilla viemään kirjoja kauempana vuoristossa asuville.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastolla on kokoustiloja, joita asiakkaat voivat varata käyttöönsä maksua vastaan. Pienille ryhmille soveltuvat tilat Ideahuone (enintään seitsemän henkilöä) ja Kokoustila (enintään 20 henkilöä) sijaitsevat kirjaston uudisosassa, kahvila Siriuksen yläkerrassa. Näiden lisäksi uudisosan pääsisäänkäynnin vierestä löytyy suuremmille tapahtumille ja ryhmille (enintään 90 henkilöä) soveltuva Studio. Näiden tilojen varaukset tehdään pääkirjaston Uutistorin kautta. Varauksen voi tehdä joko paikan päällä neuvonnassa, puhelimitse tai verkossa menemällä osoitteeseen http://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto ja valitsemalla "Palvelut" > "...
