Yleisten kirjastojen nuottikokoelmissa on perin vähän 1960-lukua vanhempaa populaarimusiikin nuottiaineistoa, joten mainitsemiasi 1950-luvulla ilmestyneitä vihkosia ei todellakaan ole. Kipparikvartetin ohjelmistoon kuuluneita lauluja löytyy kuitenkin monista nuottikokoelmista. Hakeminen on kohtalaisen työlästä, koska niitä on etsittävä kappaleiden nimillä.
Jos Kipparikvartetin ohjelmisto (siis laulujen nimet) on tuttua, voit etsiä niitä PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/. Kannattaa valita tarkennettu haku, jossa voi valita nimekkeen (kappaleen nimi) ja nuottijulkaisut. Mikäli laulujen nimet eivät ole tiedossa, voit ensin etsiä vaikkapa Kipparikvartetin CD-levyn "Unohtamattomat" tai "Muistoissamme" samaisesta tietokannasta,...
Lasten kasvatusmenetelmät muuttuvat ja kehittyvät koko ajan, joten aiheesta lötyyy paljon kirjallisuutta. Alla teoksia, jotka sijoittuvat vuosille 1980-1995 ja nykypäivään.
Nummenmaa, Tapio; Anna, Raija : Lapsen kehitys ja kasvatus. Helsinki: Otava 1980
Dyer, Wayne W. : Mitä toivot lapsellesi?. 1986
Kärkkäinen, Veli-Matti : Rakkautta ja rajoja : Terveen kurinpidon periaatteet ja menetelmät. Vantaa: Rv-kirjat 1990
Prekop, Jirina : Pikkutyranni : lapsi tarvitsee rajat. Helsinki: Otava 1990
Hytönen, Juhani: Lapsikeskeinen kasvatus. 1992
Hänninen, Ville : Retrovauvat : suomalaista lasten historiaa. Helsinki: Ajatuskirjat 2008
Andersen, Heidi : Tietoisen läsnäolon opas vanhemmille....
Sveitsiläisen Peter Bichselin novelli Pöytä on pöytä (kokoelmasta Lastentarinoita) oli äidinkielen ylioppilaskokeen I osan oheismateriaalina keväällä 1994.
Kaikilla ihmisillä on ihmisarvo. Kaikkien ihmisten pitäisi olla samanarvoisia, mutta käytännössä näin ei ole. Esimerkkejä riittää ympäri maailman, ja ihan jo kotimaassakin. Ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet yhteiskunnassa ovat erilaisia. Yksinkertainen esimerkki on verrata keskenään upporikkaan ja rutiköyhän henkilön mahdollisuuksia ja vaikutusvaltaa, sekä muiden ihmisten suhtaumista heihin. Tai pakolaisen ja "oman kansalaisen" asemaa yhteiskunnassa. Kaikkien samanlainen kohtelu ei aina riitä takaamaan yhdenvertaisuuden toteutumista. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttääkin, että syrjintään perustuvaa eriarvoisuutta pyritään aktiivisesti poistamaan esimerkiksi erilaisilla edistämistoimenpiteillä, mukaan lukien...
Saaristolaiselämästä mainitsemissasi paikoissa kertovat esimerkiksi nämä teokset:Ulla-Maija Sievinen: Tarinoita ulkosaarilta - ihmisiä ja ilmiöitä Suursaaresta, Lavansaaresta, Seiskarista ja Tytärsaaresta (BoD, 2019)Karoliina siira et al: Pykeijän Elsa (Väyläkirjat, 2021)Ulla-Maija von Hertzen (toim.): Kotisaaret - Suursaari, Lavansaari, Tytärsaari, Seiskari (WSOY, 2008)Karin Erlandsson: Koti (S&S, 2022), kertoo elämästä Ahvenanmaalla halki vuosisatojen etenkin naisten näkökulmastaTässä myös muita lukuvinkkejä saaristolaiselämän kauneudesta ja vaikeudesta:Kaunoa:Anni Blomqvist: Myrskyluodon Maija (esim. Gummerus, 2024)Roy Jacobsen: Näkymättömät (Sitruuna, 2022)Niklas Ahnberg: Isät jäävät merelle (WSOY, 2021)Sally Salminen: Katrina (...
Lienee varatuomari Arvi Salonen, joka
-syntyi 23.7.1906 Laukaassa
-ylioppilas Jyväskylän lyseosta 1926
-oikeustutkinto 12.12.1931
-varatuomari 1936
-Muhoksen nimismies (piiriin kuului myös Utajärvi) 1933-1944
-Oulun läänin ylimääräinen apulaispoliisitarkastaja 1944
-Korpilahden nimismies (piiriin kuuluivat myös Muurame ja Säynätsalo) 1945-1955
-Vaasan läänin poliisitarkastaja 1955-1957
-Uudenmaan läänin poliisitarkastaja 1957-1960
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninkamreeri 1960-1962
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninneuvos ja kansliapäällikkö 1962-1971
-Uudenmaan läänin vt. maaherra 1964 (5 kk) ja 1966 (1 1/2 kk)
-sotilasarvo kapteeni 1942
-kuollut 13.12.1984
-kirjoituksia mm. Suomen poliisilehdessä, Poliisimiehessä ja eri sanomalehdissä...
Finna-haku löysi kirjan varastokirjastosta. Sieltä sen saa kaukolainaksi omaan lähikirjastoonsa. Finna.fi
Kirjasta en valitettavasti löytänyt lisätietoa, mutta kirjailija Olavi Linnuksesta kirjasampo tietää kertoa parikin aliasta sekä joukon omalla nimellä kirjoitettuja kirjoja. Kirjasampo.fi
Jalkaväenkoulutuskeskus 6 kävi vuosina 1940-41 läpi useita muutoksia. Kesäkuussa 1941 Lempäälään perustetun koulutuskeskuksen jatkosodan aikainen toimintakertomus on digitoitu ja löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta:
https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2366948717
Talvisodan aikainen Jalkaväenkoulutuskeskus 6 perustettiin joulukuussa 1939 Kuopioon. Säilyneestä II pataljoonan sotapäiväkirjasta voisi päätellä, että toiminta on siirtynyt huhtikuussa 1940 Iisalmeen.
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2400072811
Jalkaväen koulutuskeskus 19 vaikuttaisi tulleen perustetuksi Luumäelle syyskuussa 1941 ja siirtyneen sieltä samassa kuussa Lahteen.
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id...
Eeva Tenhusesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
PÄÄTEKIJÄ HAASIO, Ari
NIMEKE Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001 (Jyväskylä : Gummerus)
ULKOASU 229 s. : kuv. ; 26 cm
ISBN 951-692-507-3 (sid.)
NIMEKE: SIVUPOLKUJA : tutkimusretkiä kirjallisuuden rajaseuduille / toimittaneet Tero Norkola, Eila Rikkinen ; [... kuvat: Iiris Pessa]
JULKAISUTIEDOT Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996 (Rauma : West Point)
ULKOASU 239 s. : kuv. ; 21 cm
SARJA/ISSN Tietolipas, ISSN 0562-6129 ; 148
ISBN 951-717-935-9 (nid.)
NIMEKE: PIDÄTTEKÖ dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa / Kai Ekholm, Jukka Parkkinen (toim.) ; [kuvitus ja taitto: Seppo Töyssy]...
Laulu on tosiaankin Pirkka-Pekka Peteliuksen laulama ja nimeltään Serkkupoika. Se on Pedro Hietasen säveltämä ja Peteliuksen sanoittama.
Kappale on Pimpparauta-nimiseltä äänitteeltä vuodelta 1985.
Helmet-kirjastoista sitä voi lainata Tikkurilan musiikkivarastosta kasetti- tai LP-levymuodossa:
http://helmet.fi/
1.)
Oikea versio 64-bittiselle tietokoneelle on luonnollisesti 64-bittinen. Mutta itse asiassa 32-bittinen versio Ubuntustakin toimii kyllä käytännössä ihan yhtä hyvin myös 64-bittisessä tietokoneessa. Lataussivulta voi valita tuon version valikosta: http://www.ubuntu.com/download/desktop
2.)
Kovalevyn osioiminen eli jakaminen ei ole välttämättä niin mutkikasta, miltä se kuulostaa. Jos esim. vain halutaan, että koneella jo oleva Windows-asennus säilyy, Ubuntun asennusohjelma osaa asennettaessa tunnistaa kovalevyllä olevat muut käyttöjärjestelmät ja tarjoutuu säilyttämään ne. Ubuntulle osioidaan tällöin oma osansa kovalevystä ja Windows säilytetään omilla osioillaan. Windows myös lisätään tällöin automaattisesti Ubuntun luomaan...
Sävelsiskot ja Olavi Virta levyttivät laulun Kodin kynttilät vuonna 1950. Sävelsiskot oli saman tyylinen laulutrio kuin Harmony Sisters, joka oli levyttänyt tämän kappaleen kahdeksan vuotta aiemmin. Sävelsiskot levytti kaksi muutakin laulua Virran kanssa.
Kodin kynttilöissä Virta liittyy lauluun vasta kolmannesta säkeistöstä alkaen (noin kohdasta 1 min 50 s) eikä hän ei pyri erottumaan solistisesti vaan sulautuu kuoroon neljäntenä äänenä. Tuore uusintapainos laulusta löytyy mm. cd-levyltä Olavi Virta: 50 suosituinta. Omaa soololevytystä tästä laulusta Virta ei tehnyt.
Lähteet:
Fenno - Suomen musiikkiarkisto
Musiikkiarkiston luettelo savikiekkolevyistä
Sävelsiskot - Wikipedia-artikkeli
Kanerva-kuoron LP-levyllä ”Soi laulumme” laulu on nimellä ”Ärjyen laaja Dnjepri huokaa”. Laulu myös alkaa näillä sanoilla. Laulun alkuperäinen nimi on "Reve ta stohne Dnipr šyrokyi". Levyn takakansitekstin mukaan suomennoksen on tehnyt Mauno Saksanen. Tämä suomennos sisältyy ”Kansan laulukirjaan” (Kansankulttuuri, 1963 ja 1974). Laulukirjassa on laulun suomenkieliset sanat ja alkuperäisen sanoittajan nimi (Taras Ševtšenko), mutta ei suomennoksen tekijän nimeä.
Mainittakoon, että "Soi laulumme" -levyllä on myös "Laulu Dnjepriltä", joka muissa lähteissä esiintyy myös nimillä "Laulu Dnjepristä" tai "Laulu Dnepristä". Se alkaa: "Kotiseutunain oli rannat nuo". Takakansitekstin mukaan sen on suomentanut V. Arti.
Ristin juurella kulkee nimellä Pitkäperjantai.
Sanat ja sävel löytyvät nuotista
Ääni läheltä : lauluja Aaro Hellaakosken runoihin / Kaj Chydenius
Suku-forum sivustolle (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-10128.html) oli lisätty myös runon sanat:
PITKÄPERJANTAI
Ristin juurella, taakkani alla
huohotan, mielellä musertavalla:
Herra, armahda mua.
Sanasi minulle oudoiksi jäivät.
Tuttuja vain oli turhuuden päivät.
Herra, armahda mua.
Kaukana kuljin sun tahtosi tieltä
käyttäen pöyhkeän kerskurin kieltä.
Herra, armahda mua.
Itseni tunnossa huumaavassa
olin sua ristiinnaulitsemassa.
Herra, armahda mua.
Ristisi juurella, murskana aivan
nyt olen, maahan lyömänä vaivan.
Herra, armahda mua.
Aaro Hellaakoski
Tabermannin...
Vuorisaarnasta löytyy kohta, joka vastaa melko tarkasti kysymystäsi. "Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet", sanotaan Matteuksen evankeliumissa 6:34.
Kirjailijan nimeen liittyvät Asteri-tiedot tarkoittavat eri toimijoita erottavia Asteri-tietokannan tunnuksia. Kyseessä on identifioiva tunnus, jota käytetään Aleph-ohjelmalla luetteloivissa kirjastoissa. Asteri-tunnus löytyy myös Suomessa auktorisoiduista nimenmuodoista Kanto-tietokannassa (esim. Jari Tervon Asteri-id on 000060762). Asteri-tunnuksia ei Helmet-tietokannassa ole viety vanhempiin teoksiin, joista ne puuttuvat. Asteri-tunnisteita Helmet-hakuun on tullut keväästä 2021 alkaen.
Kysymyksesi sanonnassa esiintyy taivutettuna substantiivi hakaus. Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämän ja jatkuvasti päivittämän Kielitoimiston sanakirjan mukaan hakaus-sanan ensisijainen merkitys esiintyy rakenteissa mennä hakaukseen (merkityksessä ‘tarttua tai takertua kiinni’) tai olla hakauksessa ("erimielisyyttä, ristiriitatilannetta tms. kuvaavissa ilmauksissa”). Lisäksi sanan kerrotaan tarkoittavan erästä painiotetta. Taustaa sanonnalle löytyy suomen kielen vanhempaa ja murteellista sanastoa esittelevistä sanakirjoista, jotka tarjoavat hakaus-sanalle useampia merkityksiä: Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla hakaus on viitattu suomen kielen eri murteissa erilaisiin koukkumaisiin laitteisiin tai...
Kirja tunnistettiin Cynthia Voigtin romaaniksi Matkalla kotiin, 1984. Se on ensimmäinen osa Tillermanin sisaruksista kertovaa kirjasarjaa. Seitsemänosaisesta englanninkielisestä sarjasta on suomeksi ilmestynyt kuusi.Matkalla kotiin Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au2ace945a-79c5-4b43-8fc0-d5f22905dc4a
Tässä muutamia kirjavinkkejä. Toivottavasti näistä löytyy luettavaa.
Jim Benton: Rakas nuija päiväkirjani -sarja (Sanoma Magazines Finland 2006-2013)
Katy Birchall: It Girl -sarja (Bazar 2016-2017)
Debbi Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter (WSOY 2021)
Kerstin Gier: Rakkaus ei katso aikaa -trilogia (Gummerus 2012-2014)
Nelli Hietala: Vuokko Vehma : elämä ja teot (Karisto 2022)
Ann M. Martin: The Babysitter’s Club -sarja (Tammi 1991-2005)
Joanna Nadin: Rachel Riley -sarja (Gummerus 2009-2016)
