Kyllä on, ihminen voi muistaa tietyn hajun vuosikymmenien takaa, ja samalla voi palautua mieleen tilanne, johon haju tai tuoksu liittyi. Siitä oli varmaan sinunkin muistossasi kyse.
Tiedetään, että pienen vauvan äiti voi tunnistaa lapsensa hajun perusteella, ja lapsi taas äitinsä äidin rinnan tuoksun perusteella.
Myöhemminkin hyvä tuoksu auttaa tunnistamaan syötävän ruoan ja pilaantuneen haju taas varoittaa syömästä. Eli hajumuisti auttaa jopa henkiinjäämisessä.
Nämä tiedot löytyvät Hely Tuorilan artikkelista Haju houkuttelee, varoittaa ja jää muistiin vuosikymmeniksi (Helsingin Sanomat 11.1.1996).
Hajumuistin kulttuurisidonnaisuudesta taas löytyy Jan Löfströmin artikkeli kirjasta Arjen säikeet - aikakuvia arkielämään, sivilisaatioon ja...
Aaro Hellaakoskella on kokoelmassa Jääpeili useita hienoja vastasyntyneeseen liittyviä runoja, esim. Ilon pyyntö, Tyranni ja Naurua. Kokoelma löytyy omana kirjanaan, ja se on myös useammassa Runot-kokoelmassa.
Alla olevissa kirjoissa on myös syntymään ja vastasyntyneeseen liittyviä runoja.
- Uuden elämän aamu : runoja lapsen syntyessä / toimittanut Katarina Yliruusi ; valokuvat Juhani Yliruusi
- Sanoja uuden elämän alkuun / [runot on koonnut Anu Silfverberg ja kokoelmaksi toimittanut Hanna Pudas]
- Tervetuloa maailmaan / Anna-Mari Kaskinen
Ehkä näistä löytyisi mummille se etsitty runo.
Aikamatkailua esiintyy ainakin seuraavissa kotimaisissa aikuisten tieteiskirjoissa:
Anssi Asunta: Kolmas aikakirja
J. Pekka Mäkelä: 391
Aukkoja ajassa (toim. Harri Erkki), novellikokoelma
Jyrki Vainonen: Swiftin ovella
Janne Mäkelä: Juoksu aikaa vastaan
Martin Taiga: Osiriksen sormus : kaksi aikamatkakartomusta
Hemmo Murto-Unkila: Sälekaihtimien sulkijat
Markku Varis: Visiot ja virukset
Sari Paldanius: Bahalas
Muita esimerkkejä ajasta suomalaisessa tieteiskirjallisuudesta ovat mm. vuonna 1931 ilmestyneessä L. Valakiven Nuortuva maailma, jossa ihmiset syntyvät vanhuksina ja nuortuvat kohti lapsuutta; Tuomas Salorannan novellikokoelmassa Musta tähti ja muita tarinoita tulevaisuudesta ainakin joku novelleista käsittelee...
Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa.
Nämä lyhenteet liittyivät jäsenten lisämaksuvelvollisuudeksi kutsuttuun vastuuseen. Jos osuuskunnassa jäsenet eivät olleet henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan veloista, kyseessä oli osuuskunta ilman lisämaksuvelvollisuutta (i.l.). Jos jäsenen kuului vastata säännöissä määrätyn lisämaksuvelvollisuuden rajoissa henkilökohtaisesti osuuskunnan sitoumuksista, kyseessä oli rajoitettu lisämaksuvelvollisuus (r.l.). (Osuuskuntalaki 247/1954)
Taideyliopiston kirjasto on kaikille avoin kirjasto - kuten Suomen kirjastot yleensäkin ovat.Jos kyseisen aineiston kohdalla lukee, että se on avovarastossa, se tarkoittanee, ettei sitä tarvitse etukäteen varata tutustumista varten. Voit toki ottaa yhteyttä Töölön kampuskirjastoon ja varmistaa asian.lib.siba@uniarts.fiPuh. 040 710 4224https://uniarts.finna.fi/
Kyseessä on Johann Wolfgang von Goethen runo Vaeltajan yölaulu II (Wandrers Nachtlied II), tässä Ilari Edelmannin suomentamana. Edelmannin suomennosta ei ole julkaistu tekstinä, mutta se on kuultavissa äänitteiltä, esimerkiksi Samuli Edelmannin levyltä Vaiheet. 2.https://finna.fi/Record/heili.33dea390-1eae-41e5-b431-c9533386abc2?sid=5142807764https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka.5424100#componentpartshttp://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=051d5b98-319c-43be-89a3-7087281a9f0b&culture=svRunon on suomentanut myös Otto Manninen. Mannisen suomennosmukaelman runosta voi lukea esimerkiksi hänen teoksestaan Virrantyven (1925). Alla olevasta linkistä aukeaa Kansalliskirjaston digitoima Virrantyven. ...
Suomen ensimmäinen kissanäyttely järjestettiin Galerie Hörhammerissa Iso Roobertinkadulla Helsingissä huhtikuun alussa 1961.
"Huhtikuun ensimmäisenä lauantaina vuonna 1961 moni Helsingin Iso Roobertinkadulla kulkeva hieraisee silmiään. Seuraavan kolmen päivän ajan Galerie Hörhammerissa ei esitelläkään taidetta, vaan näytillä on jotain paljon pehmeämpää ja karvaisempaa. Sisätiloissa häkit alkavat olla valmiina, ja jostain kuuluu maukaisu. Tätä suomalaiset rotukissaharrastajat ovat odottaneet, tätä he ovat valmistelleet ja täällä he nyt ovat. Kun kello on 13, voi Suomen ensimmäinen kansainvälinen kissanäyttely alkaa!"
Minna Keinänen & Harri Nyman, Kissojen Suomi : katit historian poluilla. SKS, 2012
Kalevalaseuran sivuilta (kalevalaseura.fi) voi tutkia käännöksiä kielittäin ja myös aikajärjestyksessä. Vanha Kalevala käännettiin kokonaisuudessaan ruotsiksi 1841 ja ranskaksi proosakäännöksenä 1845. Jos jätetään välistä osakäännökset eri runoelmista, seuraavat kokonaisen Kalevalan käännökset ovat vuosiltä 1847 (venäjä, suorasanainen selostus Kalevalan sisällöstä ja muutamia runomittaisia näytteitä), 1852 (saksa) ja 1871 (unkari).
Näiden käännösten väliin jää paljon erilaisia lyhyempiä käännöksiä, kannattaa tutkia listausta. Se oli todella mielenkiintoinen!
Kadun- ja paikannimet ovat aina syntyneet tarpeen mukaan vähitellen paikanmäärityksen helpottamiseksi ja ympäristön jäsentämiseksi.
Asiakirjojen perusteella esimerkiksi Turussa on ollut 1300-luvulla vain muutama kymmenen kadunnimeä, kun 1700-luvun lopulla kadunnimiä tiedetään olleen jo toista sataa. Alueeltaan paljon laajemmassa Nyky-Turussa on noin 5 000 kaavanimeä.
Kadunnimet voivat myös muuttua tarpeen mukaan. Siitä kertoo hyvin Helsingin Mannerheimintien nimen historia. 1600-luvulla katua tai silloista maantietä kutsuttiin Töölöntieksi, Espoon maantieksi ja Turun maantieksi, kunnes se erinäisten vaiheiden kautta vuonna 1942 sai nykyisen nimensä.
Kadunnimiä on tutkittu paljon, mutta tiettävästi niitä ei ole tilastoitu lyhyyden tai...
Tätä Michael Lewisin kirjaa ei ole ainakaan vielä suomennettu. Tähän mennessä suomennetut kirjat:
Valehtelijan pokeri : kovaa peliä Wall Streetillä (1990)
Se kaikkein uusin: tarina Piilaaksosta (2002)
Sinne ja takaisin: kriittinen matka velkakriisimaihin (2012)
Flash boys: kapina Wall Streetillä (2015, 2.p. 2017)
Kansanrunous ja kansanlaulut ovat suullista perinnettä, jossa oleellisena osana on muuntelu. Kerääjien muistiin kirjoittamat tekstit ja nuotit ovat aina toisintoja. Kysyjä toteaakin, että "oikeaa" tai "väärää" versiota tuskin on olemassa. Siksipä en tähän varsinaista vastausta pysty antamaan. Kuitenkin muutama huomio ”Veret tuli mun silimihini” laulun 3. säkeistöstä: "Raitti se raitti se Amerikan raitti on sannalla sannootettu".Sannootettu lienee tässä murteellinen muoto verbistä ”hiekoittaa” https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sannoittaaIlmaisua ”sannalla sannoitettu” on käytetty muissakin lauluissa, esimerkiksi ”Rautatie on sannalla sannoitettu” (Karjalainen kansanlaulu) ja ”Maantie on pitkä ja sannoitettu”. Pieni Aasinsilta...
Nälkämaan laulu löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista :
SUURI toivelaulukirja 4. Musiikki Fazer 1984.
PAJAMO, Reino : Lehti puusta variseepi. WSOY 1999.
PAJAMO, Reino : Maakuntalaulumme. WSOY 1987.
KULTAINEN laulukirja. Musiikki Fazer 1989.
ELÄMÄNI lauluja 1. Kirjapaja 1993.
Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Suomenkielistä librettoa ei ole ainakaan vielä julkaistu. Englanninkielisen libreton voi saada tilaamalla sen Festival d'Aix'in tiedotukselta (communication(a)festival-aix.com).
Lähde: Sofi Oksanen Twitterissä 20.7.2021 ja 21.7.2021. Sähköpostiosoite löytyi festivaalin Facebook-sivulta.
Olet ihan oikeassa siinä, että moniin ajankohtaisiin kysymyksiin on vaikeaa löytää vastausta kirjoista. Tässä tapauksessa voisit aivan hyvin ottaa yhteyttä katolisen kirkon tiedotuskeskukseen osoitteessa http://www.catholic.fi/. Ortodoksisen kirkon sivut löytyvät osoitteessa http://www.ort.fi/fi/index.php
Kirjallisuuttakin löytyy ja kirjoistahan voit tehdä kaukolainapyynnon ( ks. sivuhttp://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;5740 ).
Tässä muutama, ehkä sinua kiinnostava kirja ja lehtiartikkeli:
McGrath, Alister
Dawkinsin jumala : geenit, meemit ja elämän tarkoitus
Helsinki : Kirjapaja, 2006 ,
Wilson, Edward O.
Konsilienssi
Helsinki : Terra cognita, 2001
Human cloning : religious responses / Ronald Cole-Turner...
Olemme yhteistyössä päätyneet ehdottamaan seuraavia romaaneja: ensimmäiseksi tulivat mieleen tajunnanvirran klassikot: James Joycen Odysseus, Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä-sarja, Virgia Woolfin teokset (erit. Majakka ja Aallot) sekä Hermann Brochin Unissakulkijat-sarja.
Lisäksi Dostojevskin tuotanto, Hermann Hessen Arosusi, Gertrude Steinin Ida, Bo Carpelanin Alkutuuli, Annika Idströmin Veljeni Sebastian. Uusimpia ovat Alan Lightmanin Einstein unet, Brjörn Ranelidin Synti ja Rakkauden sisimmäinen huone, Carina Rydbergin Korkeinta kastia.
Kansalliskirjasto on digitoinut muutaman miljoonan sivun verran sanomalehtiä vuosilta 1771-1910. Niitä pääsee lukemaan osoitteessa:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/
Kansalliskirjaston Lehtisalissa on luettavissa mikrofilmeillä laaja valikoima sanomalehtiä 1900-luvulta. Mikrofilmeistä löytyy lisätietoa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanoma…
Kansalliskirjaston päärakennuksen peruskorjaus Unioninkadulla on päättynyt. Peruskorjauksessa parannettiin kirjastotilojen toimivuutta ja esteettömyyttä sekä uusittiin talotekniikkaa.
Päärakennus avataan asiakkaille tiistaina 1.3. klo 12. Maaliskuun alkuun saakka kirjaston sisäänkäynti on osoitteessa Fabianinkatu 35. 1.3. alkaen asiakkaiden sisäänkäynti osoitteessa...
Margit Sandemolta on suomennettu yli kahdeksankymmentä teosta. Täydellisen luettelon voi saada Fennicasta, Suomen kansallisbiliografiasta, joka on vapaasti käyettävissä internetissä, osoitteessa
https://finna.fi . Haku-painikkeesta saa esille hakuruudun. Hakutavaksi voi valita haun joko tekijän tai teoksen nimen mukaan. Kaikki tietyn sarjan teokset saa listattua kirjoittamalla 'Haku teoksen nimellä'-hakuruutuun kyseisen sarjan nimen.
Antamillanne kirjasarjan nimillä haku ei tuottanut tulosta, ts. niitä ei ole suomennettu.
Tietoa Margit Sandemosta ja hänen kirjoistaan löytyy esimerkiksi Wikipediasta, osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Margit_Sandemo#Kirjallisuutta .
Suosittelen Rikhardinkadun kirjaston lastenosastoa. Rikhardinkadulla on hyvä ruotsinkielinen valikoima lastenkirjallisuutta. Lisäksi lastenosaston henkilökunta
on kaksikielistä ja seuraa Ruotsin lastenkulttuuria aktiivisesti.
Rikhardinkadun kirjasto
Rikhardinkatu 3
00130 Helsinki
Tässä tulee lista dekkareista, jotka meidän mielestä, kuuluvat cozy crime -lajiin. Suurin osa näistä löytyy Kirkkonummen kirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa verkkokirjastossa https://www.kirkkonummi.verkkokirjasto.fi/etusivu
Bennett, S.J: Hänen majesteettinsa tutkimuksia -sarja
Breitholtz Monsen, Anna: Salaisuuksien ranta, Lina Lantz -sarjan 1 osa
Cedervall, Marianne: Mullvaldsin murhat -sarja
Christie, Agatha: koko dekkarituotanto
Coles, Richard: Kirkkoherra Clementin tutkimuksia -sarja
De la Motte, Anders: Kesäparatiisin murhat -sarja
Fellowes, Jessica: Mitfordin murhat -sarja
Hall, Tarquin: Vish Puri -sarja
Hjulström, Karin: Pikku murha vain, Taimitarhamurhat osa 1, ilmestyy huhtikuussa 2024
Jungstedt, Mari:...
Viron kielessä osa viikonpäivien nimestä on mallia "kolmapaev, neljapaev" eli päivien nimet tulevat numeroista, ks. https://fi.wikibooks.org/wiki/Viron_kieli/Sanasto Sunnuntai on viroksi pühapaev ja lauantai laupaev - lauantain nimi viittaa sekä suomessa, virossa että ruotsissa pesemiseen tai peseytymiseen ja siihen, että pesuhommat hoidettiin ennen pyhäpäivää. Suomenkin kielessä osa viikonpäivien nimistä lienee ollut viron mallia.Lisätietoa:https://kotus.fi/sana/lauantai/Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto
