Taidemaalari Carl Bengtsin (1876-1934) maalauksien kuvia löytyy mustavalkoisena ainakin teoksesta Suomen taiteilijoita Juha Rissasesta Jussi Mäntyseen (1950). Tämä teos on saatavana Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Myös Tampereen jugend -nimisessä näyttelyjulkaisussa on yhtenä kohdehenkilönä taidemaalari Carl Bengts. Tämä julkaisu ei ole Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta on löydettävissä mm. Tampereen kaupunginkirjastosta.
Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksen kokoelmista löytyy Seija Tuomaalan vuonna 1990 tekemä Pro gradu -työ Carl Bengtsin maalaustaiteesta. Tämä opinnäytetyö ei todennäköisesti sisällä juurikaan kuvia, mutta sen avulla voisi löytyä muita lähteitä.
Mäkihypyn sopivuutta tytöille ja naisille on vuosien varrella pohtinut tai tunnustanut pohtineensa useampikin lajivalmentaja ja asiantuntija. Arvovaltaisin näistä lienee Kansainvälisen hiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 1998–2021 toiminut Gian-Franco Kasper. Vuonna 2005 hän ilmoitti, että mäkihyppy ei ole naisille soveliasta ”lääketieteellisistä syistä”. Sveitsiläinen perusteli näkemystään lajin vaarallisuudella. – Naiset hyppäsivät mäkeä ensimmäisen kerran kaudella 2004-2005 Continental Cupissa.
Suomessa vastaavia näkemyksiä toi esille esimerkiksi "valmentajalegendaksi" mainittu Matti Pulli, joka jo vuonna 1995 totesi pitävänsä lajia "naisille ehkä hieman liian kovana ja vaativana". Pulli toi näkemyksensä uudestaan esiin...
Finlandia ja Finnia ovat Suomen latinankielisiä nimiä. Finlandia-muotoa käytetään myös esim. italian ja espanjan kielissä Suomen niminä.Ks. esim. https://www.sanakirja.org/search.php?id=12234
Voit tutkia mahdollisuuksia lähteä Kiinaan opiskelemaan esimerkiksi Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMO:n internetsivuilla osoitteessa http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/mainpage/mainpage.htx . Katso ensimmäiseltä sivulta erityisesti kohtaa maailmalle.net, jonne pääset myös suoraan osoitteessa http://www.maailmalle.net/Resource.phx/maailmalle/mainpage/mainpage.htx.
Eri oppilaitoksilla on myös omia opiskelijavaihto-ohjelmia ja sitten kun tiedät tulevan opiskelupaikkasi, tutustu opiskelupaikkasi vaihto-ohjelmiin.
Englantia voit opiskella internetissä esimerkiksi osoitteissa http://www.perunakellari.fi/ ja http://www.koulukanava.fi/englanti.htm.
Kirjastot.fi-palvelusta löytyy useita englannin kieltä koskevia linkkejä. Osoitteesta...
Kuninkaallisesta käytettyjä sukupuolineutraalempeja termejä ovat esimerkiksi kruunu ja monarkki. Myös sellaisia termejä kuin hänen korkeutensa tai siniverinen voidaan käyttää, kun viitataan kuninkaallisiin, mutta ne eivät ole täsmällisiä synonyymeja, vaan voivat tarkoittaa myös muita luokkayhteiskunnan hierarkian yläpäässä keikkuvia.
Englanniksi kuninkaallinen on royal, ja myös rojalisti-termiä käytetään toisinaan suomen kielessä.
Monarkia itsessään ei ole järin feministinen hallintomuoto, koska se perustuu jyrkkään yhteiskuntaluokkajärjestykseen, kun taas feminismi ajaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Ks. lisää: https://www.synonyymit.fi/kuninkaallinen
Suomessa järjestettiin ensimmäiset europarlamenttivaalit vuonna 1996. Tilastokeskuksen julkaisussa vuoden 1996 europarlamenttivaaleista sivulta 10 alkaen on kerrottu, että näissä vaaleissa ehdokkaat oli mahdollista asettaa joko valtakunnallisesti tai vaalialueittain. Suomi oli jaettu neljään vaalialueeseen, joita olivat eteläinen, läntinen, itäinen ja pohjoinen. Alueiden jakamisessa hyödynnettiin voimassa olevaa vaalipiirijakoa. Julkaisusta selviää, että kaikki kuitenkin asettivat ehdokkaansa valtakunnallisesti eikä vaalialuekohtaisia ehdokkaita siten ollut. Vuoden 1999 europarlamenttivaaleista lähtien kaikki ehdokkaat on asetettu valtakunnallisesti.Tilastokeskuksen julkaisu vuoden 1996 europarlamenttivaaleista löytyy...
Kyseessä voisi olla Frances Hodgson Burnettin kirja Pikku prinsessa (A little princess). Se kertoo Saarasta (alk. Sara), joka sijoitetaan hienoon lontoolaiseen sisäoppilaitokseen, kun hänen sotilasisänsä komennukselle Intiaan. Kun joitakin vuosia myöhemmin tulee tieto isän kuolemasta, Sarasta tulee varaton orpo. Hän joutuu työskentelemään ylläpitonsa eteen ja asumaan kylmässä ullakkohuoneessa, johon alkaa kuitenkin ilmestyä salaperäisiä yllätyksiä.Pikku prinsessa ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1912, ja sen jälkeen siitä on otettu lukuisia uusia painoksia, viimeisin vuonna 2022. Kirjan pohjalta on tehty myös kaksi elokuvaa: vuonna 1939 (pääosassa Shirley Temple) ja 1995 (pääosassa Liesel Matthews).
Sitaatti on Johann Wolfgang von Goethen romaanista Wilhelm Meisters Lehrjahre (1796). Teos julkaistiin vuonna 1923 J. A. Hollon suomentamana ja se sai nimekseen Wilhelm Meisterin oppivuodet (Otava).
Katkelma löytyy teoksen seitsemännen kirjan viidennestä luvusta ja kuuluu saksaksi näin:
”(Die Welt ist so leer, wenn man nur Berge, Flüsse und Städte darin denkt), aber hie und da jemand zu wissen, der mit uns übereinstimmt, mit dem wir auch stillschweigend fortleben, das macht uns dieses Erdenrund erst zu einem bewohnten Garten."
Ja tässä sama kohta suomennoksesta:
”(Maailma on kovin tyhjä, jos vain ajattelemme siinä olevan vuoria, jokia ja kaupunkeja, mutta) tieto siitä, että siellä ja täällä on joku, joka on...
Kondomeissa liukasteet ovat usein silikoni- tai vesipohjaisia.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29758097/
Joissakin kondomeissa on liukasteaineeseen lisätty bentsokaiini-nimistä paikallispuudutusainetta, josta saattaa olla apua ennenaikaisen siemensyöksyn kanssa. Tätä puudutusainetta käytetään myös esimerkiksi kurkkupastilleissa. Bentsokaiinin yliannostus voi hyvin harvoin johtaa vaaralliseen methemoglobinemiaan, mutta kondomien sisältämä bentsokaiinin määrä on kuitenkin varsin vähäinen. Allergiset oireet ovat yleisin vaiva.
https://go.drugbank.com/drugs/DB01086
Kondomeissa usein käytetty spermisidi on nimeltään Nonoksinoli-9. Se ...
Kirjallisuuspalvelu Kirjasammosta löytyy eurajokelaisen Marja Hiltusen romaanituotanto. Listasi on kirjojen osalta osittain oikea.Mansikkamäen Elina (2012)Koivikon Agatha (2014)Juuselan Maija (2015)Vainio-Tanin Agatha (2016)Vainio-Tanin Elsa (2018)Kristiina Vehnätukka (2022)Kirjasampo Marja Hiltunen Koivikon Agathan äänikirjan osa 4 on Paluu Eurajoelle ja osa 6 Muutoksen vuosi.
Hämähäkit ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, niinpä ulkoinen lämmönlähde eli käytännössä aurinko on niille elintoimintojen kannalta välttämätön. Ulkoseinät ovat hämähäkeille, aivan kuten esimerkiksi perhosille, ensimmäisiä rakennetun ympäristön lämpeneviä paikkoja kevään auringossa.
Oman kokemukseni perusteella lämpimillä seinillä näkee etenkin lukkeja (mm. seinälukki), mutta toki lämmin seinä tarjoaa houkuttelevan pinnan muillekin lajeille. Lukit ovat pitkäraajaisia hämähäkkieläimiä, joita ei kuitenkaan lasketa varsinaisiksi hämähäkeiksi.
Lisää tietoa hämähäkkieläimistä löytyy kuvien kera vaikkapa teoksista Kaaro: Ötököitä Suomen luonnossa, Kalliola: Ötökät sekä Sandhall: Hämähäkit sukulaisineen.
Laulun nimi ja esittäjä eivät valitettavasti ole selvinneet. 1980-luvulla julkaistuilla kaseteilla Lepakko-disco ja Superkuperkeikka : mukavia jekkulauluja on Mörökölli-niminen kappale. Kasetteja ei ole kokoelmissamme, joten en voi tarkistaa, löytyisikö etsimäsi laulu niiltä.
Lähetin kysymyksesi kirjastojen väliselle sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos saan vastauksen sitä kautta.
Hakupalvelu Finnasta löytyy haulla kalastusvälineet lukuisia kalastukseen ja pyyntivälineisiin liittyviä kuvia. Näitä kuvia kannattaa käydä läpi. Toisaalta tunnistaisko joku lukijoistamme esineen?
Finnan tulokset: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kalastusv%C3%A4lineet&type=…
Luonnonkumia valmistetaan trooppisten puulajien maitiaisnesteestä. Kumin tuotantoon valjastettujen puiden elinkaari on vain noin 30 vuotta. Aikaisemmin kannattamattomiksi käyneet puut poltettiin, mutta nykyään niistä tehdään huonekalupuuta. Kumiplantaasien suurimpana haittana ympäristölle pidetään monimuotoisuuden katoamista, eroosiota, suurta vedenkulutusta ja puiden haavoittuvuutta kasvitaudeille.
https://helecleaner.com/luonnonkumi-ekologinen-vai-ei/
Vuonna 2016 laskettiin, että luonnonkumin tuotantoalue kattoi 11 miljoonaa hehtaaria maata. Kysyntä kasvaa koko ajan, joten yhä enemmän maata on sittemmin otettu tuotantokäyttöön. On mahdoton sanoa tarkalleen, kuinka paljon tästä alasta on raivattu muilta puulajeilta....
Suomeksi tälle sukulaiselle ei ole hienompaa sanaa yleisesti käytössä kuin "vanhemman serkku". Englanniksi käytetään nimitystä "first cousin once removed", joka tarkoittaa että henkilö on sukupolvea vanhempi tai nuorempi itseä, niin voi viitata sekä vanhempien serkkuihin tai omien serkkujen lapsiin.
Tästä löytyy taulukko eri sukulaisten nimityksistä - Sukulaiset (salste.net)
Jäiköhän kysymyksestä puuttumaan osa? Tai onkohan se tarkoitettu meille Kysy -kh -palvelun vastaajille? Kiitos kysymästä. Kysy kh -palvelu täytti 10 vuotta vuonna 2009. Pientä juhlahetkeä kuvaavasta artikkelista (linkki) voi huomata että vastaajat ovat kokeneet työstään usein iloa voidessaan oppia uusia asioita vastaamisen lomassa ja voidessaan tutustua asiakkaiden tiedontarpeisiin koittaen löytää sopivaa vastausta. Itsekin yhdyn täysin noihin tuntoihin.
Ai niin, tätä vastaamistahan tehdään kaiken muun työn ohessa, tuskinpa kellään on aikaa olla pitkään koneilla. Sanoisin että asiakkaiden lähettämät kysymykset ovat aina hyviä.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastopro/ajankohtaista/arkisto/tiedote…
Alku ja Alkku ovat skandinaavisen Algot-nimen suomalaisia muunnoksia, joiden pohjana on ilmeisesti keskiaikainen Algut-muoto. Sellaiset sukunimet kuin Alkula ja Alkku ovat muodostuneet tämän nimisten Satakuntaan asettuneiden isäntien nimistä. Tornionjokilaaksossa ja Kemijoen suulla jo 1500-luvulla sukunimenä esiintyvä Alkku kertoo väestötieteilijöiden mukaan satakuntalaisten muutosta pohjoiseen. Alkkula-niminen kylä löytyykin sekä Akaan Viialasta Satakunnan ja Hämeen raja-alueelta että Ylitorniolta Lapista. – 'Alkku'-sanalle sinänsä ei sanakirjoista merkitystä löydy.Lähteet: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet Suomalainen paikannimikirja Kielitoimiston sanakirja Suomen murteiden sanakirja Vanhan...
Löysin professori emerita Aira Kemiläisen kirjoittaman kirja-arvostelun Kansallinen identiteetti Ruotsissa ja Suomessa 1600–1700-luvuilla. Siinä käsitellään ruotsalaisten ja suomalaisten identiteettiä, asemaa ja kielten asemaa Ruotsi-Suomessa. Selvää on, että virkakieli oli ruotsi ja näin ollen, jos ei taitanut ruotsin kieltä, oli vaikeuksissa. Tämä vaikuttaa olleen yleisesti haittana, sillä artikkelissakin mainitaan, että aika ajoin on esitetty vaatimuksia saada suomenkielisiä virkamiehiä tai tulkkeja, mutta ilmeisesti tuloksetta. Osa virkamiehistä toki oli suomalaisia alkuperältään ja heidän joukossaan on ehkä ollut sellaisia, jotka olivat suomen kielen taitoisia.
Ruotsin vallan aika oli pitkä ajanjakso. Mirkka Lappalainen on...
Helsingin kirjastot tekevät pääsääntöisesti lehtitilauksensa kullekin vuodelle edellisen vuoden kesällä, jolloin siis myös tarkistetaan kunkin tilauksen tarpeellisuus ja tarvittavin osin tilataan uusia nimekkeitä tai lopetetaan vanhoja tilauksia.
Lehtien saatavuuden voi helpoimmin tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ ja sieltä välilehdeltä, jonka otsikko on Lehdet. Esimerkiksi kunkin kirjaston lehtivalikoiman saa esille kirjoittamalla hakukenttään kaksi asteriskia (**) ja valitsemalla pudotusvalikosta haluamansa kirjaston. Klikkaamalla kunkin lehden nimeä saa näkyville ajantasaisen tiedon saapuneista numeroista. Joskus voi tietysti käydä niin, että jokin lehti lakkaa ilmestymästä kesken vuoden. Tällöinkin tuoreimman...
