Mummosi siteeraa todennäköisesti Eeva Kilven runoa, joka alkaa säkeellä "Ja Jeesus sanoi: Tulkaa rakkaat vuohet". Se löytyy Kilven runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972).
Kyseessä voisi olla Tulija menneisyydestä -niminen kuunnelma vuodelta 1976. Se on tulossa Yle Areenaan kuunneltavaksi 11.9.2024.Lisätietoa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/05/kultahippuja-korville-radiodraaman-arkistot-aukeavat
Kyse lienee enemmänkin tyyliseikasta kuin varsinaisesta oikeakielisyydestä, mutta ainakin on huomattavasti tavallisempaa taistelukentälle jääneiden sotilaiden yhteydessä puhua kaatuneiden jäännösten löytymisestä kuin kuolleista sotilaista.34 artikla – Kuolleiden henkilöiden jäännökset Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjassa kansainvälisen aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta viittaa kohdassa 2c ilmauksen "kuolleiden henkilöiden jäännökset" ohella vainajiin myös "kuolleina" ja "kuolleina henkilöinä". Asiaa kirjallisesti käsiteltäessä tekstissä käytettyihin ilmauksiin voi vaikuttaa sekin, että halutaan välttää samojen sanojen liiallista toistoa ja siksi päädytään kömpelöltä tai jopa "vääriltä" tuntuviin kielellisiin ratkaisuihin....
Hei!
Samaa mieltä - kirjastot ovat upeita paikkoja. Esimerkiksi Kirjastokaista.fi-sivuston Koulutuskanava tarjoaa paljon kirjastolaitoksen historiaan liittyvää materiaalia ja tämän linkin takaa löydät lisätietoa liittyen aineistojen hankintaan Kirjastot.fi-sivustolla.
Tekijänoikeus.fi-sivustolta löytyy tietoa teosten luvattomasta ja luvallisesta käytöstä (https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/luvallinen-kaytto/).
"Teosten yksityinen kopiointi on sallittua. Vaikka toisten teosten kopiointiin tarvitaan yleensä lupa, pääsäännöstä on tehty merkittävä poikkeus kuluttajan eduksi. Poikkeus koskee kopiointia yksityiseen käyttöön. Yksityistä käyttöä on kopiointi omaan yksityiseen käyttöön tai kopiointi perheen ja läheisen ystäväpiirin välillä. Kopioita ei kuitenkaan saa tehdä rajattomasti. Teoksesta saa lain mukaan tehdä yksityiseen käyttöön muutamia kopioita, mikä tarkoittaa yleensä 2-4 kappaletta.
Lain mukaan kopioitavan teoksen on oltava laillisesti valmistettu, esimerkiksi TV-lähetys tai kirjastosta...
Kyseessä voisi olla suora käännös englannin ilmaisusta "drift seed" (vrt. "drift wood", ajopuu). Se tarkoittaa kasvien siemeniä, jotka päätyvät (usein purojen ja jokien kautta) mereen ja huuhtoutuvat rantaan toisinaan hyvinkin kaukana lähtöpaikastaan. Ilman asiayhteyttä on kuitenkin vaikea sanoa, oliko ko. kirjassa kyse juuri tästä.Lähteet ja lisätietoa:Seabean.com-sivusto: https://www.seabean.com/what.aspStrandliners.com-sivusto: https://strandliners.org/2022/01/13/sea-beans/ Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Drift_seed
Helmet-aineistohaussa näkyy kirjan saatavuustietojen jälkeen muutamia asiasanoja, joilla pyritään kuvailemaan kirjan sisältöä. Kirjaston kotisivuilla http://www.lib.hel.fi on linkki Kirjaston erikoissivustot, joihin kuuluu mm Lastensivut, jotka sisältävät mm lukuvinkkejä sekä Sanojen aika -kirjailijatietokanta, joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Uutuuskirjaluettelo vaihtuu 15 - 17:n päivän välein.
Gustaf Nordenskiöld kuoli 27-vuotiaana vuonna 1895 keuhkotuberkuloosiin.
Lähde:
Kristiina Kalleinen: Kuninkaan ja keisarin Nordenskiöldit (2014) https://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-dor-000623
Tässä on joitakin suosituksia:Julia Donaldson: Onko luudalla tilaa?Pasi Pitkänen: Kadonneiden eläinten saariDisney: Pelastuspartio Bernard ja Bianca (tästä on tullut uusi, hieno painos)Roope Lipasti: Kopterijengi-sarjaSebastian Lybeck: Latte-siili LofooteillaLars Mähle: Hirmuliskojengi ja tulivuori Hirmuliskojengi ja vesipeto (ja muutkin sarjan kirjat)Timo Parvela: Taro hirmuliskojen ajassa (ja muut sarjan kirjat)Bill Scollon: Lentsikat 2: PelastajatRyhmä Hau-sarjaLisäksi viime aikoina on ilmestynyt runsaasti Marvel- ja Star Wars -aiheisia kuvakirjoja, joissa riittää jännitystä ja palastustehtäviä
Helmet-kirjaston maksuja voi maksaa verkossa. Linkki ja ohjeet verkkomaksamiseen on Helmetin etusivulla : Verkkomaksaminen | Helmet Verkkomaksamiseen kirjaudutaan kirjastokortilla ja pin-koodilla. Maksamisessa tarvitset pankkitunnukset. Kun olet maksanut maksut, voit taas uusia lainojasi. Jos lainoista on varauksia, niitä ei voi uusia. Jos uusittavan teoksen niteitä näyttää olevan hyllyssä, mutta järjestelmä väittää siitä olevan varauksia, kannattaa soittaa johonkin kirjastoon. Virkailija voi tällaisessa tapauksessa tarkistaa, tilanteen ja uusia lainan varauksesta huolimatta.
Jos uusimisen tai verkkomaksaminen kanssa on ongelmia, kannattaa soittaa johonkin Helmet-kirjastoon.
Tätä Yleisradion kokoelmaa en löytänyt, mutta Fyrkat esittää kappaleen Pippuri ja unikko Seija Simolan albumilla Sävyjä (Valitut Palat 2014). Tämä tupla-CD näyttää löytyvät hyllystä vain Oulunsalon kirjastosta (https://finna.fi/Record/outi.1887816). Sitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Kustannuksia voi syntyä jonkin verran.
Heikki Poroila
Sibelius-Akatemian ylläpitämästä Laura-tietokannasta löytyy suomennos Pjotr Tshaikovskin lauluun, joka on sävelletty Aleksandr Pushkinin runoon Satakieli (Solovei moi,soloveiko!). Laulun on suomentanut Juha Suominen. Suomennoksen käyttölupa käsiohjelmaan on pyydettävä suomentajalta. Yhteystiedot löytyvät Laura-tietokannasta.
Muualta laulun suomennosta ei valitettavasti löytynyt.
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebSearch?q=satakieli+puskin+…
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden ammattilaisia, joten varminta on kysyä asiasta asunto-osakeyhtiölain asiantuntijalta tai oman taloyhtiön isännöitsijältä.
Asunto-osakeyhtiölain 2 luvussa säännellään, että jos osakeryhmän omistusoikeus kuuluu useammalle kuin yhdelle omistajalle, he voivat käyttää osakkeenomistajan oikeuksia yhtiökokouksessa vain yhteisesti.
Osakeryhmän jakamattomuusperiaate on myös säännelty asunto-osakeyhtiölaissa. Jakamattomuusperiaate tarkoittaa, että yhtiökokouksessa osakkeita edustettaessa yhteisomistajien on joko lähetettävä yhteinen asiamies tai yhteisomistajilla täytyy olla valtuutus toisilta yhteisomistajilta osakkeiden edustamiseen. Osakeryhmä on äänestystilanteessa jakamaton.
http://www.finlex.fi/fi/laki/...
Kyseessä voisi olla Tiina Raevaaran esikoiromaani Eräänä päivänä tyhjä taivas vuodelta 2008. Romaani on painajaismainen kuvaus ydinpommien tuhoamasta maailmasta. Tuhoalueilla vaeltanut tyttö päätyy metsän keskellä olevalle talolle, jonka hänen isänsä kerrotaan rakentaneen. Isän lisäksi talossa asuu yhdeksäntoista veljiksi kutsuttua miestä. Talossa on myös kielletty huone, jossa on synkkä salaisuus. Päähenkilö kokee menneisyyden traumat uudestaan valveilla ja unissaan.
Kuivinta eläintä pitää etsiä pienimpien eläinten joukosta, sillä suuremmilla eläimillä on tyypillisesti vettä kehossaan 50-90 % hyönteiset mukaan lukien. Maksimissaan millin pituiset alkeelliset karhukaiset voivat epäsuotuisissa oloissa kuivata itsensä lepotilaan, jolloin niiden ruumiin vesipitoisuus on vain joitakin promilleja eli prosentin kymmenesosia. Se lienee alhaisin ruumiin vesipitoisuus eläinkunnassa.
Suomen kuvataiteilijat matrikkelista, joka sisältää Suomen taiteilijaseuraan kuuluvat jäsenet, ei Taipale -nimistä taiteilijaa löydy 1970-luvulta eikä myöhemmistäkään painoksista.
Google-haulla löytyy muutama kuvataiteilija Taipale, mutta he näyttävät olevan nuorempia kuin nyt kysymänne henkilö.
Joillakin aikakauslehdillä on antiikin ja kuvataiteen tunnistuspalstoja, joihin lukijat voivat lähettää kuvia tauluistaan tunnistamista ja arvioimista varten. Palvelu on maksutonta.
Jos suunnittelette talujen myyntiä, hinta-arvion ja mahdollisesti myös tietoja taiteilijasta saa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupoista
http://www.bukowskis.com/ tai http://www.hagelstam.fi/
Juha Kuisman Lempääläisen paikannimikirjan (Lempäälä-seura, 2012) mukaan Kelho-nimen taustalla on kuivaa, karun maan huonokasvuista niittyä tarkoittava kelhä-sana. "Kelhon nimi viittaa kartanoa vanhempaan Mäyhäjärven Kelhonniemeen. Siitä kuivanmaan niitystä on saatu koko kulmakunnan nimi."
Kyllä Austenin Emma-romaani on kirjastoista saatavana myös suomenkielisenä kirjana. Helmet-kirjastoista sitä on lainattavissa kolmena versiona: vuosilta 1950, 1990 ja 1996.
Löydät tiedot kirjoista näin: mene Helmetin sanahakuun, kirjoita tyhjään ruutuun Austen Emma, valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi.
Kuvaa ei saa käyttää ilman kuvaajan tai kirjan tekijän lupaa. Valokuvan suoja-aika on 50 vuotta kuvanottovuoden päättymisestä. Taidekirjoilla on vielä pidempi suoja-aika, teoskynnyksen ylittävien valokuvateosten suoja-aika on aina 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Lisätietoja löytyy esimerkiksi sivustolta https://kuvasto.fi/kuvaoikeuksien-abc/.
