Hei, etsimäsi kirjat ovat varmaankin Stanislav Rudolfin kirjoja. Häneltä löytyy seuraavat suomennetut nuorten kirjat :-Hellästi virkattu aika-Minustako urheilija-Päivänkakkaroita linnanneidille-Tonnikala-Tyttö kuin punapippuri-Uhmamielinen syksyKaikki nämä kirjat löytyvät Pasilan kirjaston varastosta.
Kyseessä lienee Anne Tylerin romaani Elämän tikapuilla (Ladder of Years, 1995).
Kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4166
En pääse tähän hätään itse käsiksi kuin pieneen osaan J. K. Karia käsittelevästä materiaalista, joten en voi antaa erityisen tarkkaa tietoa siitä, mistä löytäisit tietoa Karin vaiheista Karvalassa.Suosittelen sinua tutustumaan muun muassa Kansallisbibliografian listaamiin Karia koskeviin lähteisiin: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4585Suosittelen lisäksi tutkimaan Kariin liittyviä dokumentteja työväenarkistosta: https://www.tyark.fi/ Työväenarkisto tarjoaa myös neuvontaa liittyen aineiston etsimiseen.
Adolf Lindman onkin ehtinyt tehdä monenmoista. Kirjastossamme vietetään 150-vuotisjuhlaa tänä vuonna ja Lindmanin nimi on mukana kirjastomme historiassa: hän toimi Kansankirjaston kirjastonhoitajana 1874.
Suomen kansallisbiografian artikkelin
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6214/
mukaan suurimman osan Lindmanin historiallisista muistiinpanoista ja muista papereista lunasti Turun kaupunki, ja ne talletettiin 1960-luvulla Turun maakunta-arkistoon. Siellä aineistoa pitäisi olla runsaat kaksi hyllymetriä.
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/turun-maakunta-ar…
Tiettävästi kirjastossamme on enää vain Lindmanin julkaistua aineistoa, ei käsikirjoituksia.
HelMet-kirjastoissa 29:ssä on lukusali https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Lukusali. Kirjastojen aukioloajat vaihtelevat. Rikhardinkadun kirjastossa iso lukusali on periaatteessa aina käytettävissä. Joskus lukusalissa järjestetään tilaisuuksia, jolloin se on poissa alkuperäisestä tarkoituksestaan, mutta tätä tapahtuu vain keksimäärin pari kertaa viikossa muutaman tunnin ajan. Rikhardinkadun kirjasto on nyt kesäkaudella avoinna ma-to klo 9-20.00, pe klo 9-18 (kohta enää 16)ja la klo 10-16.
En löytänyt suoraa vastausta tai vahvistusta sille, onko jossain maassa sijaissynnyttäminen kielletty laissa nimenomaan ihmiskauppaan vedoten. Muita esiin tulleita eettisiä argumentteja ovat sijaissynnytysten siirtyminen lainsäädännöltään tiukemmista maista ongelmamaihin, tasa-arvo (miesten oikeudet hedelmöityshoitoihin), raskauden riskit, äiti-lapsisuhde (synnyttävän naisen kiintyminen lapseen) ja sopimukseton tila (jos lapsella ei ole selkeästi määriteltyä holhoojaa) (Wikipedia).
Sijaissynnytyksiä koskevassa lainsäädännössä on suuriakin eroja eri maiden välillä. Yksinkertaistaen voi sanoa, että joissakin maissa sijaissynnytys on kielletty (esim. kaikissa Pohjoismaissa (Huupponen 2014)), toisissa se on sallittu, kunhan siihen ei liity...
Kyseessä on varmaankin Anthony Burgessin kirjoittama ja Fulvio Testan kuvittama Siellä missä jäätelö kasvaa (Kirjayhtymä, 1980).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/) kuvailee kirjan tapahtumia näin: "Minä, Jaska ja Tomppa pääsevät ilmalaivalla jäätelömaahan ja kertovat havainnoistaan. Kertomus seuraa tutkijoiden päiväkirjaa ja viikonpäivät ovat: namnamtai, tikkistai, keksiviikko, tortuntai, purijantai, lautastai, suuhuntai. Lopussa paljastuu, että pojat syövätkin jäätelöä vasta Luigin jäätelöbaarissa nimeltään Gelato Land eli Jäätelömaa."
Thomas Mertonin tuotannosta on suomennettu teokset Ajatuksia yksinäisyydestä : hengellisestä elämästä ja ihmisen yksinäisyydestä Jumalan edessä (Kirjaneliö, 1989) ja Tie sisäiseen todellisuuteen (Kirjaneliö, 1992). Suomeksi on ilmestynyt myös Jim Forestin kirjoittama Aitoon elämään : matkalla Thomas Mertonin kanssa (Kirjaneliö, 1995), joka kertoo Mertonin elämästä ja ajatuksista.
Kirjoja on suomennettu lyhentäen edellisinä vuosikymmeninä jonkin verran. Lyhentämiseen on voinut olla monia syitä. Alkuperäisteos on voinut olla niin laaja ja rönsyilevä, että siitä on haluttu tehdä helpommin lähestyttävä versio. Toisaalta kirjakerhopainoksissa ja nuortenkirjasarjoissa on tavoiteltu yhtäläistä ulkoasua.
Lyhennelmiä on erilaisia ja niiden laajuus riippuu alkuperäisteoksestakin. Outi Paloposken mukaan esimerkiksi Victor Hugon Kurjista on lyhennetyssä suomennoksessa (WSOY 1945-1947) poistettu kokonaisia tekstikatkelmia ja lukujakin. Karkeasti arvioiden teosta on lyhennetty noin kolmasosalla. Toinen tapa lyhentää olisi kertoa lyhennellen ja muokata alkuperäistekstiä.
Juuret-kirjan suomentamisesta en löytänyt tietoja, mutta...
Konduktöörin mielestä Liisan kysymys on mitä ilmeisimmin naiiviudessaan huvittava eikä vakavan vastauksen väärti. Kyseinen kohtaus onkin oivallinen esimerkki Rafael Koskimiehen Rautatie-analyysissaan esittämästä huomiosta: "Aho on tieten tahtoen halunnut tähdentää päähenkilöittensä alkeellisuutta, herttaista lapsenomaisuutta, tietämättömyyttä maailman menosta, -- " (Toisto ja porrastus Rautatiessä. – Rafael Koskimies, Kymmenen tutkielmaa Juhani Ahosta)
Kattotelineen vinkuminen tai viheltäminen liittynee varmastikin ilmavirtoihin (hydrodynamiikkaan), ilmanpaineeseen ja tämänkaltaisiin fysiikan ilmiöihin. Mitään tieteellistä julkaisua en nimenomaisesta asiasta onnistunut löytämään, mutta netistä löytyy aiheesta keskusteluja esim. ihan Googlesta hakemalla "auton kattoteline vinkuu" tai "car roof rack whistling".Vinkuminen/viheltäminen viittaa siihen, että telineessä (sen etureunassa) on jokin rako, josta ilma menee sisään telineeseen ja alkaa väristä, ja toinen rako, josta se puristuu ulos aiheuttaen viheltävän äänen. Täältä löytyy englanniksi vihellyksen fysiikkaa: https://physics.stackexchange.com/questions/54950/whistle-physics. Ilmiötä selittää ns. Bernoullin laki, joka kuvaa nesteen (...
Naganon talviolympialaisissa 1998 Tanska saavutti hopeamitalin naisten curlingissa.
http://www.databaseolympics.com/country/countryyear.htm?g=44&cty=DEN
Tanska on saavuttanut yhden mitalin talviolympialaisissa. Mitalitaulukko: http://www.factmonster.com/ipka/A0115207.html
Kansainvälisen olympiakomitean tietokanta:
http://www.olympic.org/uk/athletes/results/search_r_uk.asp
Kaikki nykymusiikki, bändit ja nykymuoti kelpaavat esitelmäsi aineistoon, koska aiheena 2000-luku. Lähikirjastoosi tulevista musiikki- ja muotilehdistä saat varmaankin parhaiten materiaalia esitelmääsi.
Ilmoitit asuinpaikaksesi Mäntsälän, joten katselin Mäntsälän kirjaston sivuilta hiukan tietoja,
http://www.mantsala.fi/sivistys/kirjasto/palvelut.htm . Lehdistä on lista Internet-sivuilla, http://www.mantsala.fi/sivistys/kirjasto/lehdet1.htm . Siinä näkyvät mm. Moda ja Anna-lehti, joista saattaisit löytää materiaalia. Lisäksi kirjastostasi löytyy Trendi, jossa näyttäisi maaliskuusssa ilmestyneen muotinumero. Musiikkilehtiä on useita, joista voisit valikoida itseäsi kiinnostavat bändit (Rumba, Rytmi, Soundi, Sue).
Sinun kannattaisi katsella...
Vuonna 1952 valmistuneen lentoaseman virallinen nimi oli aluksi Helsingin lentoasema. Kun 1970-luvun alussa Helsingin maalaiskunnasta tuli ensin Vantaan kauppala ja sitten Vantaan kaupunki, oli myös lentoaseman nimimuutokselle tarvetta. Vuonna 2012 ilmestyneen Helsinki-Vantaan kuusi vuosikymmentä -näyttelyjulkaisun (V. Saltikoff ja T. Juutinen) mukaan Ilmailuhallitus teki vuonna 1972 ehdotuksen, että lentoaseman nimi muutettaisiin Helsinki-Vantaan lentoasemaksi. Nimi hyväksyttiin ja otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1977.
Turun Unioninkatu kuuluu Telakkarannan alueeseen. Telakkarannan kaavaan suunniteltiin Kalmarin unioniin liittyvä sanastoa. Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikiven mukaan Korppolaismäki, Turun linna ja niiden väliin jäävä Telakkarannaksi kutsuttu rantasiivu ovat valtakunnan historian kannalta niin merkittäviä, että nimeämisen lähtökohdaksi otettiin valtiollinen historia. Siinä sijaitsi ennen muinoin Suomen portti, ja sinne keskittyivät myös taistelut. Näitä muistetaan muun muassa seuraavin nimin: Kuningatar Margaretan laituri, Unioninkatu, Eerik Pommerilaisen ranta ja Kaarle Knuutinpojan rantatie.Turun Sanomat "Turun nimistöä ruokkivat historia, työ ja meri" 25.5.2008 https://www.ts.fi/teemat/1074284767
Petra Heikkilä on nykyään Tampereella asuva kuvataiteilija. Hänen yhteystietonsa löytyvät tammelantaiteilijat.net-sivustolta:
http://www.tammelantaiteilijat.net/index.php?kuka=Heikkil%E4,%20Petra
Autoilu yleisillä teillä on yksi niistä asioista, jotka Yhdysvaltain entisiltä presidenteiltä on kielletty - yksityisalueilla he kyllä saavat autoilla niin paljon kuin mieli tekee. Tätä koskeva säädös annettiin pian John F. Kennedyn salamurhan jälkeen. Viimeinen yleisessä liikenteessä itse autoaan ajanut Yhdysvaltain presidentti on Lyndon B. Johnson.
Lähde:
Elizabeth Yuko, 6 things former presidents aren't allowed to do after leaving office
Kristillinen henkilönnimi Clemens on muotoutunut Suomessa asuun Klemetti, mutta talonnimissä ja sukunimissä on säilynyt monia muitakin muotoja. Vanhojen länsisuomalaisten talonnimien joukossa ovat Klemola, Kleemola ja Klemelä tavallisia, muoto Kleimola on harvinaisempi. Latinan sana clemens tarkoittaa 'lempeää'.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Yhdysvalloissa on Wilkinson Baking Company -niminen yritys kehittänyt tavalliseen supermarkettiinkin sopivan laitteen, joka paistaa leivät ja asettaa paistotuoreet tuotteet esille. Verkkosivujen perusteella se valmistaa vain yhtä tuotetta. Tarveaineet syötetään koneeseen ja se valmistaa taikinan ja paistaa vehnälimput. Prosessi on osin asiakkaiden nähtävissä.
https://www.supermarketnews.com/bakery/stop-shop-pilots-bread-making-ro…
https://thespoon.tech/four-years-after-ces-breadbots-robotic-breadmaker…
https://www.digitaltrends.com/home/breadbot-robotic-breadmaker-ces-2019/
Uolevi Nojosen kirja Kylän synty on julkaistu v.1984, joten sitä ei ole enää kirjakaupoista ostettavissa. Voit kuitenkin saada sen kaukolainaksi kirjastosi kautta. Sitä on Mikkelin sekä Tampereen kaupunginkirjastoissa sekä muutamissa korkeakoulukirjastoissa.
Voit myös osoittaa kysymyksesi suoraan WSOY:lle http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/docs/palaute (Nojonen on WSOY:n kirjailijoita). Nojosen sähköpostisoitetta ei löytynyt, mutta viestit hänelle menevät varmaankin WSOY:n kautta perille.
