Raision kirjaston aulassa on kottikärry, johon asiakas voi tuoda kerrallaan pienen määrän hyväkuntoisia kirjoja, korkeintaan 15 kirjaa kerralla. Jos kärryä ei löydy, kysykää neuvonnasta sen sijaintia.
M. A. Numminen on laulanut Vaalipolkan muutamilla levyillään, ainakin Taisteluni - in memoriam ja M. A. Nummisen 60-luku. Vaalipolkan sanoittaja on Viina-Matiksi nimitetty Matti Viinamaa (syntyi 1859 ja kuoli 1936). Viina-Matin runoja on julkaistu Hilkka Merikallion toimittamassa kirjassa Viina-Matin veisuja (1968), joka löytyy monien kirjastojen kokoelmista. Kirjassa on runo nimeltä Vaaliruno, joka lienee hakemasi.
Tietoa Viina-Matista mm. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijahakemistosta: http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?dat0=viinamaa&formid=kirre&rppg=50&s…
Työväen arkistosta löytyy monisivuinen kokoelma hautamuistomerkkien paljastusuutisia.
Sivulla 44 on uutinen 24.5.1945, jossa hautamuistomerkin tekijäksi mainitaan Kuusankosken graniitti oy " joka tässä pyydetään kohteliaimmin oikaisemaan, koska ennakkouutisessa oli valmistajasta virheellinen maininta." Artikkelikooste
Helsingin kirkkojen historiaa käsittelevässä artikkelissa kerrotaan Helsingin vanhimmista kirkoista ja nykyisten kirkkojen historiasta, https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/aatteet-ja-katsomukset/helsingin-kirkkojen-historiaa. Sieltä voi lukea, että Helsingissä oli jo useita kirkkoja 1910-luvulla, vanhin Vanha kirkko hautausmaan reunalla ja 1912 valmistunut Kallion kirkko tuon aikarajasi viimeisimpänä. Muita kirkkoja olivat Pieni ortodoksinen Pyhän kolminaisuuden kirkko keskustaan suunnitellun luterilaisen pääkirkon pohjoispuolella, Nikolainkirkko, Viaporin (Suomenlinnan) venäläisen varuskunnan ortodoksinen kirkko, roomalaiskatolinen kirkko Ullanlinnassa, Saksalainen kirkko Tähtitorninmäen rinteessä, ortodoksinen Uspenskin katedraali. Ennen...
Ko. lainaukset ovat tekijänimimerkin L. H:nen kirjoittamasta artikkelista "Äidinkielen kieliopin opetuksesta ala-asteella" s. 34 ja s. 35. Nimimerkin takana on lehden silloinen toimitussihteeri Lauri Hakulinen (1899-1985, Helsingin yliopiston suomen kielen professori 1953-1963). Artikkelissa käsitellään aihetta kahta saksalaista teosta (Otto V. Greyerz "Der Deutschunterricht als Weg zur nationalen Erziehung", 2. laitos 1921, ja Alfr. Biese: "Wie unterricht man Deutsch?", 2. laitos 1923) mukailemalla. Epäselväksi jää, ovatko sitaatit näistä teoksista vai Hakulisen omia ajatuksia. Tarkoituksena on joka tapauksessa ivata perinteisiä latinan ja kreikan mallin mukaan laadittuja koulukielioppeja. Hakulinen toteaa, että meikäläisistä...
Kysymyksessä kuvailluista kohtauksista tulevat mieleen Väinö Linnan kirjan Täällä Pohjantähden alla kolmannesta osasta Pentinkulman kouluun sijoittuvat tapahtumat. Neljännessä luvussa ensin Siukolan Aarne kaivertaa linkkuveitsellä koulun portaan pylvääseen sopimattoman kuvion, ja uusi opettaja Rautajärvi käskee pojan nuolemaan kuvaa, kunnes se lähtee. Myöhemmin samassa luvussa Leppäsen Valtu kiroilee koululuokassa ja pakenee ikkunasta metsään. Opettaja juoksee pojan perään ja käskee tämän mennä kotiinsa.
Näkemäsi elokuva on luultavasti Edvin Laineen ohjaama Akseli ja Elina (1970).
Laina-aika alkaa lainaushetkestä, ei siitä kun kirja saapuu kirjastoon. Kun noudat kirjan itsellesi, muista myös lainata se, että saat sille laina-ajan.
Uusin Seitsemän tassua ja Penny on nimeltään Hulluttelevat
pingviinit. Kirja ilmestyy ennakkotietojen mukaan viikolla 6/2008. Kirja on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon ja siitä voi tehdä varauksia. Lasten- ja nuortenkirjoista ei mene varausmaksua.
Voisiko kyseessä olla tanskalaisen Henning Köien säveltämä Nisse-polkka? Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Saukki (Sauvo Puhtila).
Laulun kertosäkeessä on etsityn kaltaisia riimejä: Hupsis tupsis huppelirupsis / piirissä pyörivät puppelijupsis ... Hupsis tupsis pimpelipompeli / hiiri se kissalle takkia ompeli
Pääkirjaston tummatukkainen scifi- ja fantasiapesialisti vastaa, että kyseessä on erittäin suurella todennäköisyydellä Jim Butcherin kirjoittama The Dresden Files. Teokset kertovat paranormaaleja tapauksia Chicagossa tutkivan Harry Dresdenin seikkailuista. Muihinkaan teoksiin antamasi tuntomerkit eivät sovi. Sarjan teoksia löytyy tällä hetkellä Turun pääkirjaston spefihyllystä kiitettävästi, mutta ajantasainen tilanne kannattaa toki tarkastaa Vaski-tietokannasta.
Numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. S 590927 viittaa Singerin malliin 15K, jota valmistettiin heinä-joulukuussa vuonna 1906.
Lista Singer-ompelukoneiden sarjanumeroista
Kyseessä lienee ranskalaisen Régine Deforgesin trilogia, johon kuuluvat kirjat Sininen polkupyörä, Viettelysten Pariisi ja Rakkauden riemukaari.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10401
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aube2247c8-bf31-4606-8d3f-e3ef83f33145
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6797
Nopeimmin saat tietoa R L Stinestä Wikipediasta osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/R._L._Stine. Suomenkielisen Wikipedian sivulta löytyy kätevästi linkki myös Wsoy:n kirjailijaesittelyyn ja englanninkieliseen Goosebumps-tietokantaan. Oman kirjaston hyllystä saattaa lisäksi löytyä teoksia ulkomaisista lasten- ja nuortenkirjoista, muun muassa Mervi Kosken toimittama Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan.
Kyseessä voisi olla britti Gerald Durrellin omaelämäkerrallinen kirja Eläimet ja muu kotiväkeni tai sen jatko-osa Eläimellistä menoa Korfussa. Molemmat teokset on käännetty suomeksi ensi kertaa 1970-luvulla. Yleisissä kirjastoissa ne ovat yleensä aikuisten osastolla eläintieteen luokassa, mutta ovat hyvinkin voineet olla koulukirjastossa saatavilla. Kuvauksesi täsmää näihin teoksiin ja ensimmäisestä löytyy ainakin kohtaus, jossa tavataan kultakuoriaisia kasvattava mies.
Kyseessä voisi olla Ayana Mathisin romaani Huonetta ja sukua (WSOY, 2014). Toinen vaihtoehto voisi olla Mildred D. Taylorin Ukkonen, kuule huutoni mun (WSOY, 1979).
Eila Kivikk'ahon runo "Satua" alkaa: "Kiukunharmaat pilvimöykyt, mikä teitä vaivaa?" Runo sisältyy Kivikk'ahon kokoelmaan "Viuhkalaulu" (WSOY, 1945) ja myös hänen "Kootut runot" -teokseensa, josta on useita painoksia, sekä Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962).
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Jemina on hepreaa ja tarkoitaa kyyhkystä. Pertti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että nimi yleistyi Englannissa 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II tytär sai nimekseen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nousu oli 1800-luvulla, kun Walter Scottin romaanissa esiintyi sen niminen henkilö. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin v. 2000 almanakkaan.
Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa" Riihosen mukaan. Lempiäinen kertoo kirjassaan, että Jesse on Iisain kreikkalainen muoto. Suomen almanakassa Jesse on ollut vuodesta 1995.
Etunimistä löydät tietoa edellisten kirjojen lisäksi esim.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse lapselle nimi
Kiviniemi: Iita...
