Puolustusvoimain edustajat ovat todennäköisesti virallisesti tätä mieltä, mutta me armeijan käyneet tiedämme, ettei asia ole niin yksinkertainen.
Ensinnäkin puolustusvoimat ei oikeasti halua riveihinsä ihmisiä, joilla on normaalia palvelusta haittaava fyysinen tai henkinen ongelma. Rajanveto on aina hankalaa ja tunnen itse ihmisiä, jotka ovat saaneet vapautuksen mielestäni aika kevyin perustein, koska osasivat perustella hyvin. Nämä ihmiset olisivat epäilemättä "pystyneet" käymään armeija, mutta eivät halunneet. Todistamattoman perimätiedon mukaan erityisesti "entisaikaan" esimerkiksi homoseksuaaliksi ilmoittautuminen riitti. Sitä ei varmaan ole papereihin merkitty, mutta se on voinut olla tosiasiallinen peruste.
Toiseksi on selvää, että...
Hei,
olisiko kyse Tatu Pekkarisen laulamasta kappaleesta 'Laulu almanakasta'. Laulun sanat alkavat seuraavasti "Viisas kirja kun vietävä, on allakka kaekki tietävä. Tää Helsingissä on präntätty, ja tietoja tääteen päntätty. / Muut kirjat on turhia koruja, jonnijjoutavia loruja. Ne pilattu on paljolla hinnalla, mut ei ne riitä allakan rinnalla. / Allakka sannoo aejalleen, tähtein liikunnot laejalleen. Se tietää aaringon nousuista, enemmän kun riätäl housuista. ..." Sanat ovat savoksi.
Laulu on levyttänyt aikanaan 1900-luvun alkupuolella Tatu Pekkarinen. Nuotit ja sanat ovat mm. kirjassa 'Iloinen testamentti : 115 valittua laulua'. Kyseistä kirjaa voi kysyä lähimmästä kirjastostosta. Jos sitä ei ole lähikirjastossasi, niin sen voi tilata...
Yksityiskohtaista tietoa Ranskan liljan (fleur-de-lis, fleur-de-lys, fleur-de-luce) käytöstä polttomerkkinä ei löytynyt, mutta mainittiin kyllä, että rikollisia polttomerkittiin olkapäähän liljamerkillä. Polttomerkeistä ja niiden historiasta löytyy tietoa seuraavilta sivuilta:
http://www.faqs.org/faqs/bodyart/alternative-faq/section-3.html
http://plaza.v-wave.com/paladin/workshops/branding.html
Kirjasta The Oxford history of the prison: the practice of punishment in western society (1998) löytyy yleistä tietoa polttomerkkien rangaistuskäytöstä Euroopassa hakusanalla "branding". Ranskasta mainitaan, että rikollisia polttomerkittiin " kuninkaan merkillä" (king's imprint). Liljahan on Ranskan kansallissymboli.
Liljasta on lukuisia erilaisia...
Jalkaväenkoulutuskeskus 6 kävi vuosina 1940-41 läpi useita muutoksia. Kesäkuussa 1941 Lempäälään perustetun koulutuskeskuksen jatkosodan aikainen toimintakertomus on digitoitu ja löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta:
https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2366948717
Talvisodan aikainen Jalkaväenkoulutuskeskus 6 perustettiin joulukuussa 1939 Kuopioon. Säilyneestä II pataljoonan sotapäiväkirjasta voisi päätellä, että toiminta on siirtynyt huhtikuussa 1940 Iisalmeen.
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2400072811
Jalkaväen koulutuskeskus 19 vaikuttaisi tulleen perustetuksi Luumäelle syyskuussa 1941 ja siirtyneen sieltä samassa kuussa Lahteen.
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id...
Nykysuomen sanakirjan mukaan liukku on onttoon puuhun tehty linnunpesän tila.
Suomen murteiden sanakirja kertoo, että sana liukku on tarkoittanut (pesä)koloa, onkaloa tai vesilinnun munituspönttöä lähinnä Keski- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa sekä Rautjärvellä.
Suomen murteiden sanakirja on kartta alueista, joilla sanaa on tavattu
Liukku-sana Suomen murteiden sanakirjassa
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
1) Lyhyt vastaus, jonka antoi Kaavilla vuonna 1963 kansakoulunopettajana toiminut mies: nettopalkka oli 750 mk ja bruttopalkka vähän päälle 1000 mk.
2) Varkauden kaupungin arkistosta saimme täsmällisempää tietoa. Alakansakoulun opettajan peruspalkka oli epäpätevälle 442,80 mk, pätevälle 492 mk. Ikälisät kertyivät kumulatiivisesti: 1. ikälisä pätevälle 21 mk, toinen 43 mk, kolmas 70 mk, neljäs 101 mk ja viides 132 mk. Ikälisät epäpätevälle: 18,90 mk, 38,70 mk, 63 mk, 90,90 mk ja 118,80 mk. Palkkaan kuului vielä kalliin paikan lisä. IV luokka oli kallein, III seuraava ja II pienin ja I kalleusluokassa ei ollut lisää ollenkaan. Varkaus kuului III ryhmään; lisät peruspalkassa 32 mk, sitten 34, 35, 37, 39 ja 40 mk. - Yläkansakoulun...
Kirjastonhoitaja tai -virkailija etsivänä on harvinaisempi hahmo dekkareissa.
Tapahtumapaikkana kirjaston on kyllä monissa kirjoissa ja kirjastolainen uhrina tai osallisena on myös yleinen.
Löysin vain kaksi:
Essi Aron Pimeässä kasvaneet, jossa kirjastonhoitaja Immi alkaa selvitellä rikosta.
ja Saraleena Aarnitaipaleen Kirjailijan murhan, jossa Kirjastonhoitaja Anna Maljakova ratkoo kollegansa murhaa.
TV-sarjoissa kirjastonhoitajat ovat aktiivisempia salapoliiseja esim. Auroran murhakerho.
Kasvit eivät tunne kipua samalla tavalla kuin eläimet, joilla on keskushermosto ja aistit. Kasvit eivät siis ole tietoisia kivusta, mutta ne reagoivat vahvasti ärsykkeisiin ja haitallisiin olosuhteisiin. Lähde: https://www.aka.fi/tietysti/kysy-tieteesta/tunteeko-kasvi-kipua-voiko-kasvi-masentua/
Ehkä keltainen orava on suosituin merkki ja siitä syystä loppu lähikaupoista? Sitä kuitenkin valmistetaan edelleen. Serla
Kannattaa pyytää kauppiasta tilaamaan suosikkipaperia. Useimmat kaupat ottavat vastaan asiakastoiveita.
Tuotteet valmistetaan Mäntän tehtailla. "Metsä Groupin pehmo- ja ruoanlaittopaperiliiketoiminnasta vastaavalla Metsä Tissuella on 10 tuotantolaitosta viidessä maassa ja vankka jalansija Euroopan markkinoilla. Suurin osa Suomessa myytävistä tuotteista tehdään Mäntän tehtaalla, jossa on valmistettu wc-paperia 1900-luvun alusta lähtien. Nykyään tehtaalla valmistetaan Serla-, Lambi- ja Katrin-tuotteita, asiakkaiden omia tuotemerkkejä sekä SAGA-ruoanlaittopaperituotteita." Metsä tissue
Teemme kirjastossa tiedonhakuja pyynnöstä mm. artikkelihakuja tietystä aiheesta. Pääsääntöisesti hakutulokset ovat viitteitä eli tieto missä lehdessä ja koska ao arvostelu on ollut. Asiakkaalle jää tehtäväksi tulla kirjastoon selaamaan ao lehdet ja ottamaan niistä esim. kopiot itselleen. Osa vanhemmista lehdistä saattaa olla selattavissa vain mikrofilmeinä kuten sanomalehdet. Mm. Aleksi-tietokannassa ei pysty hakemaan kustantajalla lainkaan vaan esim. arvostellun teoksen nimellä tai sen tekijällä. Samoja tietokantoja pääsee selaamaan myös asiakas itse kirjaston työasemilla.
Poikkeuksen viiteluettelotietokannoista tekee Media-arkisto, jossa ao artikkeli on suoraan luettavissa ja esim. tulostettavissa. Media-arkistoon pääsee samoin...
Alla on listattu joukko kirjoja, jotka ovat ilmestyneet Foucault’n kuoleman jälkeen, so. viimeisten 25 vuoden aikana. Kirjat käsittelevät tavalla tai toisella maailmaa, ihmistä ja/tai yhteiskuntaa. On vaikea sanoa, tuleeko näistä kaikista kirjoista sellaisia klassikoita kuin mainitsemasi teokset, mutta ainakin ne ovat saaneet huomiota ja herättäneet keskustelua.
DAWKINS, Richard: The blind watchmaker, 1986 (suom. Sokea kelloseppä)
ROSZAK, Theodore: The cult of information, 1986 (suom. Konetiedon kritiikki)
KRISTEVA, Julia: Étrangers à nous-mêmes, 1988, (suom. Muukalaisia itsellemme)
GUATTARI, Félix: Les trois écologies, 1989 (suom. Kolme ekologiaa)
VATTIMO, Gioanni: La società trasparente, 1989, (suom. Läpinäkyvä yhteiskunta)
FUKYAMA,...
Pantoumin syntyjuuret ovat Malesiassa 1400-luvulla. Alkuun se oli lyhyt kansanruno, jossa oli riimejä. Myöhemmin, kun muodon käyttö levisi, länsimaiset kirjoittajat muuttivat muotoa, jolloin riimityksien ja lyhyyden tärkeys väheni. Pantoum oli erityisen suosittu ranskalaisten ja britannialaisten kirjoittajien keskuudessa 1800-luvulla. Esimerkkeinä sitä käyttäneistä Charles Baudelaire ja Victor Hugo, jota pidetään muodon esittelijänä eurooppalaisille kirjoittajille.Lähde ja lisätietoa englanniksi Pantoum-runon ohjeet lyhyesti suomeksi Marjukka Kaitakorven opinnäytetyön liitteessä 3.Jim Greene: Pantoums (englanniksi)Sean Glatch: How to Write a Pantoum Poem (laajemmat ohjeet pantoum-runojen kirjoittamisesta englanniksi)Pantoum-runoja...
Kansalliskirjasto ylläpitää Asteri-nimitietokantaa, joka sisältää kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien toimijoiden eli henkilöiden ja yhteisöjen kuvailut (ns. auktoriteettitietueet). Tällä tekijätietojen auktorisoinnilla on mahdollista erottaa samannimisiä toimijoita. Toimijatiedot löytyvät Finto-palvelun KANTO - kansalliset toimijatiedot -sanastosta.
Puutteellisten tietojen korjauspyyntöjä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimijakuvailu-posti@helsinki.fi.
KANTO - Kansalliset toimijatiedot: https://finto.fi/finaf/fi/
Tietopaketti Kantosta: https://www.kiwi.fi/display/Toimijakuvailupalvelu/Tietopaketti+Kantosta
Kirjastot täydentävät tilastonsa Kirjastot.fi:n Yleisten kirjastojen tilastot -palveluun. Aluehallintovirastot tarkistavat lukujen oikeellisuuden https://tilastot.kirjastot.fi/intro.php Luvut ovat sinänsä siis luotettavia, tilastojen tulkinta tehokkuuden mittaamisessa sen sijaan on vaativaa. Pelkkien numeroiden vertailu ei kerro kaikkea kirjastojen vaikuttavuudesta ja kirjastot ovat keskenään usein varsin erilaisia toiminnaltaan ja painotuksillaan. Tutustumisen arvoinen lähde on Hyötyä, tietoa, elämyksiä -kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia, https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/index.html.
Kollega löysi Uuden suomen verkkolehdessä ilmestyneen Ahti Nuottimäen artikkelin Toivon pitkä matka Kauhavalle; osa 6/7 http://ahtinuottimaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/88345-toivon-pitka-matka… Tämän verkkoartikkelin keskivaiheilla siteerataan useita säkeistöjä marssilaulusta, joka alkaa Parhaimmat meistä ovat kuolleet ja huonoimmat jäljelle jää, siispä juokaamme kuolleitten malja, sillä taivas heidän eessänsä on.
Lauri Pekurin kirjassa Spalernajan sotavanki (1993) mainitaan sivulla 12 Vaasassa lauletun lentäjien lauluja ja myös siinä yhteydessä on lainattu alkusanat samasta laulusta. Selim Palmgrenin säveltämä Lentäjien marssi ei ole kyseessä, siinä on erilaiset sanat. Myöskään Sotilaan laulukirjassa oleva marssi ei ole etsimänne...
Hei,Jos puhutaan aikuisten musiikkiäänitteistä (CD, LP), tällä hetkellä kokoelmien suuruuden ovat seuraavanlaiset:Tikkurila 22 548 Pasila 16 657Itäkeskus 14 037Kauniainen 11 966Tapiola 7109Lisäksi Tikkurilassa sijaitseva Helmet-musiikkivarasto 91 425Kokoelmien koot vaihtelevat ajoittain, koska kirjastoissa on ns. kelluvat kokoelmat ja hyllyjen metrimääriä (kapasiteettia) säädetään säännöllisesti tarpeen ja tilojen mukaan. Nuoteissa:Oodi 7184Tikkurila 3277Sello 3164Kauniainen 3056Töölö 2421Helmet-musiikkivarasto 17 566
Linda-tietokannan mukaan Jyväskylän yliopistossa on tehty seuraava pro gradu -työ:
Vehkalahti, Essi: "Alussa oli vain suo, luokka ja minä, sanoi opettaja." : opettajakuva Timo Parvelan Ella-kirjoissa. Jyväskylä, 2010. Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 103.
Lisäksi kannattaa etsiä kirja-arvostelut ja muut artikkelit Arto-tietokannasta asiasanalla 'Parvela Timo'.
Toki voit ensin opiskella merkonomiksi ja sitten hankkia myöhemmin lisäkoulutusta. Parempi olisi kuitenkin hankkia heti kirjastoalan koulutus, mikäli olet varma siitä, että haluat nimenomaan kirjastoon töihin. Kirjastoalan koulutuskenttä on nykyään niin vaihteleva ja muuttuva, etten osaa sanoa, miten ja missä lisäkoulutusta järjestetään. Voi olla, että myöhemminkin on lähdettävä muille paikkakunnille koulutuksen vuoksi.
Voisit opiskella liiketalouden perustutkinnon tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelman kautta. Se ei tietenkään ole mahdollista kaikissa opistoissa. Hyvän koulutuksen vuoksi kannattaa kuitenkin lähteä kotiseudulta pois, ainahan voi palata takaisin.
Tässä joitakin linkkejä, joista voi olla apua, kun miettii...
Robert Burnsin runo Peltohiirelle (To A Mouse) sisältyy Edith Holdenin teokseen Nuoren naisen päiväkirja luonnontapahtumista 1906 (Otava, useita painoksia). Teoksen suorasanaisen tekstin on suomentanut Aila Meriluoto, Runojen suomennokset ovat Raili Takolanderin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.finna.fi/Record/vaski.122147
Lahden taidemuseon sivuilta löytyy tietoa Olavi Lanun veistoksista Lahdessa. Näiden tietojen mukaan Lanu-puistossa Kariniemenmäellä on 12 Olavi Lanun veistosta. Viereisessä Pikku-Vesijärven puistossa on kolme Lanun veistosta. Lanun veistos on lisäksi kaupunginteatterin edustalla, Mariankadulla Galleria Nuovon edessä ja Rautatienkadulla Lanun aukiolla.
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/kokoelmat/lahden-kaupun…
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/kokoelmat/lahden-kaupun…
