Verkosta etsien löytyy useita palveluntarjoajia, jotka laskevat tilauksesta yrityksen tai minkä tahansa organisaation hiilijalanjäljen. Ne myös tarjoavat erilaisia laskentatyökaluja ja ohjelmia yritysten käyttöön.
Ainakin yksi mainostoimisto Suomessa on jo arvioinut oman hiilijalanjälkensä. Tässä tapauksessa arvioinnin suoritti alan asiantuntijayritys. Laskelmassa otettiin huomioon toimitilojen energiankulutus (sähkö ja lämpö), liikematkat sekä kodin ja työn väliset matkat, hankinnat, jätehuolto, järjestetyt tapahtumat sekä palvelut (mm. siivous, posti, verkkoliikenne, puhelin). https://co2esto.com/case-avidly-asiantuntijayritys-mitatoi-liikkumisen-…
Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla on laskureita hiilijalanjäljen...
Ainakin näissä teoksissa käsitellään lahtelaista jalkapalloa:
Reippaat sata vuotta / Jouko Heinonen
Reippaassa myötätuulessa / toimittanut Jarmo Mäkeläinen
On Kulma kunkku kuitenkin... Kulman pallon historiaa / Antti Paavilainen
Eteenpäin, ylöspäin : FC Kuusysin tarina 1934-2009 / Jukka Airo
Reipas 125 : lahtelaisen Reipas-yhteisön juhlakirja / Timo Taulo
Banaanipotku / Kai Pahlman
LPM:stä - Kuusysiin, 1934-1984 / Palloseura Lahti-69
Näistä helsinkiläisen, mutta Lahden Reippaassa lähes koko uransa pelanneen Kai Pahlmanin muistelmateos Banaanipotku löytyy Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069437
Kiitos aiheellisesta kysymyksestä! Tervon kirja on tilattu meille jo toukokuussa kustantajan antaman ennakkotiedon perusteella. Silloin kirjan työnimenä on ollut tuo Tiikerin siittäjä, mutta nimi onkin matkalla muuttunut, kuten usein käy. Tällaisessa tapauksessa ainoa tapa tunnistaa kirja on sen ISBN. Pääsemme yleensä käsittelemään kirjan tietoja vasta, kun kirja on tullut meille kirjakaupasta tai saamme valmiit luettelotiedot järjestelmäämme.
Pyydän, että hankintaosastomme tekee heti tuon nimimuutoksen järjestelmäämme, koska se varmaan sotkee muitakin Koljatin etsijöitä.
Rovaniemi on alkuaan luontonimi. Mutta se mihin niemeen Rovaniemellä viitataan, on oletettavasti muuttunut ajan myötä.
1. asiakirjamaininta Rovaniemestä on vuodelta 1453 maakauppaan liittyen. Luultavimmin alunperin Rovaniemi oli Ounasjokivarren länsipuolella, vahvin ja vanhin talokeskittymä oli nykyisen Ylikylän kohdalla, n. 4 kilometriä Ounasjokea pohjoiseen nykyisen Rovaniemen keskustasta.
1600-luvulla Rovaniemen kylä oli Kuussaaren ja Lainaan välillä.
Vanhoja karttoja ei ole niemen tarkkuudella, mutta tässä Olof Träskin kartassa v. 1642 näkyy Rovaniemi Korkalon kappelin yläpuolella Ounasjoen rannalla.
http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/vanhatkartat/pages/MAP1642.html
Nimitoimistosta on tieto, että Rovaniemi on...
Kanta-aliupseerit koulutettiin talvisotaan asti Taistelukoulussa Viipurissa. Välirauhan tultua Jalkaväen Aliupseerikoulu aloitti toimintansa Kuopiossa, josas ehdittiin pitää muutama kurssi. Tilat osoittautuivat opetustyölle sopimattomiksi, ja huhtikuussa 1941 koulu siirrettiin Hämeenlinnan Linnankasarmille. Jatkosodan liikekannallepano keskeytti koulun toiminnan. Asemasotavaiheen aikana pystyttiin jälleen irrottamaan miehiä rintamalta, ja kanta-aliupseerikoulutus aloitettiin elokuussa 1942 uudelleen mm. hyökkäysvaiheen aikaisten tappioiden korvaamiseksi.
Koulun vaiheista sota-aikana kerrotaan teoksessa Erkki Korkaman ja Stig Roudasmaan teoksessa Tapparasta tankkeihin : Hämeenlinnan varuskunnan historia (Joensuu 1988).
Suomennoskirjallisuuden historia pitää Jalmari Finnen käännöstä "merkittävänä saavutuksena", varsinkin sen vuoksi, että se on lyhentämätön laitos. Alun perin vuosina 1911-12 julkaistua suomennosta on tarkistettu ja korjattu kahteen otteeseen (1955 ja 1960). Pitäisin sitä kyllä alkuperäisversion mukaista Monte Criston kreiviä kaipaavalle suomenkieliselle lukijalle verrattain hyvänä valintana.
Robin Bussin versiota edeltänyt teoksen englanninkielinen käännös oli peräisin 1840-luvulta ja sitä oli sekä lyhennetty että muokattu sen ajan viktoriaanisten arvojen mukaisesti. Sensuuria toteutettiin paljolti juuri poistoin, joten Bussin englanninnosta voisi pitää Finnen tulkinnan tavoin merkittävänä ennen kaikkea siksi, että se...
Hallitusneuvos Ragnar Meinander ei jäänyt eläkkeelle opetusministeriön ensimmäisestä neuvotttelevan virkamiehen asemastaan, johon hänet oli nimitetty v. 1976, vaan erosi ministeriöstä kokonaan v. 1978. Hän "toimi vielä useita vuosia tekijänoikeuskomitean puheenjohtajana", johon hänet myös oli nimitetty v. 1976. Hallitusneuvos Meinanderin johtaman komitean ehdotuksiin perustuen opetusministeri Stenbäck teki esitykset tekijänoikeuslakien muutoksiksi v. 1980 keväällä ja eduskunta hyväksyi ne marraskuussa 1980.
Lähteenä on käytetty teosta "Opetusministeriön historia VI, Suurjärjestelmien aika koittaa 1966-1980", Hki 1993.
Oulun Vänmannin saari on nimetty henkilön mukaan. Kauppias Isaac Wänman (s. 1726) rakennutti torin edustan pienelle saarelle varastomakasiineja. Ajan mittaan saarta alettiin kutsua hänen nimellään.
Isac oli syntyjään Iisakki Antinpoika Väänänen. Hän ruotsinsi nimensä Wänmaniksi, koska porvarisammatissa se oli tuohon aikaan tapana. Nimien kirjoitusasu vaihteli muutenkin. Aiempien sukupolvien Väänäsiä oli Oulun seudulla merkitty kirkonkirjoihin mm. muodossa Wänäie ja Weneine. Vänman on Ruotsissa yhä käytössä oleva sukunimi.
Ruotsin kielen sana vän tarkoittaa ystävää, mutta sanan varhaisempia adjektiivisia merkityksiä ovat kaunis ja lempeä. Merenkulkuaiheisia merkityksiä ei eri sanakirjoista löytynyt.
Eeva Kauppinen: Vänmannit...
Mikä sinun on -ohjelma oli Anneli Tempakan toimittama Nuorten radion kontaktiohjelma 1980-luvulla. Ohjelman jaksoja ei näyttäisi olevan enää kuunneltavissa verkossa.
Jos muistikuvasi tunnusmusiikin sanoituksesta ovat oikean suuntaiset, voisi kyseessä olla Heikki Annalan säveltämä ja Saukin sanoittama kappale "Mikä sinun oikein on". Nuotinnos ja sanat löytyvät teoksesta Annala, Heikki: 12 suosikkisävelmää : Heikki Annalan sävellyksiä (Levytuottajat, 1981).
Kappale alkaa sanoin: "Mikä sinun oikein on? Et elämää voi piirtää!" Sanoituksen puolesta se sopisi hyvin nuortenohjelman tunnusmusiikiksi.
Merja Lehtinen on laulanut kappaleen single-levylle 1981 ja Eila Pienimäki 1975. Kitaristi Taisto Wesslin on...
Valtiopäivien viimeisessä istunnossa puhemies pitää eduskunnalle kiitospuheen ja varapuhemies kiittää puhemiestä. Pienenä täydennyksenä vielä, että myös ministerit, jotka eivät ole kansanedustajia, voivat puhua täysistunnossa. Täysistunnossa voivat "teknisesti" puhua tulkit/kääntäjät, jotka kääntävät täysistunnossa puhutun ruotsinkielisen tekstin. Mikael Hidénin teoksessa "Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä"https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj… todetaan s. 132 "Läsnäolo- ja puheoikeutta täysistunnossa koskevan sääntelyn on pitkässä ja vakaassa käytännössä katsottu merkitsevän myös sitä, että valtiosääntö ei salli ulkomaisten valtiovieraiden esiintyvän...
Talo valmistui vuonna 1927. Opistotalon avajaisia vietettiin 1.10.1927. Tietoa historian vaiheista löytyy Samu Nyströmin Oodi sivistykselle -kirjasta
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5208
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3505
Toivo Rautavaaran teoksen Miten luonto parantaa mukaan nokkosta on käytetty mm. kuolioissa ja haavoissa. Tuoreista nokkosen lehdistä on tehty kääre ts. tuoreet nokkosen lehdet silputaan ja lisätään hiukan suolaa. Rautavaaran kirjassa ja muissakin lähteissä mainitaan "nokkossauna" .
http://www.yrttitarha.fi/kanta/nokkonen/
Rautavaaran mukaan kamomilla lieventää tulehduksia ja sitä käytetään paljon myös ulkoisesti. Kaalinlehtien Rautavaara kirjoittaa olevan tehokkaita haavojen ja syvemmälläkin olevien sairauksien hoidossa.
Uudempaa tietoa nokkosesta on Sinikka Piipon Luonnon lääkeyrtit osa 1 -teoksessa. Piipon mukaan nokkonen saattaa estää tulehduksellisten yhdisteiden vapautumista. Piippo mainitsee myös nokkosista tehdyt kääreet ja...
Niteet voi joko korvata vastaavilla teoksilla tai maksaa kyseisten niteiden korvaussummat.Niteet on korvattava sen kaupungin kirjastoon, jonka omaisuutta ne ovat.
Kiitos-sana on johdos verbistä kiittää. Kiittää-verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme (esim. karjalan kiitteä, viron kiita). Verbin etäisempi alkuperä on epäselvä, mutta se vaikuttaa johdokselta, jonka kantasanaksi on arveltu samaa vanhaa vartaloa, josta on muodostettu myös verbi kiehua. Toisaalta merkityssuhteet eivät tule tätä selitystä. Kiittää-verbi saattaa olla myös vanha balttilainen laina, joka olisi samaa juurta kuin liettuan giedoti ’laulaa’.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Dzalaladdin Rumin runojen kokoelma Rakkaus on musta leijona (suom. Jaakko Hämeen-Anttila) ilmestyi toisen kerran vuonna 2009 (ensimmäinen painos on vuodelta 2002). Painos on myyty loppuun, eikä teosta näytä löytyvän nettiantikvariaateistakaan. Kustantajan ilmoituksen mukaan teoksesta pitäisi ilmestyä uusi painos syyskuussa 2021.
Useissa nettiantikvariaateissa on mahdollisuus jättää teos ”puutelistalle”. Ehkä sitä kautta saattaisit löytää teoksen pikemmin.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Pete Suhonen on myös kirjailija, ja hänen yhteystietojaan voisi koettaa selvittää kustantajan kautta:
https://www.wsoy.fi/kirjailija/pete-suhonen
City-lehdet vuosilta 1986-1988 ja 1990-2012 ovat Helsinki-kokoelmassa Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Pikaisella lehtien sisällysluetteloiden selaamisella ei vuoden 1999 lehdistä löytynyt Kari Hotakaisen haastattelua.
Lehtiä ei lainata, mutta ne voi pyytää selattavaksi Pasilan kirjastossa. Nyt korona-aikana kirjastossa voi asioida vain lyhyesti. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Finna-hakupalvelun kautta löytyi pari muuta Kari Hotakaisen haastattelua vuodelta 1999, mutta muista lehdistä...
Englanninkielinen termi vaikeudelle tuottaa r-äännettä on 'rhotacism'. Se on englantia puhuvassa maailmassa yksi artikulaatiohäiriöihin luettavista puhevioista. Muita vastaavia ovat esimerkiksi l-äänteen tuottamiseen liittyvä 'lambdacism' ja ässävika 'sigmatism' ('lisp').
Rhotacism Definition & Meaning - Merriam-Webster
Juice Leskistä ei sinänsä voi pitää varsinaisena lastenkirjailijana eikä lastenmusiikin tekijänä. Ylipäänsä lapsilla on Juicen teksteissä melko marginaalinen osa. ”Lapset ihmisen edustajina esiintyvät JL:n teksteissä harvoin. Yleensä he silloin ovat teräväsanaisia pikku riiviöitä. Lapset arvioivat toisiaan ja pitävät luokkatovereitaan vähemmän älykkäinä olentoina. Jos he ovat eri sukupuolta kuin rehvakas kertoja, voi arvata, että nimitys miedoimmasta päästä on vaikkapa "toinen lässy" (Lemmikkigallup / Juice Leskinen: Haitaribussi, GSCD 009). Tällaisen juttuihin ei ole luottamista ja ne voi mitätöidä kertomalla kahta hurjempia itse. Lapsessa on näyttämisen tarve, entä aikuisemmassa?” (Internetix / Maija Arvola) http://materiaalit....
Kyllähän kotimaisesta kirjallisuudesta löytyy paljonkin romaaneja, joissa ei sotaa sivuta ollenkaan! Vaikka siinä olet oikeassa, että sotia on kirjallisuudessamme käsitelty paljonkin. Alla on esimerkinomaisesti listattuna muutamia kollegoiden suosittelemia uudempia ja vanhempia hienoja kotimaisia teoksia, joissa aiheena on jotain ihan muuta kuin sota: Iida Turpeinen: Elolliset (S&S, 2023)Stellerinmerilehmän ja sen löytäjän tarina. Huikea sukellus sukupuuttoihin ja luonnontutkimuksen historiaan. Vappu Kannas: Kimalaisten kirja (S&S, 2023)Herkkä ja vahva romaani amerikkalaisesta klassikkorunoilijasta, Emily Dickinsonista, tai oikeastaan hänen lähipiiristään.Harry Salmenniemi: Sydänhämärä (Siltala, 2024)Hieno romaani pienen...
