Jatkosodan historia-teossarjan ensimmäisessä osassa on lueteltu tärkeimpien maavoimajoukko-osastojen perustaminen. Espoo kuului Suomenlahden sotilaslääniin (Etelä-Uudenmaan suojeluskuntapiiriin), jonka alueelta perustettiin jatkosodan aattona 8. Divisioona. Espoo on merkitty perustamispaikaksi osittain sekä ruotsinkieliselle Jalkaväkirykmentti 24:lle että Jalkaväkirykmentti 45:lle.
JR 24:n 1.pataljoona koottiin Kirkkonummen, Espoon, Helsingin pitäjän sekä Kauniaisten alueelta. Löytyi maininta, jossa todetaan pataljoonan 1. komppanian ja konekiväärikomppanian perustetun Kauklahden ruotsalaisella koululla (Svenska Skolan i Köklaks) ja 2. komppania nuorisoseurantalolla Bembölessä (Fallåker Ungdomsföreningshus i Bemböle). Lisäksi todetaan...
Valitettavasti "korppujen" tarvitsemat Floppy diskit taitavat olla mennyttä aikaa. Muistelen nähneeni niitä isompien kirjastojen takahuoneissa vielä viitisen vuotta sitten, mutta nyt Pajat ja Verstaat eivät niitä enää mainosta.
Onneksi esim. Verkkokauppa.com löytyy apu noin 32€ hintaan https://www.verkkokauppa.com/fi/product/5361/fjxcb/Freecom-Floppy-Disk-Drive-USB-liitantainen-levyasema-3-5-lev/lisatiedot Muitakin vaihtoehtoja on. https://www.google.com/search?rlz=1C1GCEB_enFI906FI906&sxsrf=ALeKk005k7OSXlw4spTXC5GJvzeVLhkgUQ:1612794225008&q=Sandberg+ulkoinen+diskettiasema&sa=X&ved=2ahUKEwjq2YHXvtruAhWstYsKHRHWD7YQ1QIwE3oECBgQAQ&biw=1920&bih=1057
Kysymäsi kirja ilmestyy WSOY:n kustantamana suomeksi lokakuussa 2004. Se tilataan nyt kesäkuussa ennakkoon kirjastoomme, joten voit halutessasi jättää siitä jo varauksen.
Tässä joitakin vinkkejä.
Cousins, Lucy: Maisa sairaalassa
Jennings, Sharon: Franklin sairaalassa (sisältyy myös yhteisniteeseen Mitä kuuluu Franklin? : suuri lastenlukemisto 3)
Portin, Tuula: Roosa sairaalassa
Stenberg, Birgitta: Perttu sairaalassa
Kyyti-kirjastoissa varausmaksu 1€ ei nouse vaikka sitä ei maksaisi heti. Ainoastaan myöhästymismaksua kertyy lisää kunnes myöhässä oleva laina palautetaan. Lainauskieltoon joutuu vasta kun maksuja on yhteensä vähintään 10€. Lainauskiellosta pääsee kun maksuja jää alle 10€. Aina vuodenvaihteessa pitää kuitenkin maksaa edellisen vuoden mahdolliset vähäisetkin maksut, koska muuten joutuu lainauskieltoon.
Lue tarkemmin Kyyti-kirjastojen käyttösäännöistä: http://www.kyyti.fi/kayttosaannot
Tässä kaksi ehdotusta, jotka molemmat soveltuvat myös aikuis- ja itseopiskeluun. Kumpikin sarja löytyy Vaara-kirjastoista:
http://vaarakirjastot.fi/
- In piazza / Marchesani, Davide: 1 ja 2. Tekstikirjojen lisäksi harjoituskirjat ja cd:t.
- Bella vista: italiaa aikuisille ja lukioon / Imperato, Ciro; Kuusela, Katri; Meurman, Sari: 1 ja 2. Tekstikirjojen lisäksi cd:t.
SKS:n Suomen kansan vertauksia -kirja taustoittaa sanontaa "Seisoo kuin Jyrin päivä" selittävällä huomautuksella "vastakohtana pääsiäiselle". Pääsiäissunnuntain ajankohta kalenterissa voi vaihdella melkoisesti (kirkon pääsiäissäännön mukaan 22.3.–25.4.), mutta Jyrin päivä on aina samaan aikaan vuodesta. – SKS:n Vanhat merkkipäivät listaa Jyrin päivään kytkeytyviä sanontoja enemmän kuin yhdellekään toiselle pääsiäisaikaan kuulumattomalle maaliskuun lopun ja huhtikuun lopun väliselle päivälle, joten Jyrin päivän voisi otaksua valikoituneen vertailukohteeksi sen merkittävyyden vuoksi.
Sanonnasta tunnetaan myös pitempi muoto "Seisoo kuin Jyrin päivä allakan laidassa" ja variantti "Ei liiku enempää kuin Jyrin päivä".
Hei,Nextel on keraaminen materiaali, joka tunnetaan erityisesti sen poikkeuksellisesta kovuudesta, lämmönkestävyydestä ja mekaanisista ominaisuuksista. Se on kehitetty alun perin huipputeknologisia sovelluksia varten, esimerkiksi avaruus- ja ilmailualalle, mutta sitä käytetään myös muilla teollisuudenaloilla. Nextel-keraamiset kuidut ja tekstiilit on valmistettu polykristallisista metallioksidikuiduista. Pääkomponentteina käytetään alumiinioksidia, joka tunnetaan kulutuskestävyydestään, ja piidioksidia, josta saadaan joustavuutta ja lämmönkestoa. Usein seoksessa on mukana myös boorioksidia, joka toimii sitovana aineena ja lisää kuidun kestävyyttä.Lähteet: Pushing the limits. High performance materials for extreme environments. 3m-...
Muisteltu katkelma saattaisi olla Weilin+Göösin Mielipiteitä-sarjassa julkaistusta Pentti Saarikosken kirjasta Punaiset liput (1966) – ei siis runosta, mutta runoilijan tekstiä kuitenkin: "Minä ajattelen Suomea ja minulle tulee mielikuva maasta joka on hyvin harvaan asuttu mutta jossa siitä huolimatta on hyvin ahdasta koska ihmisten tyhmyys on niin yksilöllistä ja jokainen tällainen yksilöllinen tyhmyys vie niin suuren tilan." (s. 58)
Kuulostaa mielenkiintoiselta idealta. Nuo tekijänoikeudet kannattaa vain varmistaa.
1. Tekijänoikeus pidentyi 70 vuoteen 30.6.1995. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1995/19950008#idp446619536
2. Jo rauenneet suoja-ajat pitenivät nykylain mukaisiksi, mutta käytössä oli siirtymäaika, joka takasi edellistä lakia noudattaneiden suoja. Tekijänoikeudet saattavat näyttää erilaisilta, sillä kirjailijat ovat voineet luopua osin tekijänsuojastaan. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
Projekti Gutenbergistä sanotaan:"Project Gutenbergin tavoitteena on tuoda tekijänoikeusvapaita teoksia ja teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet, mahdollisimman laajan yleisön ulottuville. Vuonna 2002 jo neljännes koko...
William Shakespearen näytelmän Kesäyön unelman viimeisen repliikin lausuu Puck. Repliikki kuuluu Paavo Cajanderin suomennoksessa näin:
PUCK.
Jos me haamut loukkaamme,
Meille anteeks suokaatte;
Luulkaa, että nukahtain
Näkyjä nyt näitte vain,
Että tämä heikko ilvi
On vaan tyhjä unipilvi.
Soimata meit' ette saa.
Toiste näätte parempaa.
Jos nyt moitteest' ansiotta
Pääsemme, niin toden totta
Vasta teemme paremmin, —
Kunnon Puck sen lupaakin,
Eikä mieli sanaans' syödä.
Hyvää yötä, hyvää yötä!
Kätten pauketta nyt vaan!
Puck hän pysyy sanassaan.
Suomennos on vuodelta 1891.
https://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Nyyrikki-lehtiä voi lukea Oulun pääkirjastossa mikrofilmeiltä.
https://outi.finna.fi/Record/outi.850400
https://outi.finna.fi/Record/outi.1478380
Lehtiä pääsee lukemaan myös Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa. Siellä lehdet kuuluvat vapaakappalekokoelmaan eli niitä ei saa kotilainaan.
https://oula.finna.fi/Record/oy.991515143906252
Helsinki-kokoelma sijaitsee pääkirjastossa Itä-Pasilassa. Kokoelma sisältää tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita julkaisuja ja tallenteita, jotka koskevat Helsinkiä tai joissa on kuvattu pääkaupunkia. Mukana on myös Helsingin kaupungin asiakirjoja. Aineistoa ei lainata ulos kirjastosta. Kokoelman kaunokirjallisuus on rekisteröity kaupunginkirjaston Plussa-tietokantaan (http://www.libplussa.fi/), josta voi tehdä hakuja käyttäen esimerkiksi hakusanoja romaanit ja Helsinki. Löydät lisätietoja Internet-osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku/ , klikkaamalla "Näin etsit aineistoa", "Erikoiskokoelmat".
Hei, kysymyksesi liittyy elintarviketurvallisuuteen. Suomessa elintarvikkeiden turvallisuutta valvotaan kolmella eri tasolla. Ruokavirasto on ylin viranomainen, aluehallintovirastot vastaavat vastaavat valvonnasta omilla alueillaan, mutta tärkeintä valvoja ovat kuntien omat elintarvikevalvontaviranomaiset.
Helsingissä helpoin tapa puuttua tähän asiaan on tehdä ilmoitus Helsingin elintarvikeneuvontaan:
kymp.elintarviketurvallisuus@hel.fi
Tähän sähköpostisoitteeseen kaupunkilaiset ja Helsingissä asioivat voivat tehdä ilmoituksen, jos havaitsevat epäkohdan elintarvikkeessa, ravintolassa, myymälässä tai muussa elintarvikehuoneistossa.
Enemmän asiasta löydät täältä:
https://www.hel.fi/fi/...
Aarre Simosesta on kirjoitettu elämäkerta: Sapeli-Simonen (kirjoittajat Pentti Peltoniemi ja Hannu Rajala, 1981). Myös näissä kirjoissa käsitellään häntä:
Tovereiden tasavalta / Hannes Tiainen ; toimittanut Kyösti Salovaara (1997), Kansalaiskirja: muotokuvia muistista / Matti Kurjensaari (1977) ja Politiska profiler / Anders Huldén (1970).
Kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton (https://finna.fi mukaan hänestä on kirjoitettu muutamia artikkeleita:
- Aarre Simonen. Viimeinen tapaaminen / Kurjensaari, Matti
(Suomen kuvalehti 1977, nro 7, s. 14-15)
- Sähkösapelin" voimapolitiikkaa: mukavammin sähköllä - mutta ei Pohjois-Suomessa / Tauno Vesala (Pohjoinen, 1971, nro 3, s. 3-7)
Suomen kansallisbiografiassa on hänestä kirjoitettu artikkeli...
Tämän kansanlaulun on ruotsiksi kääntänyt ainakin Nino Runeberg (1874 - 1934) runsas sata vuotta sitten, kun Helsingfors Nya Musikhandel julkaisi viisi osaa kansanlauluja Oskar Merikannon sovituksina. Tuoll' on mun kultani, ain' yhä tuolla sai käännöksen Fjärran han dröjer från grönskande dalar / Borta i kongungens gyllene salar. Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart. - Kom du min älskade, låt mig ej bida, kom till ditt hem, till din älskades sida! Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart.
Heikki Poroila
Kyseessä on Kaija Pakkasen runo Kesä. Se löytyy Kaija Pakkasen teoksista Huilu hilpeä (1976), Leikkimökin runokoppa (1982) ja Joka oksalla satu (1999). Lisäksi se sisältyy kokoelmaan Neulaspolku : meidän lasten runot (toim. Sanna Jaatinen, 2001).
Dallapé-orkesteri levytti vuonna 1936 Hannes Konnon säveltämän Pirkko-valssin. Sen sanat ja nuotit löytyvät Dallapé-vihkosta nro 70.
Sen lisäksi Jaakko Tepon tuotannosta löytyy kappale nimeltä Klasu ja Pirkko. Se löytyy useammaltakin Tepon levyltä. Pirkko-nimiä on tosiaan käytetty hyvin vähän laulujen sanoituksissa.
Vuosikausia jatkuneet lumettomat ovat varmasti vaikuttaneet ainakin Etelä-Suomessa elävien kirjailijoiden kokemusmaailmaan ja näin myös kirjojen aiheisiin. Mutta kyllä hiihtämiseen littyviä teoksia silti löytyy. Suosittelisin tässä kohtaa Kirjasampoa. Voit hakea Kirjasammosta eri hakusanoilla ja selailla kiinnostavalta vaikuttavia teoksia.
Kannattaa hakea näillä hakusanoilla erikseen: hiihto, mäkihyppy, hiihtäminen. Jos hakutuloksia on enemmän kuin 10 kappaletta, niin saat loput hakutulokset näkymään painamalla "Lataa lisää tuloksia"-painiketta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hiihto
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/m%C3%A4kihyppy
Kyseessä voisi olla Mary M. Dodgen Hopealuistimet vuodelta 1865 (suomennettu 1922), joka sijoittuu Hollantiin. Päähenkilö on köyhän perheen tyttö, joka luistelee puuluistimilla. Tytön isä on loukkaantunut patotyömaalla, ja on menettänyt muistinsa. Isä leikataan, ja hän paranee. Tyttö osallistuu luistelukilpailuun, jossa pääpalkintona on hopealuistimet.
