Kirjassa Eurooppa: Karnevaalit ja ilonpito on kerrottu mm. rituaalinaamioista- ja puvuista sekä karnevaaleista. Kirjassa on runsas kuvitus.
Naamiaisjuhlia kutsutaan yleisesti myös karnevaaleiksi. Etenkin Venetsia on tullut tunnetuksi karnevaaleistaan. Netistä löytyy tietoa esim. Venetsian karnevaaleista ei tosin juuri suomeksi, mutta esim. google-haulla: carnival history venice saadaan tietoa englanniksi ja kuvia aiheesta. Ohessa kaksi sivustoa.
http://www.delpiano.com/carnival/html/masks.html
http://www.carnivalofvenice.com/argomento.asp?cat=2
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Alla olevassa blogissa sanat ovat otsikkona Scandinavian Music Groupin Valmis-kappaleen sanoille, mutta kysymiäsi sanoja ei kappaleessa ole:
http://maailmanauraa.blogspot.fi/2014/03/ala-kadota-aikaa-ala-vajoa-uud…
Prinsessan testamentti: lauluja huumeiden uhreilta (säveltänyt ja sovittanut Matti Rag Paananen) -levyllä on kappale nimeltä Älä kadota elämää, mutta senkään sanoitus ei täsmää.
Tunnistaisiko joku lukijoista laulun?
Luonnonvarakeskuksen tuottamilla sivuilla on artikkeli perunan viljelyn kannattavuudesta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/kasper/pelto/peruna/Potatonow/…
Samoilta sivulta voi kysä tarkempia tietoja, jos asia ei selviä tuosta artikkelista.
Kyseessä on todennäköisesti teos Kerttulan suvusta. Tässä teoksen tarkat tiedot:
Tekijä : Kerttula, Eero
Kirjan nimi : Kerttulan suvusta : Sukututkimus vuosilta 1733-1988
Julkaisutiedot : S.L. : S.N., 1988
Julkaisutiedoissa merkinnät S.L. ja S.N. tarkoittavat, ettei kustantajaa ja kustannuspaikkaa tiedetä. Kyseisiä lyhenteitä voidaan käyttää myös lähdetiedoissa.
Toivottavasti näistä on apua. Jos kyseessä ei ollutkaan tämä teos, ole yhteydessä suoraan kirjastoon lisätietojen saamista varten.
Uuden kirjastokortin saatte mistä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteestä odottaessa. Varatkaa mukaanne voimassa oleva henkilötodistus, ajokortti, passi tai kuvallinen Kela-kortti.
Kadonneen kortin tilalle tehty uusi kortti maksaa aikuisilta kolme euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Häntä voisivat kiinnostaa vaikkapa Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari -kirjat, Kalle Veirton Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -kirjat tai Timo Parvelan Pate-kirjat.
Hyviä vinkkejä löytyy myös Helmetin Lukudiplomi-sivustolta, esim. sen 3.-4.-luokkalaisten osioista Hassuja juttuja tai Seikkailuja ja jännitystä:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=2
Tässä pari kirjaa, joissa on ohjeita mollamaijan tekemiseen:
Myntti, Raili: Pehmeitä leluja (sis. kaavat)
Dean, Audrey: Veikeät nuket
Koponen, Eila: Miten nukke pukeutuu -kirja sisältää nukenvaateohjeita
Lisää kirjoja aiheesta voit hakea pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjoittamalla asiasanakohtaan "nuket käsityöohjeet"
Laulu on nimeltään ”Katson sinun taivastasi”. Se alkaa: ”Katson sinun taivastasi, Luojani, Herrani”. Toinen säkeistö alkaa: ”Aina en mä osaa ymmärtää elämää, ihmistä”. Laulun on säveltänyt Jouko Piitulainen ja sanoittanut Katri Kosonen.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Nuoren seurakunnan veisukirja” (4. laitos; Nuorten keskus, Lasten keskus, 1985) ja nuottiin ”Nuoren seurakunnan veisuja. 3” (4. painos; Nuorten keskus, 1976). Nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun ovat levyttäneet Hermarit, Sana-Siskot ja Tuula Hakkarainen.
Voit tarkistaa aineiston saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Seppo Rihlaman teoksessa Värioppi (1997) käydään läpi monenlaista väreihin liittyvää terminologiaa (s. 31 - 32):Pastelliväri on erittäin valkopitoinen, mustuudesta täysin vapaa väri.Murrettu väri on syntynyt sekoittamalla puhtaaseen väriin sen vastaväriä tai mustaa väriä. Sanonnat taitettu, murrettu ja varjostettu [väri] tarkoittavat kaikki lähes samaa asiaa.Samea väri on erittäin harmaapitoinen tai varjostettu valkopitoinen väri.Synkkä väri on mustapitoinen väri.Varjostettu väri on mustapitoinen väri.
Yleensä kirjastokortin myöntämisen ehtona on vain Suomessa oleva osoite, Näin esim. mökkiläinen voi saada kortin myös mökkipaikkakuntansa kirjastoon. Kannattaa kuitenkin varmistaa asia, samoin kuin se, mikä osoite korttiin kirjataan, siitä kirjastosta, mistä kortin haluaa.
Suomen tieteellisten kirjastojen oppaasta voi hakea myös yrityskirjastoja. Kirjoita lomakkeen vapaatekstihaku-sarakkeeseen 'yrityskirjasto'. Haku antaa 77 kirjastoa. Kaikkia yrityskirjastoja ei varmaankaan ole listassa, mutta ehkä kuitenkin suurimmat.
http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/
Suomen tieteellinen kirjastoseura:
http://www.stks.fi/
Tarinoista ei ole julkaistu kirjaa, mutta SKS:n (eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran) perinteen ja nykykulttuurin kokoelmassa nämä tekstit tosiaan ovat. Kirjasto ja arkisto sijaitsevat osoitteessa Hallituskatu 1:
http://www.finlit.fi/fi/arkisto-ja-kirjastopalvelut#.V2ks3U3VyUk
Alla lisätietoa teksteistä:
http://pultsarinmuistikirja.tumblr.com/
Jukka Leppilampi on kotoisin Ylivieskasta. Ennen uskoon tuloaan hän oli mukana esimerkiksi laulajana Kangasalla perustetussa Tabula Rasa -yhtyeessä, josta hän lähti vuonna 1976. Hän alkoi tuolloin soittaa kitaraa ja tehdä omia lauluja. Hän opiskeli Kansanlähetyksen Ryttylän Lähetyskoulussa ja kiersi duona huilisti Jarmo Sormusen kanssa esimerkiksi nuortenilloissa. Duo teki myös levyn "Katso" (Uusi Tie, 1979).
1980-luku oli Suomi-gospelin nousukautta. Gospelin musiikillinen taso nousi. Jukka Leppilammen lisäksi tuolla vuosikymmenellä aktiivisia gospelmuusikoita olivat esimerkiksi Tarvo Laakso, Juha Kela, Jaakko Löytty ja Lasse Heikkilä. Gospeliin liitettiin uskottava rock- ja pop-soitto. Eri puolilla Suomea järjestettiin isoja...
Kyseisessä ilmiössä on ilmeisesti kyse diffraktiosta eli valoaallon muoto tosiaan muuttuu, kun aalto kohtaa esteen. Valitettavasti kirjastonhoitajan kapasiteetti ei riitä ilmiön täydelliseen ymmärtämiseen, Wikipediassa asiaa on kuitenkin yritetty avata: https://fi.wikipedia.org/wiki/DiffraktioKatso myös "Shadow blister effect" https://en.wikipedia.org/wiki/Shadow_blister_effectJa Youtube-video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=dXNyF7lv_Wc
Ilmaisua on käytetty yleensä politiikan yhteydessä varoittavana lauseena, mutta eräin varauksin se soveltuu muillekin elämänaloille. Sillä muistutetaan, että loppujen lopuksi kaikesta hyvästä ("lounas") joutuu jossain muodossa maksamaan. Jos poliitikko saa näennäisesti vastikkeetonta kestitystä, hän joutuu maksamaan sen takaisin jossain muussa muodossa esimerkiksi edistämällä kestitsijälle edullista rakennushanketta.
Kyynisestä näkökulmasta katsottuna ilmaisu viittaa siihen, ettei kukaan tee toiselle hyvää ilman vastapalvelusta. Tätä voidaan toisaalta perustellusti kritisoida, koska kaikki ihmisten väliset suhteet eivät perustu täydelliseen vastavuoroisuuteen. Lapsella voi olla "ilmaisia lounaita", koska hänen vanhempansa ovat valmiit...
Kyseessä on varmaankin Taina Leinon Älä unohda minua -kirja. Se on ilmestynyt Vitalen kustantamana tänä vuonna (2024). Kirjaa on tilattu myös Kyytikirjastoihin ja siihen voi jo tehdä varauksen: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1549560 Taina Leinoa on haastateltu ainakin Juha Laaksosen luontoretki -ohjelmassa, joka ilmestyy Radio Suomessa. https://areena.yle.fi/1-68529995
"Rämsöö- tai puhekielen Rämpsöö-nimelle on useita perimätiedollisia selityksiä. Aamulehdessä 1912 mainitaan Kuralan pitkän metsäsaran nimeksi Ramsö. Kuralan maarekisterikylä jatkui Rämsööseen asti (ruots. 'rams' on pitkä jono). Rämsöö kylän nimenä ei liene kovin vanha, sillä vanhin toistaiseksi löydetty maininta on vuodelta 1879. Kirkonkirjoissa käytetään torppareidenkin kohdalla aina vain maarekisterikylän nimeä. Vanhoista kartoista Rämsöö-nimeä ei löydy. Ramsö-muodossa nimi on melko yleinen saaren nimenä etelärannikolla."Lähde: Vesilahti, Rämsöö, Suonola
Muuttoaiheisia teoksia löytää kirjaston aineistotietokannan kautta asiasanalla "muutto". Oulun kaupunginkirjaston tietokanta löytyy osoitteesta
www.ouka.fi/kirjasto/intro
Hakua voi rajata koskemaan pelkästään aikuisten kaunokirjallisuutta tai nuorten- ja lasten kaunokirjallisuutta. Teosten korttinäytön saa hakutuloksissa esille klikkaamalla teoksen nimeä. Asiasanoja tarkastelemalla voi hieman päätellä, millä tavalla muutto liittyy teoksen juoneen.
Esimerkiksi seuraavissa teoksissa on muuttaminen aiheena:
Tiitinen, Esko-Pekka, Elämänkirja. Helsinki : Tammi, 2006 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino).
Rask, Regina, Puhtaalta pöydältä. Helsingissä : Otava, 2006 (Keuruu).
Hietala, Mirjami, Korkeat huoneet. Helsinki : Tammi, 1999 (Hämeenlinna :...
Immi Hellénin Äidin huolia -runoa löytyy ainakin Aukusti Salon Uudesta aapisesta (Otava), josta julkaistiin 16 painosta vuosina 1919-55.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6da89afe-0e1…
