Smurffit: Tanssihitit CD:ltä löytyvät: Smurffit on taas täällä, Nörttismurffi, Jos oikein teet, Pattismurffi, Smurffitietä pitkin, Länkkärismurffi, Smurffit järkkää ja beibismurffi mä hain. Smurffit: Kesähitit CD:Ltä löytyvät: kaikki smurffaan, kesäolo, smurffikuu, satasen aidat, ja sä mukana oot ja pöhkäskaba.
Valitettavasti etsimänne satu ei ole ainakaan vielä löytynyt. Olen lähettänyt kysymyksen edelleen yleisten kirjastojen sisäiselle sähköpostilistalle laajemman työntekijäjoukon mietittäväksi, mutta sieltäkään kautta ei ole tullut vastausta.
Kaunokirjallisuudessa ja tarinoissa "ei saa katsoa taakse" on toistuva elementti. Kreikkalaisessa mytologiassa on Orfeuksen ja Eurydiken tarina, jossa Orfeus kielloista huolimatta katsoo Manalassa Eurydikeä ja menettää tämän lopullisesti. Raamatussa Lootin vaimo muuttuu suolapatsaaksi, kun hän Jumalan kiellosta huolimatta jää katsomaan taakseen Sodoman tuhoutumista.
Tuhannen ja yhden yön satuja 2 -kirjassa on tarina "Kateelliset sisaret". Sadussa noustaan vuorelle ja ympäriltä kuuluu...
Muuttaisin seuraavat kohdat:
"Eri eläimillä, mukaan lukien ihmiset, on samat sosiaalisen käyttäytymisen tyypit: ryhmään kuuluminen ja aggressio [pilkku pois] sekä hierarkian ja alueellisuuden luominen".
Jos "ryhmään kuuluminen" ja "aggressio" kuuluvat samaan pakettiin, voi niiden väliin laittaa pilkun "ja"-sanan sijaan.
Jos kyseessä joulutervehdyksen ikimerkki, jonka maksumerkintänä on lumihiutale, voi käyttää aiemmin ostettuja joulumerkkejä myös seuraavina vuosina.
Lähde: Postimerkit - Posti
Jorma Ikävalkon sävellykset "Laivuri Jooseppi Johansson" ja "Joulusahti" on kyllä julkaistu samalla 78 kierroksen savikiekolla vuonna 1949, ja levy näyttää sisältyvän Kansalliskirjaston äänitekokoelmaan. Sen sijaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei tunne nuottijulkaisua, jossa molemmat kappaleet olisivat. "Laivuri Jooseppi Johansson" kylläkin on ilmestynyt nuottijulkaisussa "Valioiskelmiä hanurille 2" (1952), mutta tätäkään julkaisua en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista. "Joulusahtia" taas ei nuottina löytynyt lainkaan. Toisaalta Viola-tietokannassa ei välttämättä vielä ole kattavasti kaikkia suomalaisia nuottijulkaisuja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1977, joten periaatteessa sellainen on tietysti saatettu julkaista...
Yleisten kirjastojen historiasta on ilmestynyt äskettäin parikin teosta. Ensimmäinen on Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi--Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (1998). Sen otsikko keskittyy tosin vain Helsingin kaupunginkirjaston historiaan, mutta teoksessa käsitellään kyllä myös muiden kaupunginkirjastojen historiaa. Teoksen alussa on myös katsaus yleisten kirjastojen alkuvaiheisiin koko Suomessa.
Toinen on teos Kirjastojen vuosisata--yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (1999), jonka on toimittanut Ilkka Mäkinen. Kirjan ensimmäinen artikkeli (Hietala, Marjatta: Kirjastojen perustaminen: historiallista taustaa) voisi osua hyvinkin tiedontarpeeseesi.
Molemmissa kirjoissa on kirjallisuusluetteloita, joiden avulla...
Sanakirja.org -sivusto löytää käännöksen kahdesta kielestä. Norjan kielessä sana tarkoittaa "juuri, juuri niin, juuri nyt, juuri äsken" ja saksan kielessä "tarkasti, täsmällisesti".
Lähde: https://www.sanakirja.org/
Karhujen vanhainkotiin joutunut Anna-täti oli halunnut sukulaispoikansa muuttavan maasta heti kun tämä kynnelle kykeni ja sitä silmälläpitäen täti oli opettanut hänelle englantia. Niinpä karhu matkasi Etelä-Amerikasta Englantiin salamatkustajana valtamerilaivan pelastusveneessä. Ennen kuin herra ja rouva Kent nimesivät Paddingtonin Paddingtoniksi, hänellä oli "ainoastaan perulainen nimi jota kukaan ei ymmärrä".
Lähde:
Michael Bond, Paddington-karhu tulee kaupunkiin
Toivo Pöysän sekä Götha ja Reima Rannikon kirja Pontikka : viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä toteaa pontikka-sanan alkuperästä seuraavaa: "Toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, mistä pontikan nimi johtuu, eikä sitäkään, milloin se on syntynyt. Tarinoita kyllä on olemassa, useitakin."Uskottavin tarina lienee se, joka löytyy myös Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Sen mukaan pontikka on mukaillen lainattu ruotsin sanasta 'pontak', jolla on 1700-luvulla tarkoitettu erästä Bordeaux'n seudulta tuotettua punaviiniä. Nimi perustuu alkuaan viinintuottajasuvun sukunimeen Pontac. Suomen kirjakielessä sana on mainittu ensi kertaa asussa 'pontakki' Antti Lizeliuksen toimittamissa Suomenkielisissä Tieto-Sanomissa 1776. Tämä on 1800-...
Kyseessä on Kulttikortti. Se on helsinkiläisille peruskoulun 8.-luokkalaisille jaettava vuoden voimassaoleva kortti, jolla pääsee ilmaiseksi tai alennettuun hintaan moniin Helsingin kaupungin kulttuurilaitoksiin. Muun muassa kirjaston aikuisten aineiston varausmaksua ei peritä Kulttikortin haltijalta. Lasten- ja nuortenaineistosta varausmaksua ei peritä muutenkaan.
Muita varausmaksusta vapauttavia kortteja ei Helsingissä tällä hetkellä ole.
Tarkempaa tietoa Kulttikortista: http://www.kultus.fi/suomi/_pohja.php?lang=fi&page=kulttikortti&lang=fi
'Dodge' englannin kielen sanana tarkoittaa väistöä tai väistämistä. Etunimenä se on peräisin keskiajalta ja yksi Roger-nimen muodoista. Roger taas on germaanista alkuperää ja tarkoittaa kuuluisaa keihästä. Dodge on myös sukunimi, ja automerkki Dodge onkin saanut nimensä yhtiön perustajien, John ja Horace Dodgen mukaan.
Behing the Name: https://www.behindthename.com/
Sanakirja.org: https://www.sanakirja.org/
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Dodge
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi seuraavat teokset. (Lindassa on usein kattavampi asiasanoitus kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haussa.)
Sukupuoliero agraarikulttuurissa : "se nyt vaan on semmonen" / Jan Löfström, asiasanoituksena mm. naiset, naiseus, kansanperinne
Kirja Helmet-haussa http://www.helmet.fi/record=b1380489~S9*fin
Amor, genus & familia : kirjoituksia kansanperinteestä / toimittaneet Jyrki Pöysä, Anna-Leena Siikala, asiasanoituksena mm. naiset, naiseus, kansanperinne, sananparret
Kirja Helmet-haussa http://www.helmet.fi/record=b1003297~S9*fin
Betoni kukkii : kirjoituksia nykyperinteestä / toimittanut Jyrki Pöysä. asiasanoituksena mm. siirtymäriitit -- naiset -- synnytys,...
Toisen asteen kaupan ja hallinnon alan koulutus muutettiin kolmivuotiseksi vuonna 1997, jolloin merkantin tutkinto poistettiin ja opiskelijat koulutettiin suoraan merkonomeiksi. Uudeksi tutkintonimekkeeksi tuli liiketalouden perustutkinto, merkonomi. Uusi ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö taas astui voimaan vuoden 1999 alussa, minkä myötä oppilaitoslainsäädäntö muuttui koulutuslainsäädännöksi. Samalla kauppaoppilaitoksia koskenut erillislainsäädäntö jäi historiaan. Viimeiset opistomerkonomit valmistuivat Suomessa vuonna 2000.
Lähde
Markku Maunula et al.: Kauppaopetuksesta liiketalouden koulutukseksi. 60-vuotta Kouvolassa /// Eilen-Tänään-Huomenna. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvola 2010. (https://www.theseus.fi/...
Kolttasaamelaiset asuttivat pitkään Petsamon aluetta ja he jäivät tietysti myös 1920 sinne asumaan. He menttivät samalla puolet alueistaan Neuvostoliitolle https://www.kolttasaamelaiset.fi/kolttakulttuuri/kolttasaamelaisten-his…
Vuonna 1921 Petsamossa asui yhteensä 1423 ihmistä: saamelaisia, norjalaisia, karjalaisia, venäläisiä ja suomalaisia ja rekisteröimättömiä kolttasaamalaisia 475 henkilöä, yhrteensä 1898 henkilöä. Vuonna 1926 asukkaita oli yhteensä 2039. Lisätietoa Petsamosta helposti Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Petsamo#Vuoden_1926_v%C3%A4est%C3%B6tieto…
Ensimmäisinä uusina asukkaina Petsmoon muuttivat uudet suomalaiset virkamiehet. Katja-Leena Heikkilä on tehnyt Oulun yliopistoon Pro gradu -...
Hei
Kehottaisin sinua kääntymään suoraan Oikeusrekisterikeskuksen puoleen. Sieltä saat varmimmin luotettavan vastauksen kysymykseesi.
https://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/palvelut/rikosrekisteriote.html
Jos linkki ei suoraan aukea, kopioi se osoiteriville.
Etsimänne Aale Tynnin runo Hellaan laakeri löytyy ainakin Aale Tynnin runokokoelmasta Ylitse vuoren lasisen (1949). Lisäksi runon löytää Aale Tynnin kootuista runoista vuodelta 1977 (WSOY). Runo sisältyy myös esimerkiksi antologioihin Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996), sekä teokseen Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia).
Lähde:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Kansalliskirjaston tietokannan mukaan 1973 ilmestyneellä Maarit-levyllä bassoa soittaa Pekka Pohjola. Kappalekohtainen erittely puuttuu, mutta ainakaan muita basisteja ei levyn tiedoissa mainita. Sama tieto löytyy myös Yleisradion Fono-tietokannasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4464979
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=laakson+lilja&ID=1ab2c1f3-c1…
Jalkaväen Koulutuskeskus 8 (Jv.Koul.K 8) perustettiin helmikuun 1940 lopussa Jyväskylään helmikuun ja maaliskuun kutsunnoissa palvelukseen määrättyjen nostoväen II luokan nostomiesten kouluttamista varten. Käsky koulutuskeskusten vähittäisestä lopettamisesta annettiin päämajasta 3.5.1940.
Lähde:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Hei!
Ensimmäisenä mieleeni tuli Jean M. Untinen-Auelin kirja Luolakarhun klaani. Siitä on tehty monia painoksia erilaisin kansikuvin, mutta muistelen yhden olleen yksivärinen ja violetti.
Olethan uudelleen yhteydessä, jos tämä ei ole se kirja, mitä etsit.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=luolakarhun+klaani&type=…
