1800-luvun alussa Napoleon tukki kauppareitit meren yli, mikä vaikeutti ruokosokerin tuontia Eurooppaan. Nyt alettiin etsiä tapaa viljellä sokeria kylmemmässä ilmastossa.
Saksalainen kemisti Marggraf oli 1747 osoittanut, että rehujuurikkaista voitiin erottaa samaa sokeria kuin sokeriruo’osta. Hänen oppilaansa Franz Carl Achard jatkoi opettajansa työtä ja löydettyään paljon sokeria sisältävän (6–8 %) juurikkaan – sokerijuurikkaan –, hän perusti vuonna 1801 maailman ensimmäisen sokerijuurikastehtaan.
Jalostuksella saatiin vähitellen kehitettyä juurikas, joka sisälsi yhtä paljon sokeria kuin sokeriruoko (16–19 %) ja kun tuotanto sai vielä valtion tukea, aloitettiin uusi kausi sokerin historiassa. Vuonna 1880 sokerijuurikkaan osuus...
Etsin aiheesta kirjoja ja artikkeleita kirjastossa käytössä olevista viitetietokannoista. Aiheesta löytyy lähinnä vain muutama muistelmateos ja joitakin aihetta sivuavia tutkimuksia. Alla on esiteltynä myös teoksia, joista lisäksi voisi olla hyötyä tähän aiheeseen.
KUOPPALA, Pertti. Aren pieni pikkurilli. Seinäjoki, 2007.
- muistelmateos, joka käsittelee lapsen menetystä Kaakkois-Aasian tsunamissa
KARF, Gösta. Kun elämä pysähtyi : lapseni on poissa. Helsinki, 2005.
- muistelmateos, joka kertoo lapsen menetyksestä tulipalon uhrina
IHMISEN lähellä : hengellisyys hoitotyössä / Kirsti Aalto, Raili Gothoni (toim.). Helsinki, 2009.
- yhtenä aiheena on myös suuronnettomuudet
Nieminen, Kirsti, Mäyry, Heikki. Lasten liikenneonnettomuudet...
Kirjastolaki liikkuu sen verran yleisellä tasolla, ettei siellä sanota mitään kirjastokortista. 10 § antaa mahdollisuuden säätää kirjaston käyttäjän oikeuksista ja velvollisuuksista tarkemmin käyttösäännöissä. Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904.
Kirjaston käyttösäännöt ovatkin olennainen asia mietittäessä, voiko asiakas lainata kirjastokortin sijaan henkilöllisyystodistuksella. Kehottaisin siis tutkimaan, mitä kirjastosi käyttösäännöissä sanotaan kortin käytöstä vai sanotaanko siinä niistä mitään. Jos asiaa ei millään tavalla noteerata käyttösäännöissä, kannattaa varmaan tutkia mahdollisia kirjaston sisäisiä ohjeita tai kysyä asiaa yksinkertaisesti esimieheltä...
Yksi kirja löytyy, jossa Patarein vankilan entiset vangit kirjoittavat vankila-ajastaan. Se on vironkielinen, eikä sitä ole käännetty suomeksi: Võimas ja sünge Patarei: Mälestused Patarei vanglast 1924-1990 / koostanud Rutt Hinrikus (2007).
Kirja on Baltia-kirjaston kokoelmissa:
http://www.eestimaja.fi/fi/baltia-kirjasto.html
Kodinturvajoukkojen perustamista Suomeen on aika ajoin pohdittu. Vuonna 2017 puolustusministeri Jussi Niinistö asetti työryhmän pohtimaan kodinturvajoukkoja, mutta työryhmän selvitys päätyi siihen, että vapaaehtoinen maanpuolustustyö säilyy Suomessa ennallaan. Suomessa Maanpuolustuskoulutus (MPK) kouluttaa ihmisiä selviytymään arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa.
Lähteet ja lisätietoja
Kodinturvajoukot eivät edenneet, vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään vanhaan malliin - MTVuutiset.fi
Ministeri Niinistö polkaisi pikavauhtia käyntiin selvityksen kodinturvajoukkojen perustamisesta – puolustusvoimilta nihkeä vastaanotto - Kotimaa | HS.fi
Vapaaehtoisen maanpuolustustyön uudelleenjärjestäminen selvitettiin...
Voisiko kirja olla nuortenromaani? Silloin ehkä Kaarlo Nuorvala: Laulajatyttö lapin lumoissa. Tyttö ei kyllä taida olla opettaja. Linkki Kirjasampoon.Mieleen tulivat myös Hilja Haahti ja Hilja Valtonen. Haahdin romaaneista en löytänyt ehdokasta. Linkki Kirjasampoon.Valtosen Nuoren opettajattaren varaventtiili kertoon vastavalmistuneen opettajan muutosta Pohjanmaalle. Linkki kirjasampoon.Kenties joku lukija voi kommentilla auttaa?
Kirjastot eivät tilastoi yksittäisten kirjailijoiden lainausta. Sanasto kerää tiedot kirjastojen lainoista lainauskorvauksien maksamista varten. Heiltä voinee tiedustella, olisiko heillä kaipaamasi tieto: Sanaston yhteystiedot. Heidän sivuiltaan löytyy myös tilasto vuoden 2023 lainatuimmista kirjoista(Sanaston sivuille viitattu 20.11.2024)
Joel Petterssonista ei valitettavasti löytynyt suomenkielistä tietoa kuin pari lehtiartikkelia:
Carlson, Kristina
Minun elämänlankani
artikkeli kausijulkaisussa
Suomen kuvalehti. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - ISSN
0039-5552. 82 (1998) : 15-16, s. 73
ja
Kantokorpi, Otso
Yö erottaa pojasta miehen
artikkeli kausijulkaisussa
Taide. - Helsinki : Suomen taiteilijaseura. - ISSN
0039-8977. 38 (1998) : 2, s.25
Maarianhaminan kaupunginkirjaston Joel Pettersson -verkkosivuilla
http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/index.stm
ja Ålands museumin sivuilla http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/a1.stm kerrotaan, että tämä ahvenanmaalainen kirjailija ja kuvataiteilija syntyi 1892...
I.N.D.U.C.K.S.-tietokannasta löytyy suomeksi Vekku-nimen saanut hahmo, joka tosin on Pepi-sarjoissa esiintyvä koira: https://inducks.org/character.php?c=Salty. Aku Ankka -lehdessä 8B/1957 on julkaistu tarina nimeltään Mikki ja kutsumaton vieras, jossa Mikin kylpyhuoneeseen tunkeutunut hylje aiheuttaa ongelmia ja auttaa ottamaan kiinni etsintäkuuluutetun rikollisen. Hyljehahmon alkukielinen nimi on Flipper the Seal, mutta tietokannan tiedoissa ei ole kirjattu sille suomenkielistä nimeä: https://inducks.org/story.php?c=W+OS++286-02. Tarinan tuorein julkaisukerta on kovakantisessa kokoelmassa Aku Ankka : Näköispainos vuosikerrasta 1957 (1999).Disneyn 1940-luvun lyhytanimaatioissa esiintyi puolestaan Salty the Seal, joka filmissä Mickey...
Kyseessä on seuraava teos: Gentes Finlandiae
Osa: 9 : Finland och Ryssland under tiden fram till 1918 : Namnregister Gentes Finlandiae VI-VIII / redigerad av Herdis Modeen. Julkaistu: Helsingfors, 2001
Ulkoasu (osa): 195 s. : kuv.
Sarja: (Skrifter utgivna av Finlands riddarhus i samarbete med Finlands adelsförbund ; 10)
Teosta voi kysellä seuraavasta paikasta: Helsingin yliopiston kirjastolaitos
Kokoelma: Yliopiston kirjasto, Pääkirjasto, laina-aika 28vrk
Sijainti: H Avokok. 930 Skrifter
Teosta voi kysellä lähikirjastosta kaukolainaksi. Kaukolainaus saattaa olla maksullista.
Säkeet ovat melko lähellä ruotsalaisen Carl Michael Bellmanin Så lunka vi så småningom -nimisen kappaleen käännöstä. Kyseinen kappale on Fredmanin laulu nro 21, ja laulusta on ainakin kolme suomennosta:
1. Reino Hirviseppä: Juokaamme veikot/Kesteissä (alkusanat "Niin pannaan hölkäks hiljalleen")
2. Liisa Ryömä: Laulu 21 (alkusanat "Näin hummatessa huoletta")
3. Jukka Tabermann: Fredmanin laulu 21 (alkusanat "Niin pikku hiljaa poistumme")
Jukka Tabermannin käännöksessä mainitaan säkeet "onko hautakuoppa liian syvä, niinpä siis ota ryyppy hyvä".
Lähteet:
https://emakbakea.files.wordpress.com/2018/12/Bellman.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ennen_viimeist%C3%A4_maljaa
http://www.songcoleta.com/lyrics/fredmanin_laulu_numero_21_(vesa-...
Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta https://tilastointi.kustantajat.fi/ löytyy kirjojen myyntilukuja vuositilastoina ja neljännesvuositilastoina. Vuositilaston myyntiluvut perustuvat kustantajien seuraavalle portaalle myymien teosten arvonlisäverottomaan hintaan ja kappalemääriin.
Vuonna 2022
lasten- ja nuortenkirjoja sisältäen painetut ja sähköiset kirjat (pl. sarjakuvat) myytiin 30,8 miljoonalla eurolla
painettua lasten- ja nuortenkirjallisuutta myytiin 3,2 miljoonaa kpl
Suomen yleisten kirjastojen perustilastot kootaan vuosittain yhteiseen yleisten kirjastojen tilastotietokantaan, https://tilastot.kirjastot.fi/.
Vuonna 2022 oli
30,1 miljoonaa lasten kaunokirjalainausta
3,96 miljoonaan lasten tietokirjalainausta...
Valitettavasti Sokojärven arboretumista (muisto- tai puistometsä) ei valitettavasti löydy kovin paljoa tietoa, mutta Lieksan kirjaston kotiseutuosaston lehtileikearkistosta löytyy sentään muutama lehtileike paikasta. Kyseessä on Reittu Nevalaisen 1930-luvulla perustama puulajipuisto (Lieksan Lehti 30.9.1989 ja Lieksan Lehti 7.7.1990).Kysyin asiasta Facebookin Puskaradio Lieksa -ryhmässä, jossa osattiin kertoa, että paikka sijaitsee Nevalaisen Puutarhalta (Sokojärventie 53) n. kilometrin vasemmalla. Aikaisemmin paikka oli tosiaan Nevalaisten suvun omistama, mutta nykyisin paikka on ilmeisesti Lieksan kaupungin hallussa. Ymmärtääkseni paikassa voi edelleenkin vierailla, mutta varmuutta en tähän valitettavasti saanut.Paikasta on kirjoitettu...
Pekka Lipposen seikkailuiden kirjoittaja eli Aarne Haapakoski (salanimellä Outsider, jota jossain vaiheessa käytettiin myös Haapakosken ja Seppo Tuiskun yhteisenä) kuoli vuonna 1962, joten hänen kirjalliset teoksensa vapautuvat tekijänoikeudellisesti vasta tammikuussa 2033. Ellei toisin voida osoittaa, Pekka Lippos -seikkailujen oikeudet ovat Haapakosken perikunnalla. Osa Lippos-tarinoista on kuitenkin edelleen elossa olevan Seppo Tuiskun kirjoittamia, joten tarkemmin selvittämättä ei voi tietää, kumpi oikeudet yksittäiseen tarinaan omistaa.
Kirja-Mono Oy:llä on todennäköisesti ollut vain painettujen kirjojen julkaisemisesta sopimus kirjoittajien kanssa, joten digitoinnin kohdalla täytyisi lähinnä selvittää mahdollisen grafiikan tekijöiden...
Hei
Kirjastot.fi:n kautta ei voi lainata kirjoja. Jos haluat lainata kirjan Lahden kaupunginkirjastosta suosittelen menemään lähikirjastoosi ja pyytämään heitä kaukolainaamaan kirjan. Tämä saatta olla maksullinen palvelu.
Giovanni Boccaccion Decameronen kertomuksilla ei ole suomennoksessa nimiä, kuten ei ole alkuteoksessakaan. Kertomukset on "nimetty" päivän ja kertomuksen järjestyksen mukaan: Ensimmäinen päivä - Ensimmäinen kertomus jne.
Viidennen päivän kahdeksannen kertomuksen päähenkilö on Nastagio degli Onesti. Kertomuksen esittelevä johdanto alkaa: "Nastagio degli Onesti rakastaa Traversaron sukuun kuuluvaa naista ja tuhlaa omaisuutensa saamatta vastarakkautta."
http://www.letteraturaitaliana.net/pdf/Volume_2/t318.pdf
http://www.liberliber.it/mediateca/libri/b/boccaccio/decameron_branca/p…
Boccaccio, Giovanni: Decamerone (suom. Ilmari Lahti, Vilho Hokkanen, Tammi, 1983)
Jos sisällissotaa ja sen jälkiselvittelyjä ei huomioida, rauhan aikana ei suoritettu teloituksia. Pääsääntöisesti sotaväen rikoslain vakoilua koskeva säännös 67 § koski ulkomaalaisia, ja vakoiluun syyllistyneet suomalaiset tuomittiin maanpetoksesta (siviilit) tai sotapetoksesta (sotilaat). Käytäntö oli hieman horjuva pitkään Neuvostoliitossa oleskelleiden Suomen kansalaisten kohdalla.
Vuosina 1939-1946 tuomittiin yhteensä 681 kuolemanrangaistusta, joista ainakin 528 pantiin täytäntöön. Valtaosa tuomituista (522) ja teloitetuista (443) oli Neuvostoliiton kansalaisia. Tuomituista Suomen kansalaisia oli 157, joista 85 teloitettiin. Heistä 67 oli sotilaita, 15 siviilejä ja kolme kuului Neuvostoliiton armeijaan. Maanpetoksesta ja Suomen...
Silmäilin läpi Suomen pääministereinä toimineiden henkilöiden tiedot Wikipediasta ja kirjastossa sähköisenä käytettävissä olevasta Kansallisbiografiasta. Neljän pääministerin kohdalla ei ollut mainintaa lapsista:
Rafael Erich
Johannes Virolainen
Kalevi Sorsa
Anneli Jäätteenmäki
Suomalaisen spekulatiivisen fiktion joukosta löytyy runsaasti dystopia-kirjallisuutta, mutta hyvin vähän kirjallisuutta mikä olisi samanlaista kuin Orwellin 1984. 1984 sijoittuu totalitaristiseen valvonta-yhteiskuntaan, jossa valtio kontrolloi ihmisten elämää ja määrittää tarkasti heidän asemansa. Suomessa dystopiakirjallisuutta on alettu kirjoittamaan verraten myöhemmin ja sen vuoksi myös pohdiskeltavat aiheet ovat muuttuneet. Eniten esiintyy esim. ilmastonmuutosta käsittelevää dystopiaa.
Lähinnä tätä teosta on kenties Maarit Verrosen "Karsintavaihe" kirja, jonka kuvaamassa yhteiskunnassa työnteko on pakollista ja pitkälle kontrolloitua. Työ määrittelee asuinpaikan ja aseman yhteiskunnassa, minkä vuoksi monet käyttävät psyykenlääkkeitä...
Kyseessä voisi olla Muriel Denisonin Susanna-sarjaan kuuluva Susanna ja kullankaivajat (Tammi, 1953). 1800-luvun loppuvuosiin sijoittuvassa kirjassa Susanna seikkailee Kanadan kullankaivajien parissa Yukonissa ja osallistuu muun muassa koiravaljakkoajoihin.
